Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Salaatin tie puutarhalta pöytään on entistä suorempi – "Mieltä lämmittää, kun joku kehuu esimerkiksi basilikaa"

Erika Männikkö, vuoden yrittäjä Hollolassa, aikoo pysyä pienenä lähiruoan tuottajana. Toisen polven kauppapuutarhuri on nykyään entistä enemmän monitoiminainen. Työpäivän mitta on kellonympärys.

Puutarhurin työmaa on vihreä. Erika Männikkö aloitti neljä vuotta sitten päätoimisena salaatinviljelijänä. Kuva: Aku Isotalo

Vaaleanvihreät keräsalaatit ja hieman tummemmat jääsalaatit antavat taianomaisen hehkun kasvihuoneeseen, puutarhuri Erika Männikön työmaalle Husulan puutarhalla.

– Nautin vihreän keskellä, sanoo Männikkö, joka on valittu vuoden 2018 yrittäjäksi Hollolassa.

Yrittäjä myöntää, että välillä kyllä stressaakin, kun salaatti ei kasva niin kuin pitäisi tai ulkona paukkuu pakkanen.

Takana on neljä vuotta yrittäjyyttä vanhempien Eija ja Heikki Jakobssonin vuonna 1971 aloittamalla puutarhalla.

– Olisi varmaan harmittanut, jos en olisi tätä korttia kääntänyt, hän muistelee kesää 2013, jolloin vanhemmat olivat päättäneet luopua.

Kolmesta tyttärestä Erika oli hankkinut alan ammattikoulutuksen Lepaalla. Takana oli muutama vuosi vieraan palveluksessa.

– En ehkä ollut tarpeeksi luova kukka-alalle, Männikkö hymähtää.

Yrittäjän vapaus kiehtoi, ja tuntui luonnolliselta jatkaa salaatinkasvattajana.

Helteellä oli hintansa

Mennyt kuuma kesä oli kasvun kannalta aivan mahtava. Valoa ja lämpöä riitti, välillä ihan liikaakin, kun salaatin ihanteellinen kasvulämpötila on 18–25 astetta.

Vettä kului, mutta lähdepohjaisessa Valkeajärvessä sitä riittää, eikä pumppuja tarvita, kun järven pinta on kymmenen metriä korkeammalla kuin kasvihuoneet.

Pihapiirissä on kahdeksan kasvihuonetta, joissa kesäaikaan kasvaa salaattia, yrttejä ja versoja runsaalla 3 000 neliömetrillä. Talvella ala on 1 400 neliötä.

Pienet taimet ovat puutarhuri Erika Männikön "silmäterä". Salaattien alkukasvatus tapahtuu kaksinkertaisen muovikalvon ja keinovalojen alla. Kuva: Aku Isotalo

Työpäivä päätteeksi koukkaus Villähteelle

Kauppapuutarhurin työpäivä alkaa seitsemän maissa. Aluksi soitellaan ja kirjataan tilauksia. Sitten kerätään, pakataan ja pannaan kylmätilaan tarvittava määrä salaatteja, yrttejä ja versoja.

Aikaa pitää liietä myös siementen kylvölle, taimien istutukseen ja moneen muuhun työhön.

Päivän lopuksi Erika Männikkö kääntää pakettiauton nokan kohti kotia, Lahtea. Samalla hän vie tilatut vihannekset kauppojen vihannesosastoille. Kuuden, seitsemän maissa illalla hän on kotona.

Haastattelupäivänä hän suuntasi Villähteen Korille viemään salaatteja ja yrttejä suoraan Reko-ruokapiirin asiakkaille. Tilaukset tehdään Facebook-sivun kautta ja yleensä asiakkaita on 10–20.

– On mielenkiintoista kuulla suoraan, mitä ihmiset puhuvat. Mieltä lämmittää, kun joku kehuu esimerkiksi basilikaa. Sosiaalisessa mediassakin pitäisi olla enemmän. Nuorille on äärimmäisen tärkeää lähiruoka ja elinkaariasiat yleensäkin.

Pysymme pienenä lähiruoan toimittajana, mutta uudistua pitää ja lisätä tuotteistamista. Yrittäjä Erika Männikkö

Lähiruokaan liitetään mielikuvia puhtaudesta, luonnonmukaisuudesta, tuoreudesta. Nopeimmillaan Husulan salaatti kulkee kasvihuoneesta kauppaan tunnissa, parissa. Varsinaisesta ”pikaruoasta” ei ole toki kyse.

– Reko-piiriläiset ovat sanoneet, että salaatti pysyy syötävänä parikin viikkoa.

Helteiden aikaan moni saattoi epäillä salaatin tuoreutta. Männikkö muistuttaa, että keräsalaatti on maitoinen kasvi, ja kuumuus lisää maidoneritystä,. Se voi näkyä helteillä salaatin kannan nopeana ruskettumisena. Ruskea kanta ei välttämättä tarkoita sitä, että salaatti on vanha.

Iso osa salaateista menee suoraan vihanneshyllyyn

Suomen maatalous on ollut viime vuodet kovassa puristuksessa, eivätkä puutarhatkaan ole säästyneet.

Markkina on muuttunut siten, että kaupan ketjut ostavat vihannekset entistä tiukemmin oman ryhmän tukkuportailta. Ketjuille voi kuitenkin myydä suoraan puutarhalta, mikä onkin nyt Husulan päämyyntikanava. Muutos tarkoitti lisää markkinointi- ja paperityötä sekä siirtymistä kuljetuksiin omalla pakettiautolla.

Suomalaisten kauppojen vihannesosastot pursuavat syötävää aivan toisella tavalla kuin muutama vuosikymmen sitten, jolloin talvella oli kiinankaali eikä paljon muuta. Olemme vihannesten talviviljelyssä edellä Ruotsiakin.

– Suomessa lähes kaikki talven salaatit ovat kotimaisia, mutta kilpailu on kovaa. Meidän lisäksemme niin moni muu tuottaa hyvää laatua.

Jotkut puutarhat vastaavat kilpailuun automaatiolla ja lisäämällä tuotantoa jopa miljoonainvestoinnein. Husulassa ei ole tällaisia aikomuksia.

– Pysymme pienenä lähiruoan toimittajana, mutta uudistua pitää ja lisätä tuotteistamista. Ehkä siten saadaan hieman korkeampaa hintaa.

– On kokeiltu uusia kasveja. Esimerkiksi rucola-salaatti toimii hyvin.

Uutta on sekin, että kasvuturpeeseen sekoitetaan viidennes rahkasammalta, jotta alusta olisi ilmavampi ja sitoisi paremmin vettä. Sammal tuo myös antibakteerisen, kasvitauteja torjuvan ominaisuuden. Mitä vähemmän on tauteja, sitä vähemmän torjuntaa tarvitaan.

Hakelämmitys säästää öljyä ja rahaa

Husulan puutarha hankki muutama vuosi sitten hakelämpölaitoksen. Iso ympäristöinvestointi tuo myös mukavaa säästöä öljyn hinnan jälleen noustua.

– Toivon, että tämä kannattaisi niin hyvin, että perhe saisi leivän ja jäisi vähän ylikin uudistuksia varten.

Puutarha työllistää 2–3 henkeä, ja tukea löytyy myös omasta perheestä. Aviomies, puistopuutarhuri Marko Männikkö on nykyään muualla töissä, mutta tulevaisuudessa kenties Husulassa. Kolme poikaa ovat keränneet arvokasta työkokemusta puutarhalta.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi