Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Mietitkö usein, riittävätkö rahat? Et ole yksin: kolmasosa kansasta murehtii tätä vähintään viikoittain

Tuore tutkimus paljastaa, että suomalaisten talousnäkemykset ovat synkempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä on vähemmän velkaa kuin muilla, mutta silti huoli veloista on samaa luokkaa kuin Tanskassa, jossa kotitalouksilla on velkaa peräti 285 prosenttia vuosituloihinsa nähden. Suomalaisten luotto asuntomarkkinoihin on kovaa luokkaa. Asuntojen arvojen lasku tai korkojen nouse ei pelota. Pankinjohtajan mukaan koroissa on kuitenkin odotettavissa muutosta.

Joka kolmas suomalainen miettii viikottain, riittävätkö rahat. Kuva: Erik Siekkinen

Vielä pitäisi ostaa lapselle kengät, loppuviikoksi ruokaa ja maksaa kännykkälasku: riittävätköhän rahat?

Jos pohdit päivittäin tai viikoittain, kuinka saat eurot venymään menoihisi, et ole yksin. Suomalaisista melkein kolmannes miettii vähintään viikoittain rahojen riittämistä. Tämä ilmenee Danske Bankin tuoreesta Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksesta, jossa näkemyksiä kyseltiin 3 035 suomalaiselta.

Pankki tutki samoja talousnäkemyksiä myös Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Näihin maihin verrattuna täällä on synkkää. Muissa Pohjoismaissa vain 17 prosenttia pohti vähintään viikoittain, riittävätkö rahat.

Päijäthämäläisten huolet rahojen riittämisestä olivat samalla tasolla kuin koko maan vastaajien. Huoli veloista on täällä sen sijaan vähän suurempaa Suomessa keskimäärin. Pitkäaikaiset velat huolettavat täällä suuresti 14:a prosenttia vastaajista ja koko maassa 12:a prosenttia.

Vuoden tai parin päästä korot todennäköisesti vähitellen nousevat. Pankinjohtaja Jyri Behm

Kotitalouksien velkaantumisaste on viime vuosina herättänyt myös monien ekonomistien huolta. Velkaantumisaste eli velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on noussut kovaa vauhtia ja on nyt Suomessa 133 prosenttia. Tämä luku ei tunnu kovin pahalta, jos sitä vertaa muiden Pohjoismaiden velkaantumisasteisiin. Tanskassa luku on korkein: kotitalouksilla on velkaa 285 prosenttia vuosituloihin nähden. Runsas velkaantuminen ei kuitenkaan ole lisännyt huolta omasta taloudesta: huolissaan on vain 13 prosenttia vastaajista.

Varma työ ja säännölliset tulot tuovat rauhaa

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa taloudellista mielenrauhaa, useasta muuttujasta koostuvaa indeksiä. Ilmeni, että suomalaisten taloudellinen mielenrauha on heikompi kuin muilla pohjoismaalaisilla. Meillä indeksi jää 6,1:een, kun se muissa Pohjoismaissa on noin 6,5.

Suomalaisten luottamus omaan talouteen ei vaihtele merkittävästi eri puolilla Suomea. Sen sijaan ikä vaikuttaa luottamukseen paljon: 35–54-vuotiaat ovat vähiten luottavaisia nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa.

– Ruuhkavuosia elävät näkevät taloutensa jostain syystä heikompana, johtaja Jyri Behm Danske Bankin Lahden konttorista toteaa.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist arvelee, että uratoiveiden ja perhe-elämän ristipaineessa elävien talousnäkemys värittyy turhankin synkäksi.

Kun katsotaan vähän kauemmas, ihmiset ovat optimistisempia. Viiden ja kymmenen vuoden päästä hieman yli 50 prosenttia uskoo, että taloudellinen tilanne on parempi kuin nyt. Päijät-Hämeessä usko ei ole yhtä lujaa. Täällä vain 46 prosenttia uskoo, että oma talous on paremmalla tolalla kymmenen vuoden päästä.

Akuutit rahahuolet eivät paina kaikkia. Joka kolmas suomalaisvastaaja on harvemmin kuin puolivuosittain tai tuskin koskaan huolissaan siitä, riittävätkö rahat kaikkeen tarvittavaan.

Parhaimmin taloudellisen mielenrauhan takaavat tutkimuksen mukaan varma työpaikka ja säännölliset tulot.

Kuva: Anssi Hietamaa

Eläketurvaan ei kovasti luoteta

Eläketurva on osa taloudellista mielenmaisemaa. Kovin luottavaisia suomalaiset eivät ole. Peräti 37 prosenttia ei luota lainkaan tai luottaa vain pienissä määrin eläketurvan riittävyyteen. Vajaa kolmannes uskoo, että eläketurva riittää jossain määrin ja 17 prosenttia, että se riittää hyvin.

55 vuotta täyttäneissä luottamus on suurempaa kuin nuorilla. Suurinta epäluottamus eläkkeen riittävyyteen oli 34–55-vuotiailla. Heistä 41 prosenttia uskoi, ettei eläke riitä tai riittää vain pienessä määrin.

Suomalaiset eivät kuitenkaan ole kovin paljon varautuneet parantamaan omaa eläketurvaansa esimerkiksi säästöillä tai sijoituksilla: vain 36 prosenttia kyselyyn vastanneista sijoittaa, 64 prosenttia ei. Tanskassa ja Norjassa ollaan vielä vähän laiskempia sijoittamaan, mutta Ruotsissa se on suosittua: 44 prosenttia vastaajista kertoi sijoittavansa. Sijoituksiin ei lasketa pankkitalletuksia.

Sijoittaminen ei kiinnosta

Ylimääräisen rahan puute on suomalaisten selitys sille, ettei sijoittaminen kiinnosta. Tämä on Jyri Behmin mukaan hyvin tyypillistä myös Päijät-Hämeessä.

– Ihmiset ajattelevat, että tarvittaisiin isoja summia, vaikka kympillä kuukaudessa voisi lähteä liikkeelle.

Sijoittamisen jättävät väliin useammin naiset kuin miehet, useammin pelkän peruskoulun suorittaneet kuin ammatillisen tai korkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet.

Suomalaiset ovat myös epävarmoja sijoittamistaidoistaan: 22 prosenttia ei koe taitojensa riittävän sijoittamiseen ja 15 prosenttia pitää sijoittamista vaikeaselkoisena.

Sijoittaminen on vaikeaa, jos ei tiedä kuukausittaisia menojaan. Danske Bankin tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että oman talouden seuranta ei suurelle osalle ihmisistä ole arkipäivää.

Suomalaisvastaajista melkein neljännes ei tiennyt kuinka paljon rahaa heille kuukausittain jäi sen jälkeen, kun pakolliset menot (esimerkiksi vuokrat, lainan maksut, vakuutukset) oli maksettu. Suurinta epätietoisuus käyttövaroista oli nuorilla. Muissa Pohjoismaissa tietämättömyys oli samaa luokkaa.

Korot nousevat vähitellen

Suomalaisten varallisuus on pitkälti kiinni asunnoissa. Tutkimuksen mukaan luottomme asuntomarkkinoihin on hyvin vahvaa riippumatta siitä, missä asumme. Meitä ei juuri huoleta asunnon arvon lasku tai korkojen nousu. Pääkaupunkiseudulla vain kolme prosenttia on huolissaan asuntojen hintakehityksestä ja Päijät-Hämeessä kuusi prosenttia.

Nollakorkomaailmaan tottunut kansa ei pelkää myöskään korkojen nousua. Kolmasosaa suomalaisista korkojen mahdollinen nousu ei huoleta ollenkaan, ja loppujakin se huolettaa vain pienessä määrin.

Pankinjohtaja Behm ei usko, että lähitulevaisuudessa nähtäisiin nopeita liikkeitä korkomarkkinoilla.

– Vuoden tai parin päästä korot todennäköisesti vähitellen nousevat.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X