Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Ruotsin viinisato lyö ennätyksiä – laatu kelpaisi jo Nobel-juhlien tarjoiluun

Ruotsalaisviinit ovat viime vuosina kehittyneet laadultaan nopeasti, arvioi viiniasiantuntija Mikael Mölstad. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Harvinaisen kuiva ja kuuma kesä pilasi monen ruotsalaisen maanviljelijän sadon tänä vuonna, mutta viinintuottajat iloitsivat. Viinintuottajien järjestö Svenskt Vin arvioi, että viinisato nousee ainakin 30–50 prosenttia normaalia suuremmaksi.

Viininviljelijä Murre Sofrakis Klagshamnin viinitilalta uskoo, että sato kasvaa vielä sitäkin enemmän.

– Uskon, että Ruotsin sato nousee kaksinkertaiseksi, noin 200 tonniin rypäleitä. Sekä tuotanto että viljelyala ovat kasvaneet, Sofrakis sanoi.

Sofrakisin mukaan ennätyssato lupaa läpimurtoa ruotsalaisille viineille, kun yhä useampi ruotsalainen pääsee kokeilemaan kotimaista tuotantoa.

Ruotsin suurin viinitila on skoonelainen Arilds vingård, joka tavoittelee tuotantonsa kasvattamista 60 000 litraan vuodessa. Siellä päätettiin, että kuivuudesta huolimatta viiniköynnöksiä ei kastella.

– Jos olisimme kastelleet, olisi tuotantomäärä noussut ennätykseen, mutta nyt saimme kaikkien aikojen parhaat rypäleet. Olemme voineet tehdä aivan uusia viinityyppejä. Köynnöksiin jääneistä hyvin kypsistä rypäleistä on voitu tehdä jälkiruokaviinejä, kertoi Arilds vingårdia pyörittävä Anette Ivarsson.

Tilan viinintuotanto on vielä tappiollista, mutta viinit houkuttelevat asiakkaita tarhan ravintolaan ja hotelliin. Ivarsson odottaa malttamattomana, että viranomaiset antaisivat luvan myydä viinejä eteenpäin tilalta. Tilaviinien myynnin sallimisella on laajaa kannatusta Ruotsin valtiopäivillä, mutta ilman toimivaa hallitusta asia ei ole vielä etenemässä.

Ruotsalaiset viinintuottajat uskovat, että kiinnostus lähiruokaan vauhdittaisi myös lähiviinien myyntiä.

Ei halpaa, mutta luonnonmukaista

Myös viinien laatu on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Viiniasiantuntija Mikael Mölstad arvioi, että parhaat ruotsalaiset tuotteet vetävät vertoja pohjoissaksalaisille viineille.

– Viisi vuotta sitten ruotsalaiset viinit olivat ihan juomakelpoisia, mutta ei sen enempää. Nyt aika monet vetävät vertoja Pohjois-Saksassa tuotetuille viineille, joissa monet viinitilat ovat toimineet jo 14 sukupolven aikana, Mölstad sanoi.

Mölstadin mielestä ruotsalaisviinit puolustaisivat jo hyvin paikkaansa Nobel-juhlien illallispöydässä. Ruotsalaisten alkoholijuomien edistämiseen keskittyvä Svenska Dryckesakademien -yhdistys on jo pitkään lobannut sen puolesta, että joulukuussa pidettävässä Nobel-juhlassa tarjoiltaisiin myös ruotsalaisia viinejä.

– Toivon, että siellä pian tarjoillaan ruotsalaista viiniä. Olisihan traagista, jos sellaista näyteikkunaa ei hyödynnetä, sanoi puheenjohtaja Claes Wernerson.

Hinnallaan ruotsalaiset viinit eivät kilpaile, mutta toisaalta ne vetoavat niihin, jotka haluavat tukea luonnonmukaista tuotantoa.

– Kuivat ruotsalaiset valkoviinit maksavat enemmän kuin saksalaiset, mutta rypäleisiin ei ole käytetty torjunta-aineita tai muita lisäaineita. Sellaisia viinejä ei helpolla löydä ulkomailta, Ivarsson huomautti.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi