Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Yritykset innostuivat innovoimaan Päijät-Hämeessä - maakuntaan myönnettiin viime vuonna 8,2 miljoonaa euroa innovaatiorahoitusta

Tällä vuosikymmenellä rahoitusta on myönnetty enemmän vain vuonna 2014. Päijät-Hämeessä kehitetään julkisella tuella muun muassa tietoverkkojen virtualisointia, energiaa säästäviä busseja sekä päästöjä vähentäviä polttimia. "Yhteistyö Business Finlandin kanssa on tällaiselle nuorelle yritykselle elintärkeää", kommentoi sähköbussin kehittäjä Linkkerin myyntijohtaja ja osaomistaja Tom Granvik.

Vesa Korkalainen ja Jesse Kaukinen rakentavat sähköbussia Linkkerin tehtaalla Villähteellä. Linkker on viime vuosina saanut toiseksi eniten innovaatiorahoitusta Päijät-Hämeessä. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen yritykset innovoivat vilkkaasti, ilmenee Business Finlandin rahoitustilastoista.

Innovaatio tarkoittaa uudistumista. Se on arvokas asia ja myös valtiovallan erityisessä ”suojeluksessa”.

Valtion innovaatiokeskus Tekes eli nykyinen Business Finland myönsi viime vuonna maakunnan yrityksille innovaatiorahoitusta runsaat 8,2 miljoonaa euroa.

Se on toiseksi korkein luku tällä vuosikymmenellä. Edellä on vain vuosi 2014, jolloin summa nousi lähes 8,5 miljoonaan euroon.

Muina vuosina rahoitus on vaihdellut 4,3 miljoonasta 7,7 miljoonaan euroon.

Kuva: Jani Keronen

Rahoitus kertoo osaltaan yritysten kehittämistoiminnan vireydestä, sillä julkinen raha vaatii rinnalleen noin puolet yritykseltä itseltään.

Innovaatiorahoitus korostuu myös siksi, että perinteinen investointituki on kuihtunut pieneksi ja ely-keskuksen kehittämistuetkin jäivät viime vuonna maakunnassa noin 1,2 miljoonaan euroon.

"Tärkein kasvun rahoittaja"

Business Finlandin avoimilta internetsivuilta voi katsoa, mitkä yritykset ovat saaneet innovaatiorahoitusta.

Tämän vuosikymmenen suurimmat summat ovat Lahden seudulla menneet tietokoneohjelmistojen ja sähköbussien kehittämiseen.

Vuodesta 2010 lähtien eniten rahoitusta Päijät-Hämeeseen on saanut Accanto Systems, 3,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta on maksettu yritykselle kuutena eri vuotena – tai oikeastaan jo seitsemänä, sillä toimitusjohtaja Jarkko Multanen kertoo yritykselle tammikuussa 2018 myönnetystä 1,1 miljoonan euron lainasta. Osa lainasta on jo nostettu.

– Tuotekehitykseen se menee, Multanen tiivistää.

– Eikä tämä mitään yritystukea ole, vaan lainaa, josta maksetaan korkoa ja joka maksetaan takaisin, huomauttaa Multanen.

Accanto Systemsin Jarkko Multanen puolustaa voimakkaasti innovaatiotukia. Niiden ansiosta yritys on pystynyt kehittämään tuotteita maailmanlaajuiseen jakeluun IBM:lle. Kuva: Mirja Hussain

Hänen mukaansa julkisraha on viime vuosina painottunut lainoihin, jolloin avustukset ohjautuvat enemmän tutkimustoimintaan, jossa on mukana myös korkeakoulukytkös.

Multanen jakaa tunnustusta Business Finlandille ja edeltäjä Tekesille.

– Tekesin rooli on ollut valtavan merkittävä. Voi jopa sanoa, että se on ollut tärkein kasvuyritysten rahoittaja. Tämä on merkittävää yritysten ja myös kansantalouden kannalta. Kasvu tulee isosta joukosta pieniä yrityksiä, hän muistuttaa.

Accanto Systemsilla on töissä noin 50 henkeä ja toimipisteet Lahdessa ja Englannissa. Yritys tekee tietoverkkojen virtualisointiin tarvittavia ohjelmistoja. Tuotteet myy maailmanlaajuisesti IBM. Yrityksen liikevaihto kaksinkertaistui viime vuonna 5,8 miljoonaan euroon.

Uutta kehitysrahaa on tarvittu, sillä vuonna 2014 yritys muutti lähes tyystin toimintatapaansa, jolloin liikevaihto aleni, mutta kate alkoi parantua.

Osa rahasta bussiyhtiön läpi muille

Sähköbussin kehittäjä Linkker on kuitannut vuosikymmenen aikana 3,2 miljoonan euron rahoituksen.

Yritys on kehittänyt muun muassa sähköistä voimansiirtoa, kevyen bussikorin sekä bussien ajo- ja matkustusmukavuutta.

Hankkeita on kahdenlaisia. Sähköbussiteknologian kehittämiseen kuuluvat muun muassa kevytkori, voimalinja sekä tyyppihyväksyntä, jonka yhtiön ensimmäinen bussimalli juuri sai. Iso osa rahoituksesta kanavoituu tuotekehitys- ja komponenttivalmistuskumppaneille.

Suomessa tuet ovat pienempiä kuin verrokkimaissa. hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo, Oilon

Myyntijohtaja, osaomistaja Tom Granvik tähdentää, että Linkkeriin jää summasta vain pieni osa. Muu menee kumppaniyrityksille.

– Yhteistyö Business Finlandin kanssa on tällaiselle nuorelle yritykselle elintärkeää, hän toteaa.

Toiset hankkeet liittyvät kansainvälistymiseen lähinnä Euroopan markkinoilla.

Tuotanto on keskittynyt nyt Villähteelle Lahteen. Tänä vuonna busseja toimitetaan Singaporeen, Moskovaan, Malagaan ja Luulajaan.

"Voi kehittää vähän enemmän riskillä"

Accanto ja Linkker ovat 2010-lukulaisia, mutta Business Finlandin rahoitusta saavat toki myös vakiintuneet yritykset, kuten energia-alan laitteita valmistava Oilon, joka on perustettu 1961.

Eri Oilon-yhtiöt ovat saaneet 2010-luvulla rahoitusta 2,4 miljoonaa euroa.

– Olemme saaneet rahoitusta polttotekniikan kehittämiseen tavoitteena mahdollisimman vähäpäästöiset polttimet, kertoo Oilonin hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo.

 

Lahtelainen Oilon kehittää vähäpäästöisiä polttimia. Kuva: pirjo kamppila

Onnistumista osoittaa esimerkiksi vuonna 2016 saatu Vuoden insinöörityö -palkinto.

Tekesin rahoitusta on käytetty kehitystyöhön palamisen mallintamiseksi. Omat maalämpöpumput on kehitetty vastaamaan kasvavaan kysyntään pientalojen ja toimitilojen lämmitysvaihtoehtona.

Oilon käyttää keskimäärin noin kuusi prosenttia liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Aina puhutaan siitä, millaisia tukia pitäisi tai voisi antaa vai pitäisikö yritystuet poistaa. Suomessa tuet ovat pienemmät kuin verrokkimaissa, ja kuitenkin meidän on tavattoman tärkeä pysyä kilpailukykyisenä. Tekeminen on muutenkin haasteellista etäisyyksien ja logistiikan takia. Tekesin avulla olemme pystyneet tekemään tuotekehitysprojekteja, joissa on vähän enemmän riskiä, Leiwo toteaa.

Tekesin osuus Oilonin kehityshankkeiden kokonaiskustannuksista on ollut 5–15 prosenttia.

Muita jo hieman vakiintuneempia tuensaajia ovat olleet muun muassa Kemppi ja Allu Finland.

Jos ei onnistu, lainasta voi tulla avustus

Business Finland lainaa ja avustaa.

Lainaa myönnetään pääsääntöisesti kehittämishankkeisiin ja avustusta silloin, kun hanke on tutkimuspainotteinen eli luodaan uutta tietoa myöhemmän kehitystyön tueksi. Kaupallista toimintaa BF ei voi rahoittaa.

Laina on tyypillisesti noin seitsemän vuotta. Laina-aikaan sisältyy vapaavuosia, jolloin maksetaan vain korko.

Vuosikorko on tällä hetkellä yksi prosentti. Lähtökohta on, että vakuuksia ei vaadita.

Kuva: Jani Keronen

Hankkeen epäonnistuessa laina voidaan muuttaa osittain tai kokonaan avustukseksi.

– Tutkimus- ja kehittämistoimiin sisältyy oletusarvona riski. Business Finlandin perustehtävä on jakaa riskiä, sanoo rahoitusjohtaja Jussi Kivikoski Business Finlandista.

Myönnetystä lainasta 30 prosenttia voidaan maksaa ennakkoon.

Avustus on pienille yrityksille 50 prosenttia ja isoille 40 prosenttia tutkimus- ja kehityshankkeen kustannuksista. Lainaa voidaan myöntää jopa 70 prosenttia.

Business Finland voi rahoittaa kaikkia laillisia elinkeinoja. Rahoitus on rajattu tutkimukseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi investoinnit, mainonta ja markkinointi jäävät ulkopuolelle.

Yli puolet hakijoista sai rahoitusta

Vuonna 2016 rahoitus myönnettiin 55 prosentille hakemuksista ja 53 prosentille haetusta rahamäärästä.

Ensisijainen kohderyhmä ovat kansainvälistä kasvua tavoittelevat pk-yritykset. Taustalla on valtiovallan tavoite pk-yritysten viennin kaksinkertaistumisesta vuoteen 2025 mennessä.

– Yrityksellä pitää olla halua ja kykyä kasvaa kansainvälisesti. Isojen yritysten rahoitus perustuu verkostovaikutuksiin.

Julkisen rahan turvin tehdyltä hankkeelta odotetaan nopeampaa, laajempaa ja parempaa vaikuttavuutta eli projekti ei esimerkiksi toteutuisi suunnitellussa laajuudessa tai aikataulussa.

Syntyvien työpaikkojen määrä ei ole arviointiperuste. Projektin tuloksena syntyvällä ratkaisulla (tuote tai palvelu) pitää olla joku kilpailuetu. Muuten yritys ei menesty kansainvälisillä markkinoilla. Menestyvä ja kasvava yritys pystyy työllistämään, jolloin onnistuneiden projektin tuloksena työpaikat joko säilyvät tai lisääntyvät.

Hankkeen päätyttyä tehdään lopputilitys ja -raportti, jossa myös tilintarkastaja katsoo kulujen tilityskelpoisuuden ja hyväksyttävyyden.

Business Finland julkistaa vuosittain tiivistetyt tulokset rahoituksen vaikuttavuudesta.

Business Finland

Innovaatio on jotain uutta

Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu), tuotanto- tai markkinointimenetelmä.

Yritys- ja tutkimusrahoitusta myöntävä Business Finland aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa Tekesin ja Finpron yhdistyessä.

Päijät-Häme sai vuosina 2010–2017 yritys- ja tutkimusrahoitusta silloiselta Tekesiltä 60 miljoonaa euroa, kun koko maassa rahoitus oli neljä miljardia euroa.

Puolentoista prosentin osuus kokonaispotista on alle Päijät-Hämeen väestöosuuden. Vertailun vuoksi: Kymenlaakso sai 19 miljoonaa euroa, Etelä-Karjala 121 miljoonaa ja Pirkanmaa 485 miljoonaa euroa. Eroa varsinaisiin yliopistomaakuntiin tulee erityisesti tutkimusrahoituksessa.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X