Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Jättilainojen vanki jää tiedon puutteessa avun ulkopuolelle - "80 prosenttia ei tiedä talous- ja velkaneuvonnasta"

Talouden nousukausi ei toistaiseksi ole taittanut velkavankeuteen juuttuneiden henkilöiden määrää laskuun. Velallisia auttavan Takuu-Säätiön neuvontapuhelin soi päinvastoin entistä ahkerammin, kun jatkuva luottojen varassa eläminen käy avunhakijoilta mahdottomaksi. Vielä epätoivoisemmassa asemassa ovat ne, jotka eivät edes hae apua. Miksi he eivät hae?

Henkilökohtainen talous voi luhistua esimerkiksi työttömyyden, sairauden, päihteiden tai pelivelkojen vuoksi. Joskus velka ehtii niin suureksi, että hyvätkin neuvot tulevat myöhässä. Kuva: Mustalampi Timo

Suuri joukko henkilökohtaiseen talouskriisiin ajautuneista kansalaisista ei hae apua mistään. Syynä on tiedon puute, kenen puoleen voisi kääntyä tai vaikka tietoa olisikin, niin voimat tai motiivi eivät riitä toimintaan asti.

Takauksia ja pienlainoja tarjoavaan Takuusäätiöön tuli viime vuonna 4 500 neuvontapuhelua. Yhteydenottoyrityksiä oli moninkertainen määrä. Monille velallisille Takuusäätiö on ensimmäinen ja ainoa tiedossa oleva paikka, jonne osataan tai halutaan ottaa yhteyttä. Vastaavat julkisen sektorin palvelut ovat tuntemattomampia .

– Meille soittaneista ihmisistä on viime vuosina jo 80 prosenttia ollut sellaisia, jotka eivät tiedä kuntien talous- ja velkaneuvonnasta, arvioi Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

Markkinointi vähäistä

Pantzarin mielestä talous- ja velkaneuvonta on sosiaalipalveluiden kentässä rajapintaa, jota on markkinoitu niukasti. Siitä taas seuraa, että ainoastaan vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt löytävät tiensä kunnallisen velkaneuvojan pakeille. Sen sijaan ne, jotka olisivat helpommin autettavissa, eivät ilmesty jonoihin.

Tosin vaikeitakin tapauksia riittää autettavaksi, sillä suurten ja vakuudettomien luottojen kanssa karille karahtaneiden yksityishenkilöiden sekä perheiden joukko kasvaa. Ei ole harvinaista, että Takuusäätiöllä ei ole mitään keinoa suurvelallisen pelastamiseen.

– Useassa tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että ollaan kymmeniä vuosia ulosotossa ennen kuin päästään velkajärjestelyyn, kertoo Juha A. Pantzar.

Hänen mukaansa ihmisillä on kova halu auttaa itse itseään. Sen vuoksi pikaluottoihin langetaan koska kyseinen vaihtoehto näyttää helpolta ja nopealta.

Harvan ongelma ratkeaa

Lahden Elokolo-kohtauspaikassa velkaongelmaisen harmaa arki tunnetaan erittäin hyvin. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aluetyöntekijä Jouni Korpela arvioi, että Elokolon asiakaskunnasta noin 70 prosenttia ei koskaan selviydy lainoistaan. Luottotietokelpoisuus on harvinaista herkkua, kun omaisuus on juotu tai tuhoutunut konkurssissa.

Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta on ehkä lainaloukkulaisten tiedossa, mutta neuvojien puoleen kääntyminen on Korpelan mukaan melko vähäistä. Keskeisemmällä sijalla on asiointi sosiaalibyrokratian kanssa.

– Paperia sinne ja paperia tänne. Kun velka-asia tulee siihen päälle, se jää helposti taka-alalle.

Kaupungin talous- ja velkaneuvonnan edustaja on käynyt Elokolossa kertomassa alan palveluista. Samanlainen vierailu voisi Korpelan mielestä toteutua toisenkin kerran.

Tosiasiat musertavat

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtajan Irma Hirsjärven mielestä työtä vailla olevilta ihmisiltä puuttuu sosiaalista pääomaa. Se tarkoittaa, ettei lainaongelmiin osata hakea ratkaisua mistään. Työttömien omat yhdistykset tosin ohjaavat asiakkaitaan avun piiriin, mutta järjestöjen tarjoama tuki ei tavoita läheskään kaikkia.

Asetelma muuttuu helposti sietämättömäksi, jos lainataakan lisäksi kannettavana ovat myös päihteiden ja horjuvan mielenterveyden haasteet. Silloin avun hakeminen kiinnostaa yhtä vähän, on lainaa sitten 1 000 euroa tai 100 000 euroa. Häpeä ja lamaannus vievät toimintakyvyn, ja todellisuus on liian rankka katsottavaksi.

– Moni ihminen ei enää välitä. Ei jaksa eikä voi välittää. Jos alkaisi välittää, niin menisi aivan murusiksi, luonnehtii Irma Hirsjärvi.

Velka-avun ulkopuolelle jää muun muassa karenssiin joutuneita nuoria, jotka ovat tilapäisesti menettäneet työttömyysetuutensa. Sama kohtalo saattaa odottaa niitä työttömiä, jotka työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa odotellessaan paikkaavat budjettiaan pikaluotoilla.

– Laskut on pakko maksaa. Jos ei ole oikeutettu Kelan perustoimeentulotukeen, niin ei siinä jää paljon vaihtoehtoja, mistä rahaa saa, huomauttaa puheenjohtaja Hirsjärvi

Avunantoa tehostetaan

Lahdessa on käynnistymässä uusi hanke talousahdinkoon ajautuneiden auttamiseksi. Ohjelman painopiste on vuokra-asukkaissa, ja tavoitteena on tarjota asumis- ja talousneuvontaa asukkaiden saataville entistä paremmin. Tavoitteena on vähentää vuokravelkoja sekä häätöjä sekä kannustaa ihmisiä järkevään rahankäyttöön.

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat-hankkeen koordinaattori Sanna Keskikylä huomauttaa, että kodittoman henkilön talous on yleensä mennyt pahan kerran solmuun jo ennen kuin hän on avun piirissä. Pääsy kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan vie aikaa samoin kuin se, että ihminen ehtii selvittämään avunsaantivaihtoehdot.

– Palveluverkosto on melkoinen viidakko. On helpompi tarttua johonkin pikavippimainokseen kuin etsiä se taho, josta saa apua, sanoo Keskikylä.

Lahden ohjelma on osa valtakunnallista vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisyhanketta. Mukana ovat muun muassa Lahden kaupunki, Lahden Talot oy, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Lahden seudun nuorisoasunnot ja Harjulan setlementti.

Velkaneuvonta siirtyy valtiolle

Talous- ja velkaneuvonta siirtyy vuodenvaihteen jälkeen kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin. Palveluiden sisältö pysyy ennallaan, ja kuntien velkaneuvojat siirtyvät uuden työnantajansa palvelukseen.

Avunhakijan kotipaikka ei ensi vuodesta lähtien enää ratkaise, minne hän hakeutuu neuvottavaksi. Sen sijaan kansalainen voi valita minkä tahansa oikeusaputoimiston mistä päin Suomea tahansa. Parhaassa tapauksessa se voi merkitä jonotusajan vähenemistä.

Uuden järjestelmän sisäänajo voi tosin aluksi lisätä jonotusaikoja, mutta toisaalta hallitus on osoittanut lisärahoitusta velkaneuvojien palkkaamiseen.

– Siinä mielessä tilanne on aika lupaava, arvioi apulaisosastopäällikkö Merja Muilu oikeusministeriöstä.

Kaikki päijäthämäläiset ovat velkaneuvontaa varten joutuneet matkustamaan Lahteen. Johtava talous- ja velkaneuvoja Virpi Virtanen kertoo sähköisten asiointimahdollisuuksien voivan jatkossa auttaa niitä, jotka asuvat kaukana palveluista. Toistaiseksi nettiasiointi ei ole Lahdessa mahdollista.

Jonotusaika Lahden talous- ja velkaneuvontaan on noin yksi kuukausi. Valtakunnallinen suositus on 1,5 kuukautta.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi