Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Hartolaan jopa 50 työpaikkaa lisää loppuvuonna – Lehdon talotehdas alkaa valmistaa puukerrostaloja

Lehto Group ottaa mallia autotehtailta ja aikoo olla 20 prosenttia tehokkaammin kuin kilpailijat. Ensimmäinen puukerrostalo tulee tuotantolinjalle heinäkuussa. Talo nousee syksyllä Turkuun.

Autotehtaan opit ovat ahkerassa käytössä, kun Lehto Group uudistaa Pekka Korkalan johdolla Hartolan talotehdasta. Kuva: Elena Liseytseva

Lehto Group aloittaa puukerrostalojen tuotannon talotehtaallaan Hartolassa.

– Ensimmäiset talomoduulit tulevat tuotantoon heinäkuussa, ja ensimmäisen talon rakentaminen alkaa Turussa syyskuussa, kertoo johtaja Pekka Korkala Lehto Groupista.

Lahtelainen johtaa pörssinoteeratun rakennuskonsernin Components-yksikköä.

Lehto osti Hartolan talotehtaan viime maaliskuussa PRT:ltä.

– Jo silloin tiesimme, että käynnistämme puukerrostalojen tuotannon. Se on meidän oma konseptimme. Tiesimme myös jo kauppaa tehtäessä, että pääpaikaksi tulee Hartola.

Kasvunvaraa riittää. Hartolan tehdas on yli 20 000 neliömetrin tiloillaan Korkalan mukaan maan suurin rakennustuotetehdas.

– Uskon, että saamme tehtaan täyteen tekemistä.

Ihan äkkiä ei raja tule vastaan, sillä nykyisen päivävuoron lisäksi voi tilausten mukaan harkita iltavuoroa ja teoriassa myös yövuoroa.

Hartolan etu on se, että maan eniten rakentava alue eli pääkaupunkiseutu on mukavasti parin tunnin ajomatkan päässä.

Puukerrostalo kootaan "palikoista"

Keskellä avaraa tehdashallia on kaksi kokoonpanolinjaa. Niillä kootaan valmiit moduulit tehtaan valmistamista seinä-, katto- ja lattiaelementeistä.

Moduuli tarkoittaa seinistä, lattiasta ja katosta koostuvaa rakennuksen osaa. Yksi moduli voi tarkoittaa esimerkiksi luhtitalon yksiötä.

Tilaa on vielä kolmannelle kokoonpanolinjalle. Siinä ruvetaan heinäkuun aikana kokoamaan ensimmäisiä puukerrostalomoduleja.

Ensimmäiset puukerrostalon ”palikat” lähtevät Hartolasta työmaalle Turun Fleminginkadulle syyskuussa. Lehto saa talon pystyyn loppuvuoden aikana.

– Meillä on oma konsepti. Teemme 4–5-kerroksisia taloja. Sitä korkeampia ei ole helppo valmistaa kannattavasti puusta.

Lomautukset pois ja väkeä lisää

Suomen suurin rakennustuotetehdas toimii Hartolassa. Suurinta on toistaiseksi vain pinta-ala, 20 500 neliömetriä, mutta uusi omistaja aikoo saada lähivuosina tuotantolaitteet ja tilat täysin käyttöön. Kuva: Elena Liseytseva

Maaliskuinen yrityskauppa pantiin myönteisesti merkille Hartolassa, sillä ostaja perui heti kaupantekopäivänä tehtaalle aiemmin neuvotellut lomautukset. Tehtaan tuotantolinjoja on uudistettu.

Lue myös: Huippuhyvä uutinen Hartolaan: uusi omistaja perui talotehtaan lomautukset
 

Nyt tilanne on entistä parempi.

– Tarvitsemme Hartolaan pian noin 20 työntekijää lisää, Korkala toteaa.

Yritys kertoi viikonloppuna lehti-ilmoituksellaan, että tarvetta on tuotantotyöntekijöistä, sähkömiehistä ja laatoittajista.

– Voi olla, että loppuvuoden aikana lisäys on yhteensä noin 50 työntekijää.

Hartolaan järjestetään rekrytointitapahtuma, ja lisäksi henkilökunnalle tarjotaan rekrytointipalkkio uuden työntekijän löytämisestä. Palkkio on satoja euroa löydetystä työntekijästä. Suunnitelmissa on myös koulutusyhteistyötä Salpauksen ja ely-keskuksen kanssa.

Liiketoimintakauppa ja tehtaan uudistaminen on usean miljoonan euron hanke.

Ruotsiin iso tilaus ja samalla mallilla Suomeen

Työntekijämäärä nousee pikku hiljaa nykyisestä 75:stä kohti sataa.

Tekemistä riittää, sillä jo keväällä yhtiö raportoi 180 puupäiväkotimoduulin tilauksen Ruotsin Botkyrkaan.

Sitä seuraa melko erikoinen toimitus.

– Toimitamme pääkaupunkiseudulle lähes samoilla piirustuksilla koulun väistötilat. Se lienee Suomen nopein toimitus, sillä koululle tarvitaan väistötilat ennen syyslukukauden alkua. Tilaus tuli kesäkuun alussa ja valmista on elokuun alkupäivinä.

Säädökset eivät enää "merkittävä" este

Tämä päiväkodin osa matkaa syyskesällä rekan lavetilla Hartolasta Ruotsiin. Risto Liukkonen sisustaa kosteaa tilaa. Kuva: Elena Liseytseva

Suomessa valmistui viime vuonna noin 1 500 asuntoa puurunkoisiin kerrostaloihin.

– Puukerrostalojen rakentaminen on nousussa, mutta osuus vasta 4–5 prosenttia valmistuvien asuntojen määrästä, laskee ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Hänen tehtävänsä on edistää hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa puurakentamista.

Esteitä onkin raivattu puun tieltä. Viime vuodenvaihteessa muutettiin muun muassa kerrosalan laskentaa hieman edullisemmaksi paksuseinäisille puutaloille.

– Säädökset eivät ole enää merkittävä este puukerrostalojen rakentamiselle Suomessa, Heino katsoo.

Puurakentamisen hintaa nostavat palomääräykset vaadittavine sammutusjärjestelmineen ja kantavien rakenteiden eristäminen palamattomalla materiaalilla.

– Kaksikerroksisissa rakennuksissa puu on edullisempi materiaali, ja noin 80 prosenttia pientaloista on puurunkoisia. Korkeampien, 3–5-kerroksisten talojen rakentamisessa tarvitaan vielä kokemusta ja lisää teollisia ratkaisuja, Heino sanoo.

Kun mennään korkeisiin, esimerkiksi kahdeksankerroksisiin taloihin, puutalon suunnittelussa tarvitaan hänen mukaansa enemmän ”pään raapimista”, mikä tekee taloista keskimäärin viisi prosenttia kalliimpia kuin vastaavista betonirunkotaloista.

Mallia autotehtaalta

Lehto tuli Hartolaan ottamaan kaiken irti isosta trendistä, puurakentamisen kasvusta. Korkala ei kätke kynttilää vakan alle.

– Lehto tekee suurista rakennusliikkeistä parasta tulosta ja tavoite on kasvaa Suomen suurimmaksi asuntorakentajaksi. Otamme tänne mallia autotehtaiden tehokkuudesta, Korkala sanoo.

Esimerkiksi hän näyttää perheauto Skodan kuvaa ja kysyy, millä hinnalla tehdas tekee auton. Oikea vastaus on noin 7 000 euroa.

Lehdon tavoite on olla noin 20 prosenttia tehokkaampi kuin muut talovalmistajat.

Tehokkuus tarkoittaa esimerkiksi kurinalaista, omien tehtaiden tuotantoon sopivaa suunnittelua ja sarjatuotantoa. Keittiökalusteiden ovissa on neljä värivaihtoehtoa. Ovet ovat laakaovia. Wc-pöntöissä on ainoa vaihtoehto Villeroy & Boch.

– Emme tingi laadusta, mutta sooloilu on pannassa, korostaa Korkala.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X