Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvoi taantumassakin: oma yritys on keino saada töitä

Yritykset ovat tyypillisesti melko pieniä, yhden tai muutaman henkilön toimipaikkoja.

Moni ulkomaalaistaustainen kokee, että oma yritys on ainoa keino työllistyä. Kuva: Risto Aalto

Yli kolmannes pääkaupunkiseudun uusista yrityksistä on ulkomaalaistaustaisten yrittäjien perustamia. Myös muualla maassa ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä on kasvanut tasaisesti. Monet maahanmuuttajat pitävät oman yrityksen perustamista ainoana keinona saada töitä Suomesta.

– Ei se varmasti ainoa keino ole, mutta kyllä yrittäjyydellä merkitystä on siinä, että maahanmuuttaja työllistyy. Maahanmuuttajien keskuudessa yrittäjyys on yleisempää kuin kantaväestön, maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Hämäläisen mukaan pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllistyminen on muita hitaampaa. Samoin tiedetään, että maahanmuuttajanaiset työllistyvät heikommin kuin miehet.

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä kasvaa myös taantuman aikana päinvastoin kuin kantasuomalaisten perustamien yritysten määrä.

Ravintola-alalla joka viides yritys on ulkomaalaistaustainen. Etnisiä ravintoloita perustavat erityisesti aasialaiset ja Turkista tulevat maahanmuuttajat.

– Monet näistä yrittäjistä tulevat maista, joissa kynnys yrityksen perustamiseen on hyvin matalalla. Jos sitten vielä työllistyminen on kivikkoisen polun takana, niin totta kai oman yrityksen perustaminen kiinnostaa, Hämäläinen miettii.

Hämäläisen mukaan monen ulkomaalaistaustaisen työllistymistä vaikeuttaa kielitaidon ja verkostojen puute.

– Silloin yrittäjäksi lähtemistä auttaa se, jos omankielisissä verkostoissa on jo yrittäjiä, jotka voivat auttaa alkuun.

Paitsi omaan työllistymiseensä, maahanmuuttajayrittäjällä on vaikutusta muiden maahanmuuttajien työllistymiseen.

– Varmasti he palkkaavat töihin helposti myös muita maahanmuuttajia.

Määrä kasvoi taantumassakin

Kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä väheni Suomessa vuodesta 2013 vuoteen 2016 runsaalla tuhannella ja henkilöstömäärä kaikissa yrityksissä pieneni samana ajanjaksona 46 000 hengellä, käy ilmi Tilastokeskuksen selvityksestä. Samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi vajaa yhdeksän prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien yrityksistä ei tähän mennessä ole saatu säännöllistä tilastotietoa, mutta nyt Tilastokeskus aikoo korjata puutteen. Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 9 736 ulkomaalaistaustaista yrittäjävetoista yritystä. Yritykset työllistivät liki 29 000 henkilöä ja tuottivat liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.

– Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Niiden merkitys yrityskentässä kasvaa koko ajan, yliaktuaari Jarkko Niemistö Tilastokeskuksesta sanoo.

Koko maassa ulkomaalaistaustaisen yrityksen työntekijä ansaitsi vuonna 2016 keskimäärin 27 386 euroa. Pääkaupunkiseudulla tulotaso oli paras, 29 261 euroa ja Keski-Pohjanmaalla alhaisin, 16 380 euroa.

– Suurin osa ulkomaalaistaustaisista on yksinyrittäjiä ja palkkataso näissä yrityksissä jää alhaisemmaksi kuin toimialalla keskimäärin – samoin liikevaihto, Niemistö sanoo.

Kasvuyritykset ovat merkittävässä roolissa, kun etsitään keinoja työpaikkojen luomiseen. Vuosina 2013-2016 ulkomaalaistaustaiset kasvuyritykset syntyivät vielä melko perinteisille matalamman koulutustason aloille. Kuva: Anssi Hietamaa

Kasvuyrityksiä halutaan maahan

Kasvuyrityksistä käydään kansainvälistä kilpailua. Suomessakin otettiin huhtikuun alussa käyttöön kasvuyrittäjän oleskelulupa.

Niemistön mukaan kasvuyrityksissä ulkomaalaistaustaisia yrityksiä on 2,6 prosenttia. Se on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä.

– Tätä voi pitää positiivisena havaintona, sillä yritysten kasvu vaatii otollista toimintaympäristöä.

Kasvuyritykseksi määriteltiin Tilastokeskusken aineistossa yritys, jossa työskenteli vähintään kolme henkilöä ja henkilöstömäärä kasvaa vähintään 10 prosenttia vuosittain.

Kasvua on totuttu odottamaan innovatiivisilta palvelualoilta, kuten informaatio- ja viestintäaloilta. Vuosina 2013–2016 kasvuyrityksiä oli kuitenkin eniten rakentamisessa.

Virolaistaustaisista kasvuyrityksistä valtaosa toimi rakennusalalla. Kiinalaistaustaisista kasvuyrityksistä lähes kaikki olivat puolestaan ravintola-alalla.

– Toistaiseksi kasvuyritykset ovat keskittyneet perinteisille matalan koulutustason aloille, Niemistö sanoo.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X