Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Opiskelijayksiöt ja -kaksiot loppuivat Lahdessa

Lakimuutos lisäsi yksiöiden kysyntää entisestään.

Pilvi-Maaria Taurama muutti viikolla Lahdesta opiskelupaikkakunnalleen Kuortaneelle soluasuntoon. Auttamassa oli isä Pekka Taurama. Kuva: Mirja Hussain

Yksiöt viedään nopeasti käsistä, kun opiskelijat etsivät asuntoaan ensi lukuvuodeksi. Viime vuoden elokuussa voimaan tullut lakimuutos on lisännyt yksiöiden kysyntää entisestään.

– Aiemminkin monella toiveissa on ollut yksiö, mutta kuilu muiden asumismuotojen ja yksiöiden välillä on ollut isompi. Asumistuen muutos on kaventanut eroa, sanoo Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n asiamies Lauri Lehtoruusu.

Opiskelijat siirtyivät viime vuonna yleisen asumistuen piiriin, kun opintotuen asumislisästä luovuttiin. Muutos suosii yksin asuvia, sillä he voivat saada nyt aiempaa enemmän tukea.

Aiemmin asumislisä oli yhdelle opiskelijalle enimmillään hieman yli 200 euroa kuussa. Nyt yksin asuva voi saada Helsingissä tukea enimmillään reilut 400 euroa ja pienissäkin kunnissa enimmillään 275 euroa.

Opiskelijoiden toiveet hyvin lähellä koko markkinaa

Lahdessa opiskelija-asuntoja tarjoavan Oppilastalon toimitusjohtaja Jukka Anttonen kertoo, että yksiöt ja kaksiot ovat käytännöllisesti katsoen jo menneet. Niiden kysyntä on hänen mukaansa entistäkin suurempaa.

– Tällaisesta uudesta lakimuutoksen tuomasta ilmiöstä voidaan jossain määrin puhua, Anttonen sanoo.

– Vielä yleisempi trendi on se, että opiskelija-asuminen lähenee mitä tahansa normaalia asumista. Odotukset asumisen sisällöstä ja laadusta ovat koko lailla jo hyvin yhteneväiset.

Lue myös: Vanhempien nurkkiin jää tavaraa - pitääkö kotoa pois muuttaneiden lasten tavaroita varastoida?
 

Realia Asuntovuokrauksen Lahden-yksikön päällikkö Riitta Parviainen kertoo, että yksiöiden menekki on nyt Lahdessa kuumimmillaan, kun vielä keväällä asuntoihin ei tahtonut löytyä asukasta.

– Vielä on asuntoja tarjolla, mutta kyllä ne menevät. Tällä hetkellä yhtä yksiötä kohden on tosi monta hakijaa. Otamme samalle näytölle useamman hakijan katsomaan.

Oppilastaloilla on vielä joitakin kymmeniä soluasuntoja vapaana.

– Sen lisäksi Lahden Talojen muusta asuntokannasta on mahdollista löytää yksiöitä ja kaksioita. Kysyntä on nyt kova, mutta koko ajanhan on pientä vaihtuvuutta, Anttonen sanoo.

"Erilliset sopimukset ovat vuokranantajan kannalta epäedullisia"

Asumistuen muutos tarkoitti opiskelijoilla sitä, että kämppiksen tulot voivat vaikuttaa omaan asumistukeen. Parviaisen mukaan se on vähentänyt kimppa-asuntojen vuokrausta.

Tuen menetyksiltä voi välttyä, jos kukin vuokralainen tekee erillisen vuokrasopimuksen. Asumistukea myöntävä Kela tekee viime kädessä tulkinnan siitä, ketkä kuuluvat samaan ruokakuntaan.

Parviaisen mukaan erilliset sopimukset ovat vuokranantajan kannalta epäedullisia.

– Siinä jokainen asukas on vastuussa vain omasta osuudesta ja voi irtisanoa sen milloin vain. Tilalle on vaikea saada uutta asukasta.

Tällaisesta uudesta lakimuutoksen tuomasta ilmiöstä voidaan jossain määrin puhua. Lahden Oppilastalon toimitusjohtaja Jukka Anttonen

Jos kimppa-asuntoja vuokrataan, sopimukset pyritään Parviaisen mukaan tekemään nyt niin, että yksi on päävuokralainen, joka alivuokraa loput tilat.

– Päävuokralaisella on siinä iso vastuu, kun hän vastaa koko asunnosta. On näillekin sopimuksille jonkin verran kysyntää.

Tuettujen soluasuntojen houkuttelevuus Suomessa on laskenut. Moni etsii kimppakämppää mieluummin yksityisiltä vuokranantajilta, jolloin kämppikset on helpompi valita itse.

Mukavat kämppikset vetävät soluun

Lahdessa opiskeleva Elisa Mäenpää asuu Oppilastalon soluasunnossa kaupungin keskustassa. Hän laskee, että lakimuutos pudotti hänen asumistukeaan 30 euroa.

– Yksiössä olisi tietysti mukava asua, mutta muuttohaluja rajoittaa siitä koituva vaiva. Minulla on mukavat kämppikset, joten sen takia ei ole tarvetta muuttaa.

Virolahtelaiset Pekka ja Sari-Anne Taurama olivat tiistaina Lahden Paavolassa auttamassa muutossa tytärtään, urheilulukiolaista Pilvi-Maaria Tauramaa, 18.

Hän asui kesän kaksiossa ja muuttaa takaisin Kuortaneelle soluasuntoon. Sari-Anne Tauraman mielestä asunnon vuokra oli arvokas tuesta huolimatta.

Tauramien kaksi nuorinta poikaa asuvat kimppakämpässä Haminassa, eikä ongelmia ole Tauraman mukaan Kelan kanssa tullut.

Asumistuki

Lakimuutos suosii yksin asuvia opiskelijoita

Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyivät viime vuoden elokuussa yleisen asumistuen piiriin, kun opintotuen asumislisästä luovuttiin.

Avio- tai avopuolisot tulkitaan kuuluvaksi samaan ruokakuntaan. Kämppäkaverit voivat kuulua eri ruokakuntiin, jos he tekevät erilliset vuokrasopimukset.

Kelan mukaan valtaosa yksin asuvista opiskelijoista on hyötynyt lakimuutoksesta, sillä he voivat saada nyt enemmän asumistukea.

Opiskelijoista karkeasti 25–30 prosenttia asuu tuetuissa opiskelija-asunnoissa. Loput etsivät asunnon yksityisiltä vuokramarkkinoilta tai asuvat esimerkiksi vanhempiensa luona.

Lähteet: Kela, SOA
Teemu Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi
@
Annu Marjanen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi