Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

"Sijoitan aika riskipitoisesti, kun ei ole miljoonia taskussa" - mummon lahjaraha oli puheenjohtajan pesämuna

Miko Suihkon mielestä verotus ohjaa liikaa sijoittajien ajattelua. Keskusliiton puheenjohtaja kiittää nykyhallitusta, mutta pelkää sijoitussäästötilin jäävän "torsoksi". Asiantuntija ei myisi PHP:tä näillä hinnoilla.

Miko Suihko on vuosikymmenen ajan johtanut Päijät-Hämeen Osakesäästäjiä. Kuva: Kalle Puttonen

Päijäthämäläisten osakesäästäjien yhdistys aloitti toimintansa toukokuussa 1988. Paljon on sen jälkeen muuttunut. Pörssilistalla on nykyään vain kymmenkunta täysin samalla nimellä toimivaa yritystä kuin kolme vuosikymmentä sitten.

Nykyisin valtavirtaa olevat sijoitusrahastot olivat silloin vielä ujossa alussaan.

Sittemmin on nähty 1990-luvun suuri lama, Nokian satumainen nousu, teknokupla ja kuplan puhkeaminen sekä 2000-luvun alkuvuosien nousu, joka katkesi vuoden 2008 finanssikriisiin. Kriisin jälkeen on koettu yhdeksän vuoden mittainen, historian toiseksi pisin kurssinousu.

Salkuissa voi olla sisällä jopa satojen prosenttien tuotto.

Kurssit laskevat sitten, kun taantuma on tulossa. Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius

– Moni miettii myymistä. Verotus kuitenkin painaa niin, ettei myydä, kun siitä menisi kolmasosa pois. Tästä seuraa, että tehdään vähemmän kauppaa ja ollaan aika pitkäaikaisia sijoittajia, sanoo Miko Suihko, joka on toiminut jo reilun vuosikymmenen Päijät-Hämeen Osakesäästäjien puheenjohtajana.

Verotus ohjaa hänen mukaansa liiaksikin osakesäästäjien ajattelua. Myyntivoitoista maksetaan pääomatulon vero 30 prosenttia. Suurista voitosta vero on 34 prosenttia.

Suihko myöntää, että ”aika hyvä” pitäisi uuden sijoituksen olla, jotta päästäisiin nopeasti ennen myyntiä vallinneelle tasolle. Yksi mahdollinen apu voisi olla sijoitussäästötili, josta valtiovarainministeriön työryhmä julkisti huhtikuun lopulla oman selvityksensä.

– Olisi tärkeää, että tilin sisälle voisi jättää myyntivoiton verottomana. Vero maksettaisiin vasta sitten, kun tuottoja nostetaan tililtä, Suihko toteaa.

"Erinomainen" uudistus uhkaa vesittyä osittain

Veroasiaa pitää esillä myös Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, professori Timo Rothovius. Hän katsoo, että nykyinen hallitus on parempi kuin edeltäjänsä, jotka kiristivät osakesijoittajien verotusta.

– On erinomaisen myönteistä, että sijoitussäästötili näyttää etenevän. On vielä mahdollista, että uudistus toteutuisi tämän hallituskauden aikana.

Työryhmä esittelemään malliin kuului myyntivoittojen verottomuus tilin sisällä. Sen sijaan osingot verotettaisiin saman tien, kuten nyt.

– Osinkojen verotuksen osalta malli on jäämässä torsoksi. Olisimme halunneet, että tavalliset osakesäästäjät olisivat saaneet osinkoverokohtelun, verottomuuden tilin sisällä, joka on esimerkiksi rahastoilla ja eläkevakuutusyhtiöillä. Järjestelmä tarkoittaisi veronmaksun lykkääntymistä siihen asti, kun tuottoja nostetaan tililtä. Itse asiassa valtio ei menettäisi tässä, vaan saisi verotulot lopulta korkojen kanssa.

Rothovius muistelee, että paljon puhutuissa vakuutuskuorissa on sijoitettuna peräti 25 miljardia euroa.

– Kukaan ei ollut verotuloista huolissaan, kun kuorille myönnettiin veroetu. Nyt ollaan huolissaan, kun tavallisille osakesäästäjille olisi haluttu sama etu.

Yhdeksän vuotta nousua, milloin laskua?

Nousu pörssissä on kestänyt jo yhdeksän vuotta. Osakemarkkinoiden huipun ajankohtaa ei voine ennustaa, mutta mistä merkeistä voisi päätellä, että on aika hypätä ”pörssijunasta”?

– Osakemarkkinoiden arvostusta voi tarkastella joillakin tunnusluvuilla, esimerkiksi hinta-voitto-luvulla (p/e-luku) tai osinkotuotolla. Näillä mittareilla osakkeet Euroopan markkinoilla eivät ole älyttömän kalliita. Joillakin mittareilla Yhdysvaltain markkina on jo kallis, Rothovius toteaa.

Osakehuipun ennustaminen on työlästä, mutta laskun alkamisesta voi päätellä talouden näkymiä.

– Kurssit laskevat sitten kun taantuma on tulossa. Lasku alkaa noin puoli vuotta aiemmin.

Ei ole realismia, että välillä oltaisiin täysin osakkeissa ja välillä täysin poissa osakesijoituksista, muistuttaa Miko Suihko. Myös hän ottaa esimerkiksi p/e-luvun, joka kertoo kuinka monen vuoden voiton verran yrityksen osakkeesta pitää pörssissä maksaa.

– Teknokuplan aikoihin p/e-luvut saattoivat olla 50 tai 100. Ne tuntuivat ihan naurettavilta, ja jotkut asiantuntijat ovat jälkikäteen myöntäneet uskoneensa liikaakin siihen, että maailma oli muuttunut. Nyt samankaltaista pohdintaa käydään esimerkiksi Googlen ja Facebookin ympärillä. Jos markkinat päättävät, hinta voi laskea nopeasti vaikkapa 50 prosenttia, kuten Roviolle kävi.

Tuomiopäivän ennustuksia hillitsevät esimerkiksi Googlessa ja Facebookissa se, että yritykset takovat jatkuvasti valtavia voittoja.

Mummon lahjoitus kasvoi hyvin korkoa

Miko Suihko on leipätyössä Handelsbankenin Lahden konttorissa sijoitusjohtajana. Osakesijoitukset eivät ole kiellettyjä, mutta työnsä vuoksi hän ei voi tehdä lyhytaikaisia, alle kuukauden kestäviä sijoituksia.

– Sijoitan aika riskipitoisesti. Teen niin, koska ei ole miljoonia taskussa ja haluan pääoman karttuvan. Monesti niillä, joilla on suuret osakesalkut, sijoittamisen päätarkoitukseksi muodostuu taistelu pääoman menettämistä vastaan.

Sijoittajanura alkoi jo koulupoikana.

– Aloitin mummon antamalla lahjoituksella. Tein 1990-luvun alussa kahden vuoden määräaikaisen sijoituksen, jonka korko oli 7,5 prosenttia. Uusin sijoituksen, kun korko oli alentunut 5,5 prosenttiin. Sen jälkeen korko oli jo niin huono, että siirryin rahastoihin ja 1990-luvun lopulla listautumisanteihin.

– Sijoituskohteita on nykyään selvästi alle kymmenen, mukana on myös sijoitusrahastoja. Rahastoja parjataan kustannuksista, osin ihan turhaan. Hyvästä salkunhoidosta kannattaa vähän maksaakin.

Biohitin kanssa ylämäkeä ja alamäkeä

Sijoittajiin vetoaa hyvä tarina. Sellainen on ollut Suihkolle esimerkiksi Biohit, jonka syöpäseulontamenetelmien etenemistä on voinut seurata kuin jännityskertomusta.

– Kauppalehden keskustelupalstalla on viime aikoina puhuttu mahdollisesta läpimurrosta Kiinassa.

– Olen yhä mukana, Suihko kuvaa suhdettaan Biohitiin, johon sijoitti listautumisannin aikaan 1990-luvun lopulla. On ollut ylämäkeä, on ollut alamäkeä. Ja yrityskaupan jälkeen myös hyviä pääomanpalautuksia ja osinkoja.

Hän kertoo ostaneensa lisää silloin, kun hinta painui euron paikkeille.

– On se kärsivällisyyttä vaatinut. Voi olla, että sijoitus Koneeseen tuolloin olisi tuottanut paremmin.

Keskusliiton puheenjohtaja on osakemiehiä.

– Aloitin noin 15-vuotiaana. Nykyään salkussa on useiden kymmenien yritysten osakkeita, mutta ei juuri rahastoja, kertoo Rothovius, joka ansaitsee leipänsä professorina Vaasan yliopistossa.

"Pitäkää PHP, jos ei ole rahantarvetta"

Sanotaan, että Suomi vaurastuu. Tilastokeskus tarkensi vaurastumisen seitsemäksi miljardiksi euroksi, kun kertoi äskettäin, että suomalaisten rahoitusvarallisuus karttui viime vuonna 13 miljardia ja velka kuusi miljardia euroa.

– Ehkä päijäthämäläiset vaurastuivat suhteellisesti vieläkin enemmän, kun DNA:n kurssi nousi pörssissä peräti 70 prosenttia, Miko Suihko sanoo.

DNA:n toiseksi suurimmalla omistajalla PHP:llä on maakunnassa reilut 40 000 omistajaa, ja PHP:n omistuksen arvo DNA:ssa on suoraan yli 600 miljoonaa euroa ja kiertoteitse, esimerkiksi Findan kautta, vieläkin enemmän.

– Moni kysyy meiltä, kannattaako PHP:n osakkeet myydä. Neuvo on, että pitäkää, jos ei ole erityistä rahantarvetta. Tarjotut hinnat ovat yleensä vain noin puolet siitä arvosta, joka PHP:n osakkeilla on laskettuna yhtiön DNA-omistuksien kautta.

Osakesäästäjät

Muutosten kolme vuosikymmentä

Päijät-Hämeen Osakesäästäjät aloitti toimintansa toukokuussa 1988.

Jäseniä oli pitkään noin 300, mutta Osakesäästäjien Keskusliiton kampanjan seurauksena määrä on noussut yli 700:n.

Yhdeksänneksi suurin jäsenyhdistys Osakesäästäjien Keskusliitossa, jolla on noin 27 000 jäsentä.

Pörssin päälistalla toukokuussa 1988 olleista yrityksistä vain kymmenen on samalla nimellä listattuna myös tänään: Ålandsbanken, Sampo, Kesko, Stockmann, Fiskars, Huhtamäki, Kone, Lassila & Tikanoja, Nokia ja Wärtsilä. Silloiselta otc-listalta ovat nykyään päälistalla Honkarakenne, Kesla, Martela, Olvi, Pohjois-Karjalan Kirjapaino ja Teleste.

Usea nykyinen päälistalainen toimii toki lähes samalla nimellä kuin silloin ja vielä useampi on Stora Enson (aiemmin Enso-Gutzeit) tapaan pitänyt paikkansa erilaisten fuusioiden ja nimenvaihtojen jälkeen.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X