Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Viking Malt mallasti uuden ennätyksen Lahdessa – "Kaikki suomalainen olut tehdään nyt suomalaisista maltaista"

Euroopan suurimpiin kuuluvaa mallasyhtiötä johtaa tanskalainen Kasper Madsen. Investointien pääpaino on nyt Puolassa, mutta uudistuksia mietitään myös yhtiön kotipaikalle Lahteen.

Nämä siilot ja punatiilirakennukset tunnetaan. Kasper Madsen veti huomiotakin ylleen ja näytti paikkoja Polttimon perinteisellä tehdasalueella Niemessä. Kuva: Sami Lettojärvi

Joko ohra on oraalla?

Kasper Madsen vastaa näyttämällä vajaan puolen vaaksan mittaa peukalon ja etusormen välissä.

Suomessa kevät on myöhässä, kuten muuallakin Euroopassa, mutta tuollaista reilun viiden sentin vihreää voi jo nähdä Puolassa, yhdessä Euroopan vilja-aitassa, jossa Madsenin johtama Viking Malt toimii kahdella mallastamolla.

Madsenin kotimaassa Tanskassa kevätkylvöt on tehty. Lämmön nyt tultua alkaa ohralle tyypillinen nopea kasvu, oikea ryöpsähdys.

Laadukasta ohraa riittää

Toimitusjohtaja Kasper Madsen teki tiistaina työpäivänsä Lahdessa Vesijärven rannalla, jossa Viking Malt on tuttu näky korkeine siiloineen. Siilon kyljessä lukee myös Polttimo, joka on mallasyhtiön pääomistaja. Pienemmän osan, 37 prosenttia, omistavat ruotsalaiset maanviljelijät Lantmännen-yhtiönsä kautta.

– Viime vuosi oli ennätyksellinen. Nytkin tuotamme mallasta niin paljon kuin pystymme, kertoo Madsen. Se tarkoittaa noin 600 000 tonnin vuosituotantoa viidessä maassa Itämeren altaan ympärillä.

Ennätys oli oikeastaan itsestäänselvyys, koska vuosi 2017 oli uusimuotoisen Viking Maltin ensimmäinen täysi vuosi. Toukokuussa 2016 mukaan liittyivät yrityskaupalla Carlsbergiltä hankitut Danish Malting Groupin yksiköt Tanskassa ja Puolassa.

Myös Lahdessa tuotanto nousi viime vuonna ennätykseen, 78 000 tonniin. Kasvu perustui hyvään kysyntään ja pieniin, tuotantokykyä kasvattaneisiin investointeihin.

Ei se kiinni jäänyt ohrastakaan. Viime syksy oli viljankorjuulle hankala, mutta riittävästi laadukasta viljaa kuitenkin saatiin.

– Kaikki suomalainen olut tehdään nyt suomalaisista maltaista, kertoo Polttimon omistaja ja Viking Maltin hallituksen puheenjohtaja Pär-Gustaf Relander.

Entä tullit ja Britannian euroero?

Maailmantaloudessa ja myös mallastajilla menee kohtalaisen hyvin.

– Aika on hyvä, vaikka sinänsä (maltaiden tärkeimmän käyttökohteen) oluen kulutus ei ole viime vuosina kasvanut.

Hyvää on se, että erikoisoluiden kysyntä ja valmistus ovat kasvussa. Se tietää lisämenekkiä myös Viking Maltin valmistamille erikoismaltaille, kuten Lahden tummille ja karamellimaltaille. Erikoismaltaissa valmistajan kate on keskimääräistä parempi.

Viime viikkojen puheenaihe ovat olleet tullit, joita Yhdysvallat ja Kiina pystyttävät toisilleen.

Viking Malt toimittaa tuotteitaan noin 65 maahan eri puolille maapalloa, joten pelko kaupan esteiden lisääntymisestä on iso.

– Vaikutus on tähän mennessä ollut hyvin vähäinen. Laaja asiakaspohja on tärkeä meille, se minimoi riskejä. Kaiken lisäksi Yhdysvallat ja Kiina ovat melko omavaraisia maltaiden tuottajina.

Madsenin mukaan isompi kysymys voi olla Britannian euroero. Näkyvissä on onneksi pehmeä brexit eli ero ilman tullimuureja.

Sähköpöytä yläasennossa. Kasper Madsen tekee konttoritöitä seisten. Kuva: Sami Lettojärvi

Hitsataan tiiviimmäksi

Ohranjyvät ovat vuosituhansien ajan olleet mallastajien tärkein raaka-aine. Jyvät saadaan kosteuden ja lämmön avulla itämään ja tuottamaan tarpeellisia aineita oluenvalmistuksen pohjaksi. Maltaita käytetään myös viinanteossa.

Lahdessa pääpaikkaansa pitävä Viking Malt on Pohjoismaiden suurin ja viiden suurimman mallastajan joukossa Euroopassa.

Viime vuoden liikevaihto oli lähes 229 miljoonaa euroa, josta liikevoittoa jäi reilut 19 miljoonaa.

– Tärkein tehtävä on hitsata eri mallastamot entistä tiiviimmäksi ryhmäksi, jolloin myös taloudellinen tulos paranee.

Lahdessa mietitään vähän isompiakin investointeja

Liikevoitto kasvoi viime vuonnakin, mutta kannattavuuden parantaminen on yhä keskeinen tavoite. Toki ”sisäänajovuonnakin” kannattavuus pysyi kohtalaisena. Kustannuskuri piti ja investoinnit olivat viisaita. Vajaan kuuden miljoonan euron investoinnit menivät puoliksi ylläpitoon ja tuotannon lisäämiseen. Investointien taso on suunnilleen sama tänä vuonna.

– Puolassa kasvatamme erikoismaltaiden tuotantoa.

Lahdessa investoidaan tänä vuonna noin puoli miljoonaa euroa.

Jotain isompaakin voi olla luvassa – onhan tuotanto ihan tapissa mallastamossa, jota on moneen kertaan laajennettu.

Suomalaiset ovat suoria ja haluavat, että heille puhutaan suoraan. Toimitusjohtaja Kasper Madsen

Madsen kertoo miettivänsä, miten Lahdessa ja myös muilla mallastamoilla voitaisiin tuottaa entistä enemmän.

– Tavoite on kasvattaa tuotantoa kannattavasti. Kun tiedämme, miten se tehdään, kerromme ensimmäiseksi henkilökunnalle, hän vastaa virnistäen kysymyksiin, mitä on luvassa.

Puheenjohtaja Relanderin mukaan kyse on siitä, että millä keinoilla mallastamisen kannattavuus Suomessa turvataan taas seuraavaksi 15 vuodeksi.

Jo 1880-luvulla perustettu sukuyritys Polttimo on määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa vuosien varrella. Iso askel myös Viking Maltin tulevaisuuden suuntaan oli lämpölaitos, jonka Lahti Energia rakensi tontille pari vuotta sitten. Polttimolla siirryttiin kaasusta kotimaiseen bioenergiaan.

Kansainvälinen tanskalainen ei vielä suksilla Suomessa

Toimitusjohtaja on rento. Konttoripäivä menee kravatitta farkku-kauluspaita-yhdistelmällä.

Kasper Madsen (56) tuli Viking Maltin johtoon viime syyskuussa Antti Orkolan seuraajana.

Panimomestari, kemian insinööri ja taloustieteen kandidaatti toimi aiemmin sänkyvalmistaja Hilding Andersilla, elintarvikeyhtiö Orklalla, Boston Consulting Groupilla ja sitä ennen 25 vuotta panimojätti Carlsbergillä.

Kansainvälinen johtaja on asunut vuosia Aasiassa ja Britanniassa.

Perhe (vaimo ja neljä lasta) asuu Tanskassa, mutta kakkoskoti on nykyään Sibeliustalon tuntumassa Lahdessa. Työmatka Niemenkadun konttorille taittuu helposti kävellen.

Kodikkaalta tuntuu.

– Suomalaiset ovat suoria ja haluavat, että heille puhutaan suoraan. Me tanskalaiset tulemme teidän kanssanne hyvin juttuun.

Suomi on luonnonläheinen maa: siitäkin plussa.

– Tanskalainen, joka harrastaa luontoa, viihtyy varmasti Suomessa. Minä pidän metsästyksestä.

Työ vie paljon ulkomaille, joten lieneekö aikaa perinteisiin suomalaisharrastuksiin?

– En ole vielä ehtinyt hiihtää Suomessa. Vaimo ja lapset kävivät kyllä innokkaasti Messilässä.

Viking Malt

Itämeren alueen mallastaja

Viking Malt on perustettu vuonna 1989

Toimii Suomen (Lahden) lisäksi Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Vuosituotanto 600 000 tonnia mallasta, josta Lahdessa 78 000 tonnia, josta 2 000 tonnia on luomua.

Ostaa Suomesta noin 800 viljelijän kasvattamaa viljaa. Heistä noin 500 on suoria toimittajia.

Liikevaihto oli 228,5 miljoonaa euroa vuonna 2017, joka oli nykymuotoisen Viking Maltin ensimmäinen toimintavuosi. Liikevoitto 19,3 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa vuoden 2017 lopussa 238, joista Lahdessa runsaat 60.

Toukokuusta 2016 alkaen yritykseen ovat kuuluneet Danish Malting Groupin mallastamot Tanskassa ja Puolassa.

Viking Maltin pääkonttori ja kotipaikka ovat Lahdessa. Kotimarkkinat ovat Itämeren alueella ja yhtiöllä on vankka jalansija vientimarkkinoilla Euroopan ulkopuolella Asiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa.

Viking Maltin pääomistaja 63 prosentin osuudella on lahtelainen Polttimo, Relanderin suvun yritys, jonka toiminta alkoi jo vuonna 1883. Toinen omistaja, 37 prosentin osuudella, on ruotsalaisten maanviljelijöiden yhtiö Lantnmännen.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi