Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Tuomas Välimäki: Matala korko vain jatkuu ja jatkuu, ainakin kesän 2019 yli

Moni muistaa, miten korot pomppasivat vuonna 2008. Nyt viiden prosentin euribor on ”kaukainen ajatus” Tuomas Välimäelle, lahtelaiselle kauppatieteiden tohtorille, joka aloitti torstaina Suomen Pankin johtokunnassa. Hän mainitsee ainakin kolme syytä, miksi talouden tasapainokorko on nykyään alempana kuin menneinä vuosina.

Tuomas Välimäki aloitti torstaina Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä. Hän on ensimmäinen pankin sisältä valittu johtokunnan jäsen vuoden 1992 jälkeen. Kuva: Elena Liseytseva

Entinen Suomen Pankin talo seisoo ryhdikkäänä Lahden torinreunalla.

Vaalea komistus, nykyinen Helmi Säästöpankin pääkonttori muistuttaa ajasta, jolloin Suomen Pankki vastasi rahahuollosta pitämällä yllä laajahkoa konttoriverkkoa maakuntakaupungeissa.

Enää ei ole Suomen Pankkia Lahdessa, ja ajat rahamaailmassa ovat muutenkin toisenlaiset, kun lahtelainen kauppatieteiden tohtori Tuomas Välimäki aloitti torstaina työnsä Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

Heti aamulla oli johtokunnan kokous, jossa uusi pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan jäsenet Marja Nykänen ja Välimäki sopivat työnjaostaan.

Välimäki sai vastuulleen muun muassa rahapolitiikan toimeenpanon, markkinaoperaatiot ja rahoitusvarallisuuden sijoittamisen.

Korkolupaus yli kesän 2019

Rahapolitiikka on Välimäen leipälaji. Keskeinen sana rahapolitiikassa on korko.

Suomalainen asuntovelallinen tuntee koroista ainakin euriborin. Se on viitekorko, johon on sidottu valtaosa suomalaisten kotitalouksien ottamien lainojen koroista.

Tärkein eli 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä –0,18 prosenttia. Tämä pisin euribor painui miinukselle helmikuussa 2016.

Miinus korkonumeron edessä on merkki poikkeusoloista. Toki pankkien perimät marginaalit tarkoittavat sitä, että asuntolaina-asiakas maksaa pankille ”oikeaa”, noin prosentin korkoa lainastaan.

Miinus euriborien edessä pysyy ainakin vielä reilun vuoden ajan, sillä korkoja määrittävä EKP:n ohjauskorko, joka maaliskuussa 2016 painui nollaan, ei ole nousemassa plussalle.

– Euroopan keskuspankin neuvosto totesi edellisessä kokouksessaan, että näin jatketaan ensi vuoden kesän yli, sanoo Tuomas Välimäki.

USA nosti ja Ruotsi pohtii

Erittäin matalan koron kausi siis jatkuu, vaikka EKP ilmoituksensa mukaan vähentää syksyllä arvopaperiostojaan markkinoilta ja näillä näkymin vuodenvaihteessa lopettaa ostot kokonaan.

Erittäin kevyt rahapolitiikka jatkuu, vaikka esimerkiksi Ruotsissa jo osa keskuspankin päättäjistä olisi halunnut aloittaa korkojen nostamisen. Yhdysvalloissa korkoa on jo nostettukin, mutta euroalue seuraa perässä vasta reilun vuoden kuluttua.

Näihin lupauksiin voitaneen luottaa, sillä oleellinen osa uutta rahapolitiikkaa on viestintä siitä, mitä tuleman pitää.

Viestit rahapolitiikasta ovat oleellinen osa itse rahapolitiikkaa.

– Keskuspankki voi säädellä lyhyitä korkoja ohjauskorollaan. Pitkien korkojen tasoon vaikuttavat lyhyt korko ja toisaalta odotukset inflaation kehittymisestä.

Kertomalla julkisuuteen sen, että ohjauskorko pysyy miinuksella kesän 2019 yli, EKP vaikuttaa osaltaan siihen, miten pitkät korot käyttäytyvät.

Suomi on osa euroaluetta, joka on maailman toiseksi suurin valuutta-alue dollarialueen, Yhdysvaltojen, jälkeen.

Euriborit ovat samat joka euromaassa, mutta pitemmät korot vaihtelevat. Kriisistä toipuvan Kreikassa valtion lainakorko on noin viisi prosenttia. Erittäin luotettavaksi lainanmaksajaksi tiedetyn Suomen valtion viiden vuoden lainan korko painui keväällä 2015 miinukselle, ja siellä se on pysynyt.

Korko oli ennen jarru, nyt se elvyttää

Kun ihminen ottaa asuntolainaa, hänen pitää osoittaa pankille pystyvänsä hoitamaan lainan, vaikka sen korko nousisi kuuteen prosenttiin.

Se on kova tavoite, tarkoitettu pienentämään riskejä ja hillitsemään lainanottoa.

Ei se mikään haamuraja toki ole. Moni muistaa vielä, miten finanssikriisin alla keväällä 2008 euriborit pompahtivat viiteen prosenttiin.

Nyt tuo taso tuntuu kansalaisista kaukaiselta, ja sitä se on todellisen asiantuntijankin mielestä.

– Kun lähdemme siitä EKP:n tavoitteesta, että inflaatio olisi hiukan alle kaksi prosenttia, niin viiden prosentin euribor tarkoittaisi kolmen prosentin reaalikorkoa. Se tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta, kun maailmanlaajuisesti väestö ikääntyy, säästäminen lisääntyy eikä tuottavuuskehityskään ole mitenkään massiivista, Välimäki arvioi.

Hän muistuttaa, että korot voivat vaihdella tulevaisuudessakin, mutta euriborien pitkäaikainen asettuminen viiden prosentin tasolle tuntuisi siis ajatuksenakin ”kaukaiselta”.

Suomen Pankin blogeissaan Välimäki on kirjoittanut siitä, miten tasapainokorko on asettunut alemmaksi kuin mihin menneinä vuosikymmeninä totuttiin.

Rahapolitiikan tavoite oli silloin hillitä hintojen nousua. Oli devalvaatioita, hintapiikkejä. Normaali korkotaso saattoi ylittää 10 prosenttia.

Nyt rahapolitiikalla pyritään nopeuttamaan hintojen nousua keskuspankin tavoitetasoon, hiukan alle kahteen prosenttiin.

Eurokriisin hoitoa aitiopaikalta

Välimäki on nähnyt korkoheilahtelut läheltä.

Kun finanssikriisi puhkesi syksyllä 2008, hän oli Suomen Pankin työnsä vuoksi jäsenenä EKP:n markkinaoperaatioiden komiteassa. Kriisitilanteessa keskuspankki lupasi pankeille nopeasti lyhytaikaista rahoitusta turvaavilla vakuuksilla. Lopulta pankeille lainattiin 94 miljardia euroa.

Sittemmin pankeille on myönnetty pitempiaikaista rahoitusta sekä ostettu valtioiden lainapapereita jälkimarkkinoilta. Suora rahan lainaaminen valtioille on keskuspankeilta kielletty.

Lopulta kaikki huipentui siihen, että EKP:n pääjohtaja Mario Draghi lupasi keskuspankin tekevän euroalueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi niin paljon kuin tarvitsee tehdä.

EKP painoi ohjauskorkonsa lähelle nollaa, ja kun sekään ei riittänyt palauttamaan euroalueen inflaatiota, kuluttajahintojen nousua, keskuspankin haluamaan hieman alle kahteen prosenttiin, jatkettiin ja lisättiin valtioiden lainapapereiden ostoja.

Tässä tilanteessa ollaan yhä keskikesällä 2018.

Outojen aikojen vaatimat rahoitusoperaatiot ovat paisuttaneet EKP:n taseen 4 500 miljardiin euroon, josta valtaosa on pankeille lainattua rahaa ja arvopaperiostoja.

Välillä pieni loma ja sitten työmatkalle Frankfurtiin

Kalenterista löytyy EKP:n neuvoston rahapolitiikan kokous 25. heinäkuuta. Silloin Välimäen pitää olla Frankfurtissa Saksassa. Jo vuosien ajan Välimäki on avustanut keskiviikkona väistynyttä pääjohtaja Erkki Liikasta EKP:n neuvoston kokouksissa. Ensi kerralla pääjohtaja on ensi kertaa Olli Rehn.

Haku ja lopulta nimitys Suomen Pankin johtokuntaan sotki hieman Välimäen kesälomasuunnitelmia. Ei voinut lyödä lukkoon ohjelmaa, kun tuleva työtehtävä ei ollut tiedossa.

Lopulta 13 hakijan joukosta Välimäki tuli valituksi. Muista hakijoista on mainittu muun muassa suhdannetietäjä, kansanedustaja (kok.) Juhana Vartiainen.

Lomat oikeastaan vähän ”paloivat”, mutta ainakin ensi viikko pitäisi olla vapaata. Välimäen perheeseen

Loman ohjelmaan kuuluu yleensä mökkeilyä Hollolassa ja Ulvilassa sekä tavallisesti myös perheen lomamatka jonnekin Eurooppaan.

Tuomas Välimäki seisoo kotikaupunkinsa Lahden torilla. Näillä kulmilla toimii monta pankkia, ja olipa joukossa 1990-luvulle asti myös Suomen Pankin konttori. Kuva: Elena Liseytseva

Mitä Välimäki ajattelee näistä?

Korko:

Erittäin matalan koron aika jatkuu ainakin ensi vuoden kesän yli.

Talous:

Rakenteiden joustavoittamista jatkettava Suomen taloudessa sekä hyödykemarkkinoilla että työmarkkinoilla.

Elvytys (blogissa):

Epätavanomaisten toimien vaikutusta tulojen ja varallisuuden jakautumiseen on vaikea arvioida, koska se vaatii uskottavan vaihtoehtoisen kehityskulun määrittelyn. Makrotaloudellisten vaikutustensa kautta taloutta elvyttävä epätavanomainenkin rahapolitiikka on kaventanut tuloeroja.

Varallisuuden jakautumisen osalta ”tuomarit istuvat vielä”. Mielekäs tarkastelu vaatii myös viivästettyjen vaikutusten huomioimista.

Kryptovaluutat:

Kryptovaluutat (muun muassa bitcoin) ovat spekulatiivisen keinottelun välineitä, eivät valuuttoja. Keskuspankit ja valvovat viranomaiset ovat varoittaneet kryptovaluuttojen riskeistä.

Käteinen:

Kotimaassa en juuri käytä käteistä rahaa. Erityisesti lähimaksaminen on vähentänyt käteisen tarvetta. Sen sijaan Saksaan lähtiessä otan käteistä mukaan, koska taksit ja ravintolat eivät siellä välttämättä hyväksy kansainvälisiä maksukortteja.

Lahtelaistohtori

Tuomas Välimäki

Tuomas Välimäki (s. 1969) on kauppatieteiden tohtori, syntyisin Porista.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen 12. heinäkuuta 2018 alkaen.

Johtokunnassa Välimäki vastaa rahapolitiikan toimeenpanosta, markkinaoperaatioista, rahoitusvarallisuuden sijoittamisesta sekä taloustieteellisestä ja siirtymätalouksien tutkimuksesta. Hän sai vastuulleen myös rahahuollon, maksuliikkeen sekä Suomen Pankin IT-toiminnat ja digitalisaatioprosessin.

Johtokunnan paikka avautui puheenjohtaja Erkki Liikasen toimikauden päättyessä 11.7.2018.

Välimäki on ensimmäinen pankin sisältä valittu johtokunnan jäsen vuoden 1992 jälkeen. Hän on työskennellyt Suomen Pankissa vuodesta 1995. Vuosina 2000–13 markkinaoperaatioiden osaston päällikkö ja syksystä 2013 alkaen rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkönä.

Hän on mukana tekemässä esityksiä rahapoliittisista toimista pääjohtajien muodostamalle Euroopan keskuspankin neuvostolle. Toimii Suomen Pankin pääjohtajan avustajana EKP:n neuvoston kokouksissa.

Rahapolitiikka on keskeinen väline, jolla EKP pitää yllä hintavakautta eli huolehtii siitä, että hintojen nousu euroalueella on vajaat kaksi prosenttia vuodessa. Rahapolitiikan keinoihin kuuluvat muun muassa ohjauskorko ja arvopaperiostot.

Tuomas Välimäki on asunut Lahdessa vuodesta 2000. Vaimo on syntyperäisiä lahtelaisia, erityislastentarhanopettaja, työssä Hollolassa. Perheeseen kuuluvat myös 18-vuotias tytär, kevään ylioppilas, ja 16-vuotias poika.

Johtokuntahaku sekoitti vähän lomasuunnitelmia, mutta ainakin ensi viikko pitäisi olla vapaata. Lomaohjelmaan kuuluu yleensä mökkeilyä Hollolassa ja Ulvilassa sekä tavallisesti myös perheen lomamatka jonnekin Eurooppaan.

Kuuluisa arkkitehti Eliel Saarinen ja Lahden pormestari Otto Lyytikäinen tutustuivat, kun Lahti rakensi uutta kaupungintaloa. Se valmistui 1912.

Seuraavalla vuosikymmenellä suunniteltiin suuria, muun muassa Lahden Toritaloa, johon tulisivat ainakin kauppahalli, ravintola, hotelli ja elokuvateatteri.

Saarisen toimistossa laadittu suunnitelma ei toteutunut, mutta saatiin kauppahalli ja asuntoja vuonna 1923, jolloin Saarinen jo muutti Yhdysvaltoihin.

Vuonna 1927 torinreunaan valmistui tamperelaisen rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnitelmin nykyinen nelikerroksinen rakennus, mukana viisikerroksinen kulmaosa.

Talossa ovat toimineet muun muassa Tampereen Osake Pankki, Suomen Maatalous Osakepankki, Siukosen valokuvaamo, elokuvateatteri Kullervo ja Lahden Sähkö.

Kiinteistö tunnetaan Lahdessa Suomen Pankin talona, sillä Suomen Pankin Viipurin-konttori sijoitettiin Lahteen 1940. Keskuspankin konttori toimi talossa 1990-luvulle asti.

Vuonna 1996 kiinteistön ostivat Padasjoen Säästöpankki (nykyinen Helmi Säästöpankki) sekä Eino ja Marjatta Kollin säätiö.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi