Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Markus Grahn on haalinut sijoitusasuntoja Lahdesta alle kolmekymppisestä - "Haastava kaupunki asuntosijoittajalle"

Suurin sudenkuoppa asuntosijoittamisessa on sijoittaja itse. Jos ei viitsi nähdä vaivaa, on suuri todennäköisyys epäonnistua.

Markus Grahnista tuli asuntosijoittaja 28-vuotiaana. Nyt hänellä on toistakymmentä sijoitusasuntoja Lahdessa. Kuva: Jonne Heinonen

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet Lahdessa koko maata rivakammin 2010-luvulla. Siitä huolimatta neliövuokrat ovat täällä yhä halvempia kuin Suomessa keskimäärin.

Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemien tuoreimpien tilastojen mukaan keskineliönvuokra Lahdessa oli 13,26 euroa ja koko maassa 14,17 euroa.

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan Lahti ei edelleenkään ole Suomen parhaimpia asuntosijoituskaupunkeja. Kolmen kärjestä löytyvät Kuopio, Turku ja Oulu. Lahti on sijalla kymmenen ja parantanut asemaansa viime vuodesta kaksi sijaa ja vuodesta 2016 viisi sijaa.

Viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna Lahdessa jäätiin vuokrien nousussa keskitasosta. Kun asuinhuoneistojen vuokrat nousivat huhti–kesäkuussa keskimäärin 2,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta, Lahdessa nousu oli 1,9 prosenttia.

Toistakymmentä vuokra-asuntoa Lahdessa omistava lahtelainen Markus Grahn, 42, sanoo, että Lahti on haastava kaupunki asuntosijoittajille pienten asuntojen runsaan tarjonnan vuoksi.

– Pienet asunnot vaihtoivat myynti-ilmoitusten perusteella todella paljon omistajaa vuosina 2015–16. Tuolloin vuokramarkkinat käytännössä pysähtyivät hetkeksi. Vapautuneisiin asuntoihin ei löytynytkään enää vuokralaista. Tilanne on nyt ehkä tasapainottunut, mutta onhan täällä yhä valtavasti tarjontaa pienistä vuokra-asunnoista.

Kuva: Anssi Hietamaa

Maltillista tuottoa

Tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa Suomessa vuokraustoiminnasta maltillista ja vakaata tuottoa. Pitkällä aikavälillä vuokratuotto on pysynyt noin 3,5 prosentissa.

Menestyminen asuntosijoittamisessa vaatii Grahnin mukaan kuitenkin perusteellista tutustumista markkinoihin, josta asunnon ostaa.

– Suurin sudenkuoppa asuntosijoittamisessa on sijoittaja itse. Jos ei viitsi nähdä vaivaa, on suuri todennäköisyys epäonnistua.

Optisella alalla työskentelevä Grahn on käyttänyt sijoitustoimintaan perehtymiseen ja vuokrantanajana toimimiseen paljon vapaa-aikaa ja monta kesälomaansa.

– Tänä vuonna oli tarkoitus pitää täysi loma, mutta hankin keväällä asuntoja, joihin on mennyt aikaa, joten tehtävää jäi kahdeksi viikoksi lomallekin.

Grahnin omistamista asunnoista osa on perheasuntoja, joille riittää hänen mukaansa Lahden vuokramarkkinoilla yllättävän paljon kysyntää.

Jos ei viitsi nähdä vaivaa, on suuri todennäköisyys epäonnistua. Sijoittaja Markus Grahn

– Lahden alueella monen perheen taloudellinen tilanne on sellainen, että uuteen omistusasuntoon ei pääse kiinni. Tällä hetkellä isoja asuntoja ei rakenneta paljon uusiin kerrostaloihin. Vanhoissa taloissa on omat riskinsä, kun niitä saneerataan.

Niinpä vuokralla asuminen koetaan hänen mukaansa helpoksi. Perheet eivät muuta kuitenkaan mihin tahansa asumaan, vaan valitsevat kohteen, jossa voisi asua pitkään.

Grahn kertoo valinneensa sijoituskohteet huolellisesti tämän perusteella.

– Hyvä sijainti, leikkipaikat, helpot parkkipaikat, parveke, palvelut lähellä, toimiva julkinen liikenne, talon remontit tehty, koulu ja päiväkoti lähellä, hän luettelee kriteereitä.

Lue myös: Näin teet hyvän vuokrailmoituksen – poimi viisi vinkkiä
 

Nuoret liikkeellä

Grahn päätyi monen muun tapaan yksityiseksi asuntosijoittajaksi ensimmäisen pienen omistusasunnon kautta, jota hän ei myynyt, kun oli aika vaihtaa asuntoa. Silloin hän oli 28-vuotias.

– Nykyään olen huomannut, että markkinoille on tullut entistä nuorempia asuntosijoittajia.

Lahden seudun osa-aikaisena aluepäällikkönä Grahn vetää Suomen Vuokranantajien jäsenistön koulutustilaisuuksia.

– Vanhempien ikäpolvien omistajat myivät muutama vuosi sitten runsaasti omistamiaan pieniä asuntoja. Näyttää siltä, että useat ostajat olivat kolmekymppisiä tai jopa sen alle.

Sen perusteella ostajien on täytynyt käyttää sijoitusasunnon hankkimiseen velkaa.

Teemu Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi