Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Olli Rehn: Helppoja talouden vuosia ei tule - "EU tarjoaa meille selkänojan"

Rehnin mukaan kilpailukyvystä ja tuottavuudesta huolehtiminen on paras tapa turvata korkea työllisyys ja ostovoima.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo, että Suomella on edessään vaikeita vuosia. Kuva: Mikko Makkonen

Suomen talouskasvun kääntyminen nollasta kolmeen prosenttiin parin kolmen viime vuoden aikana selittyy Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan kolmella päätekijällä.

– Yksi on maailman ja Euroopan talouden elpyminen ja kaupan kasvu.

– Toinen on Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka.

– Kolmas ovat kotimaisen talouspolitiikan toimenpiteet kuten kiky-sopimus, joka on parantanut Suomen kilpailukykyä verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin, Rehn sanoo.

Ja muistuttaa samaan hengenvetoon, että hyvä ei säily itsestään.

Miksikään tummien pilvien maalariksi Rehn ei rupea, vaikka muistuttaa Suomella olevan edessään vaikeita haasteita.

– Kun olemme kyenneet korjaamaan kilpailukykyä on tärkeätä, että ote ja linja pitävät myös jatkossa.

– Se on paras tapa turvata korkea työllisyysaste ja reaalinen ostovoima, hän sanoo.

Tämän sanoman taustalla on Rehnin mukaan se, että kansainvälisen talouden kasvu on suhdanneluonteisesti vaimenemassa, ja samaan aikaan Suomi potee pitkäaikaista kestävyyshaastetta väestörakenteen vuoksi.

– Meillä ei ole varaa tuudittautua siihen, että edessä olisi helppoja vuosia ja helppoja ratkaisuja, hän painottaa.

Ja toivoo, että vastauksia haasteisiin löydettäisiin yhdessä, kansakuntana.

Sotesta sotuun

Yksi lähivuosien isoista, toivottavasti yhdessä sovittavista asioista on sosiaaliturvan kokonaisuudistus,

Rehn toivoo, että sote saataisiin, yksityiskohtiin kantaa ottamatta, maaliin ja voitaisiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen, sotuun.

– Se on kansakunnan ja kansantaloudenkin kannalta elintärkeä kysymys.

– Yksityiskohdat linjaavat kansanvaltaisesti toimivat päättäjät. Taloustieteen evästyksenä olennaista on se, että uudistus synnyttää oikeudenmukaisen ja kannustavan sosiaaliturvajärjestelmän.

– Oikeudenmukaisuus tarkoittaa tuen riittävyyttä ja kohdentumista oikealla tavalla eri ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa.

– Kannustavuus tarkoittaa, että varsinkin verotus ja sosiaaliturva yhdessä kannustavat työn tekemiseen, opiskeluun tai muuhun aktiiviseen toimintaan, Rehn linjaa.

Lisäksi uudistus on toteutettava niin, että tukien mitoitus ja rahoitus vastaavat toisiaan.

Rehn myöntää, että harjoitus ei ole helppo. Siksi hän uskoo valmistelussa tutkittavan tarkoin myös muiden maiden malleja.

– Kannattaa katsoa, missä oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden kriteerit täyttyvät parhaiten, hän toteaa.

Jännitteet kasvun esteenä

Maailmantaloudessa Rehn näkee muutamia epävarmuustekijöitä.

– Toki kaupan kasvu on ollut tänä vuonna viime vuotta vaimeampaa, mutta se selittyy ainakin osin sillä, että viime vuoden kasvu oli poikkeuksellisen nopeata.

– Toiseksi kauppapoliittiset jännitteet näyttävät jonkin verran vaimentavan kasvua. Ne ovat myös heikentäneet luottamusilmapiiriä, hän sanoo.

Euroopan talouden perustekijät ovat Rehnin mukaan varsin hyvässä kunnossa.

– EU on pelannut korttinsa hyvin niin, että olemme kyenneet rauhoittamaan tilanteen sekä Yhdysvaltojen että Kiinan ja muun Aasian suuntaan. Lisäksi EU on solminut uusia kauppasopimuksia esimerkiksi Japanin kanssa, hän sanoo ja koputtaa samalla puupöytää.

Tämä johtuu siitä, että Rehn kuvaa Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännite on syvä ja ilmeisen perusteellinen, ja voi jatkua vuosia.

– Kyse on niiden välisestä teknologisesta ja taloudellisesta valtakamppailusta, hän toteaa.

Kehittyvät maat kysymysmerkki

Merkittävää suoraa vaikutusta Euroopan talouteen tällä valtakamppailulla ei Rehnin arvion mukaan kuitenkaan ole.

– Isompi kysymys on se, miten se jatkuessaan ja syvetessään heijastuu Euroopan ja Suomen yritysten kansainvälisiin tuotantoketjuihin, mutta sitä on hyvin vaikea ennakoida, hän sanoo.

Yksi kansainvälisen talouden riskeistä on kehittyvien maiden ongelmat, jotka monissa maissa johtuvat niiden sisäisistä vaikeuksista.

– Jos niiden kasvu hiipuu Yhdysvaltojen kiristäessä rahapolitiikkaa, niin sillä on vaikutuksensa. Se näkyy jo osittain Argentiinan ja Turkin valuuttakriiseinä, mutta merkkejä systemaattisesta saastumisesta ei ainakaan vielä ole, Rehn sanoo.

Suomea tämä kysymys koskettaa erityisesti Venäjän kautta.

– Venäjän talous kasvaa hitaammin kuin muiden kehittyvien maiden talous, vain luokkaa 1,5–2 prosenttia.

– Ja kun ruplan kurssi on erkaantunut öljyn hintakehityksestä ja heikentynyt, se heijastuu sekä Suomen vientiin että venäläisten rahan käyttöön Suomessa, hän muistuttaa.

EU:lta selkänojaa

Suomen asemaa kansainvälisessä talousyhteisössä Rehn pitää varsin hyvänä.

– EU tarjoaa meille kauppapoliittisen selkänojan maailmassa, jossa on aivan liikaa protektionismia, joka on myrkkyä vapaakaupasta riippuvaiselle avoimelle taloudelle.

– Toiseksi EU:n sisämarkkinat muodostavat meille taloudellisen henkivakuutuksen, sillä ne toimivat, vaikka kauppasota kiihtyisi.

– Ja jos myös Euroopan talous alkaisi sakata, niin Euroopan Keskuspankilla on välineitä toimia siinäkin tilanteessa, Rehn vakuuttaa.

EU:n sisällä epävarmuustekijöitä ovat Italian finanssipolitiikka sekä Brexit.

– Ei pidä maalata piruja seinälle, mutta ei sitäkään kannata kieltää, että aika lailla epävarmuustekijöiden sävyttämä maisema edessämme on.

– Senkin takia rahapolitiikan normalisoinnissa on perusteltua edetä asteittain ja varovaisesti, niin kuin on päätettykin tehdä, hän sanoo.

Pekka Puustinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi