Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Kiina hyytyi, mutta sahureiden vientiennätykset paukkuvat

Vientitilastot ovat kaunistuneet viime vuosina selvästi. Suomen sahateollisuuden tuotanto alittaa kuitenkin vielä miljoonalla kuutiometrillä 2000-luvun ennätystason, joka saavutettiin ennen finanssikriisiä. Kuva: Sami Lettojärvi

Suomalaisen sahatavaran vienti nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, ja vuonna 2016 alkanut ennätysputki näyttää jatkuvan tänäkin vuonna.

Tullin tilasto tammi-huhtikuulta kertoo sahatavaraviennin arvon nousseen 633 miljoonaan euroon, runsaat neljä prosenttia viime vuoden alkukolmanneksesta ja runsaan kymmeneksen toissa vuoden vastaavasta ajasta.

Lisäystä tuli, vaikka viime vuosien kasvumoottori Kiina yski pahasti.

Melkein nollasta ohi Ruotsin ja Saksan

Melkein nollasta suomalaissahat ovat 2010-luvulla kasvattaneet Kiinan-vientinsä lähes 1,8 miljoonaan kuutiometriin, josta kertyi viime vuonna vientituloa 330 miljoonaa euroa. Kasvua oli peräti 60 prosenttia.

Kiina oli viime vuonna suomalaisen laudan ylivoimaisesti suurin ulkomainen ostaja. Seuraavina tulivat Japani, Egypti ja Britannia, jonka ostot olivat yhtä suuret kuin vienti Ranskaan ja Saksaan yhteensä.

Kysyntä on Kiinassa kasvanut, mutta on markkinoita vallattukin. Suomalaissahojen Kiinan-vienti ohitti ruotsalaisten viennin vuonna 2015 sekä saksalaisten ja chileläisten viennin vuonna 2016. Kiinan-markkinoita hallitsevat yhä Venäjä ja Kanada, jonka vienti Kiinaan on kuitenkin viime vuosina laskenut selvästi.

Nyt näyttää myös suomalaisittain huonommalta Kiinassa; vienti supistui alkuvuonna yli viidenneksen.

Esimerkiksi huhtikuussa Japani ja Britannia ohittivat sahatavaran vientikohteena Kiinan, mikä on varsin poikkeuksellista, vaikka kuukausittaiset vientiluvut vaihtelevatkin suuresti.

Uusi vientikanava laivojen rinnalle aukesi viime talvena. Kansa tervehti tammikuussa Kiinan Ganzhoussa ensimmäistä suomalaista sahatavarajunaa. Kuva: Versowood

Sellu vain niukasti suurempi kuin lauta

Sahatavaralta eli raakalaudoilta, -lankuilta sekä höylätyltä puutavaralta kenties huipputekniikan hype, mutta yllättävän isoa on vienti; viime vuonna arvoltaan lähes kaksi miljardia euroa. Luku oli alle puolet paperinviennistä, mutta hyvinkin vertailukelpoinen sellun ja kartongin kanssa.

Metsäteollisuutta seuraava Pellervon taloustutkimus PTT arvioi keväällä sahatavaran tuotantomäärän kasvun hidastuvan viime vuoden yli 8 prosentista, mutta yltävän kuitenkin 4–5 prosenttiin, sillä talous kasvaa ja rakentaminen on vilkasta maailmalla.

Viennin kasvuksi PTT arvioi tänä vuonna 4–5 prosenttia ja ensi vuonna 2–3 prosenttia.

Mäntysahatavaran vientihinnat noussevat tänä vuonna 8–9 prosenttia; kuusisahatavaran 2–3 prosenttia.

Nyt keväällä sahatavaran vientihinnat ovat olleet sekä kuusella että männyllä noin 200 euroa kuutiometriltä: männyn hinta on korkeimmillaan vuoden 2015 jälkeen, kuusen hinta oli viimeksi näin ylhäällä vuonna 2014.

Ollaan toki vielä kaukana vuoden 2007 ennätystasoilta 230–250 euron kuutiohinnoista.

Tullimuutokset voivat vaikuttaa vientimarkkinoihin. USA määräsi viime vuonna 20 prosentin tuontitullin kanadalaiselle sahatavaralle, mikä vähensi vientitoimituksia.

Kuva: Kati Eloranta
Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X