Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Rakentaminen

"Puukerrostalo sopisi Asemantaustaan" – silti puuseppien hankkeet Lahdessa ovat tyssänneet jo 15 vuoden ajan

Turkuun tulossa lähivuosina 20 puukerrostaloa, Heinolaan yksi, mutta Lahteen ei yhtään. Paavolaan valmistui ensimmäinen uuden ajan puukerrostalo 20 vuotta sitten. Pian seurasi kolme muuta ja pari korkeaa rivitaloa. Seuraavan puukerrostalon aika lienee vasta 2020-luvulla.

Lahden ensimmäinen uuden ajan puukerrostalo Pinja valmistui Paavolaan keväällä 1998. Talo sai suurta huomiota, ja arkkitehti Pauli Lindström on ylpeä myös kattomuodosta, jota on kopioitu ainakin Hollantiin. Kuva: Janne Ranne

Keijo Auvinen kävelee kotitalonsa pihatiellä Lahden Paavolassa.

Talo valmistui vuonna 1998 ensimmäisenä uuden ajan puukerrostalona Lahdessa. Viereen tuli pian kolme muuta puista kerrostaloa ja kaksi kolmen kerroksen rivitaloa.

Auvisen perhe kuuluu Asunto-osakeyhtiö Lahden Pinjan alkuperäisiin asukkaisiin. Seitsemässä muussakin asunnossa on alkuperäiset asukkaat. Huoneistoja on kaikkiaan 19.

– Täällä viihdytään. Naapuritkin sanovat, ettei täältä haluta muuttaa pois, sanoo Auvinen ihmetellen, miksi maineikkaaseen puuseppien kaupunkiin ei ole tämän enempää tehty puisia kerrostaloja.

– Olisiko (kehittämisyhtiö) Ladec kiinnostunut puutalorakentamisesta? Ainakin se sopisi hyvin kaupungin imagoon.

Rakentaja Skanska jäi aikanaan taloustavoitteistaan Paavolassa, ja yhtiön Helsingin pää pani puuhankkeet jäihin.

Lahdessa syvä hiljaisuus

Kuva: Anssi Hietamaa

Turku nousee pian Suomen johtavaksi puurakentamisen kaupungiksi: vuosina 2018–2020 alkaa peräti 20 kerrostalon rakentaminen. Helsinki tulee seuraavana 15 talolla.

Lahteen ei kaupungin arvion mukaan rakenneta lähivuosina yhtään puukerrostaloa, ilmenee viime viikolla julkaistusta selvityksestä, jonka Rakennustutkimus RTS teki ympäristöministeriölle.

Lahden syvä hiljaisuus tuntuu merkilliseltä, kun muistaa 1990-luvun suuren innostuksen.

– Ensimmäiset kymmenen vuotta arkkitehti Pauli Lindström toi vieraita katsomaan ”pikkuisen erilaista” taloa. Kun tuli kotiin, kuului "wunderbar", oli porukkaa rappukäytävässä milloin mistäkin päin maailmaa, Keijo Auvinen muistelee.

Arkkitehti muistaa suosion itsekin.

– Ainakin kaksisataa ryhmää vein sinne. Suurimmassa ryhmässä oli sata henkeä. Lopulta taloyhtiö otti minulta avaimen pois, Lindström naurahtaa.

Lindström on sittemminkin edistänyt puurakentamista, mutta uusia kohteita ei ole Lahteen tullut. Syykin on tiedossa.

– Puu on kalliimpaa kuin betoni. Se ei ole vielä muuksi muuttunut.

Kustannusero on kutistunut, joten puuala ihmettelee puurakennushankkeiden vähyyttä Päijät-Hämeessä.

– Hämmästyttää, koska alueella on useita merkittäviä puualan toimijoita. Monet kaupungit (muualla) ovat julkistaneet omia aluehankkeita puukerrostaloille, sanoo Koskisen taloteollisuuden johtaja Petri Lento.

"Puukerrostalo sopisi Asemantaustaan"

Lahtikin saanee lisää puukerrostaloja 2020-luvun alkuvuosina. Kariston tuntumassa on puutaloille ajateltu alue, mutta sitä ennen voi olla keskeisemmän rakentamisen aika.

– Koemme velvollisuudeksemme edistää puun käyttöä. Mielestäni puukerrostalo sopisi esimerkiksi Asemantaustaan, sanoo kaupungin vuokrataloyhtiö Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen "täysin sitoumuksetta".

Edellinen "vakava" yritys puutalon rakennuttamiseksi kaatui hintaan muutama vuosi sitten. Nyt on uusien suunnitelmien aika. Anttonen toivoo vielä alalle yhteistä normistoa, jonka turvin taloja voisi rakentaa edullisemmin.

73 kuntaan tulee puukerrostaloja

Yhä useampi kerrostalo tehdään lähivuosina puusta.

RTS:n kattavan kyselyn mukaan vuosina 2018–2020 alkaa maassa 186 puukerrostalon rakentaminen. Määrä kaksinkertaistuu vuosikymmenen alkuvuosien koko määrästä.

Puukerrostaloja aikoo rakentaa 73 kuntaa. Joukossa on myös todellisen puuosaamisen kaupunki Heinola.

– Ei ole suunnitelmaa, ei rakennuslupaa, mutta keskusteluja on kaiken aikaa. Vierumäellä olisi paikka toisellekin puukerrostalolle. Mielestäni sellainen sopisi myös keskustaan Maaherrankadulle, entisen päiväkodin tontille, sanoo Heinolan elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä.

Kunnissa tehtäneen vuosina 2018–2020 noin 60 hirsi- tai massiivipuurakenteista rivitaloa sekä 86 puurakenteista koulua, päiväkotia ja muuta palvelurakennusta. Rivitalojen määrä nelinkertaistuisi ja palvelurakennusten määrä yli kaksinkertaistuisi 2010-luvun alkupuolen rakentamismäärästä.

"Asuuko täällä ketään muita?"

Rappukäytävä on kuin karamelli. Alkuvuosina Pinja-taloa käytiin katsomassa ulkomaita myöten, tietää perusasukkaisiin kuuluva Keijo Auvinen. Kuva: Janne Ranne

Rakkautta ensisilmäyksellä, voi todeta Auvisten puutaloasumisesta.

– Asuimme paritalossa Riihelässä. Kuulimme, että Paavolaan oli valmistunut puukerrostalo ja menimme katsomaan. Varsinkin emäntä ihastui heti, ja kun välittäjä sai pian oman asuntomme kaupaksi, muutimme tänne, Keijo Auvinen kertaa kevään 1998 tapahtumia.

Ensimmäinen ihmetyksen aihe oli hiljaisuus.

– Ihmettelimme, asuuko täällä ketään muita kuin me. Mitään ääniä ei kuulunut.

Vieraita ja julkisuutta riitti. Asukastyytyväisyyskyselyissä talo sai lähes varauksettomat kehut. Joku moitti betonista rakennettua ykköskerrosta, mutta Auvisen mielestä sekään ei ole ongelma: kunnon perustus pitää talon vakaana.

"Paikkoja ei saa päästää repsahtamaan"

Mäntylattia kestää porraskäytävässä, kun se saa kerran vuodessa kovan vahan. Kuva: Janne Ranne

Mäntypuu tulee Pinjassa vastaan heti, kun ulko-oven avaa.

– Vieraat tykkäävät rappukäytävästä. Se on puusta tehty, avara, lämmin ja kotoisa. Ei oikeastaan uskoisi, että tämä on kerrostalo. Se muistuttaa enemmän pientaloa.

On väitetty, että puutalossa on enemmän remontoitavaa kuin kovapintaisessa betonirakennuksessa.

Taloyhtiön puheenjohtajana Auvinen on hyvin perillä remonteista – eikä niitä ole paljon tarvittu.

– Kerran on maalattu ulkoseinät, parvekkeen kaiteen yläpuut on vaihdettu. Nyt kesällä uusittiin aidat. Kunnossapito on tärkeää talossa kuin talossa. Paikkoja ei saa päästää repsahtamaan.

Muutama kesä sitten Pinja yhdisti pihansa naapuritalo Poppelin kanssa. Tuloksena oli laaja yhtenäinen piha-alue.

– Pidämme pihatalkoita keväisin ja syksyisin. Itsenäisyyspäivänä ja uutena vuotena grillaamme ja juomme kahvia naapuritalon asukkaiden kanssa.

Puukerrostalot

Paavolassa tuli täyteen 20 vuotta

Ensimmäiset uuden ajan puukerrostalot valmistuivat vuosina 1995−1996 Ylöjärven asuntomessualueelle.

Paloturvamääräykset rajoittivat kuitenkin puun käyttöä kerrostaloissa. Esimerkiksi sisäseinät piti pinnoittaa kipsilevyllä. Nykyään osa sisäpinnoista voi olla puuta.

Nelikerroksiset puutalot sallittiin yleisesti vasta vuonna 1997.

Lahden Paavolaan rakennettiin värikäs kuuden talon puukerrostaloalue vuosina 1998–2003. Samoihin aikoihin nousi Lahteen Sibeliustalo, osin valtion tuella.

Rakennusliikkeet eivät saaneet menetelmiään kannattavaksi. Innostus hiipui, kunnes 2010-luvulla alkoi uusi aalto. Enintään kahdeksankerroksiset puutalot sallittiin vuonna 2011.

Heinolan Puumera valmistui 2011 Vierumäelle aloittaen uuden aikakauden Suomessa. Korkeutta oli viisi kerrosta.

Vantaan asuntomessuille 2015 valmistui Reposen rakentamana päijäthämäläisistä osista seitsemänkerroksinen puukerrostalo.

Puutalorakentaminen kasvaa, mutta samoin lisääntyy betonirakenteiden käyttö. Puutaloihin valmistuu edelleen vain noin viisi prosenttia uusista kerrostaloasunnoista.

Julkisessa rakentamisessa, esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa, puurakentamisen osuus on noussut 10–20 prosenttiin.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi