Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Malskin viimeinen asuintalo vihdoin rakenteille - Lahdessa useita muitakin aloituksia

Uusien asuntojen kauppa on "seesteistä" tai "hiukan piristynyt". Vielä ei olla lähellekään vuosien 2010–13 parhaita aikoja. Sijoittajien ostot ovat vähentyneet.

Varte osti muutama vuosi sitten tontin aivan Mallasjuoman vanhan tehtaan kulmalta. Maatyöt alkavat tontilla huhtikuussa. Kuva: Toni Tiainen

Kevät on jännittävää aikaa Lahden uusien asuntojen markkinoilla.

Kaupungissa muhii näet kaksi merkittävää talohanketta: voi olla, että Malskin alueen viimeistä ja Ranta-Kartanon alueen ensimmäistä taloa rakennetaan jossakin vaiheessa samaan aikaan.

Vielä ei olla niin pitkällä.

Ranta-Kartanon ensimmäisestä talosta ei näy merkkejä – paikalla seisoo vanha Shell ympärillään Skanskan asuntomainoksia.

Lue myös: Ranta-Kartanon urakka käynnistyy talvitauon jälkeen – työ alkaa puuston poistolla kahdella keskustan katualueella
 

Sen sijaan rakennusyhtiö Varte panee keväällä kuokan maahan Malskilla.

– Maanrakennustyöt alkavat huhtikuussa ja elementtiasennukset kesäkuun puolivälissä, kertoo Varte Lahden toimitusjohtaja Juha Sankari.

Malskin asuntoalue on rakentunut entisen juomatehtaan paikalle vuodesta 2004 alkaen. Suunnitellun uuden museon tuntumaan nouseva Mallasheikki on alueen viimeinen asuintalo.

YIT:n rakentaman Henriikka-talon nosturi on jo pitkään hallinnut Lahden keskustan katukuvaa. Kuva: Toni Tiainen

"Seesteistä" kaupankäyntiä

Lahden keskustassa ja lähialueilla on rakenteilla joitakin kovan rahan kohteita. Viime kesänä grynderit luonnehtivat näkymiään ”varovaisiksi”.

– Kauppa on yhä aika seesteistä. Ei tullut vuodenvaihteessa samanlaista piikkiä kuin vuosi sitten. Sijoittajaostajat ovat vähentyneet, laskee aluejohtaja Jukka Pohjola YIT:stä, joka useilla isohkoilla hankkeillaan on tällä hetkellä johtava kovan rahan rakentaja Lahdessa.

Rakenteilla olevista Henriikasta Hämeenkadulla YIT on myynyt 10–15 prosenttia ja Lemminkäisen myötä tulleesta Kartanon Portista Vesijärvenkadulla noin 30 prosenttia. Ruotsilanportista Mukkulassa on myyty puolet.

– Kovan rahan asuntoja valmistui viime vuonna Lahteen aika paljon, joten varovaisuus on paikallaan. Meillä Mallasheikki myy kyllä pirteästi, Juha Sankari sanoo. Kohteesta tehtiin rakentamispäätös viime joulukuussa, kun noin puolet 37 asunnosta oli varattu.

Rakennusliike Olavi Järvinen rakentaa pienehköä kerrostaloa Jaakonkadulle Möysään, kivenheiton päähän keskustasta.

– Asuntomarkkina on hiukan piristynyt viime vuodesta. Ei niitä (asuntoja) käsistä viedä, mutta kuitenkin, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tuomo Järvinen.

Yhdeksästätoista asunnosta on Järvisen mukaan noin puolet myyty.

Kaivuri työskenteli viime viikolla Olavi Järvisen rakennustyömaalla Möysässä. Kuva: Toni Tiainen

Ruoriniemessäkin alkaa tapahtua

Tilanne on perustajaurakoijan kannalta kaksijakoinen.

Suomessa oli rakennusyhtiöillä alkuvuonna valmiita, myymättömiä asuntoja suhteellisen vähän, alle tuhat. Enimmillään määrä oli vuonna 2009 noin 2 500.

Esimerkiksi YIT:llä on Lahdessa vain yksi valmis asunto myymättä.

Rakennusyhtiöillä on sitä vastoin myymättä noin 5 000 rakenteilla olevaa kovan rahan asuntoa. Määrä vastaa usean kuukauden myyntiä, joten pienikin menekin lasku kasvattaisi myyntivarastoa merkittävästi.

Suurimmilla rakennusliikkeillä oli viime kesänä Lahdessa yhteensä yli 400 omistusasuntoa joko suunnitelmissa, ennakkomarkkinoinnissa tai jo rakenteilla.

– Parhaimmillaan vuosina 2010–2013 Lahdessa myytiin 400–500 vapaarahoitteista kerros- ja rivitaloasuntoa vuodessa. Määrä on pudonnut selkeästi, kun nyt ollaan 200–300:ssa, aluejohtaja Jukka Pohjola laskee.

Uskoa tulevaisuuteen riittää, sillä YIT aikoo käynnistää rakentamisen myös Ruoriniemen tontilla, jolta purettiin jo aiemmin UPM:n vaneritehtaan rakennuksia.

– Lahdessa on nyt paljon hyviä paikkoja, mihin rakentaa, Pohjola huomauttaa.

Ikkunat ja ovet on asennettu Sibeliustalon tuntumaan nousevaan YIT:n taloon. Kuva: Toni Tiainen

Elementtejä tuodaan ulkomailta

Rakentamisen näkymää vaimentaa tarvikkeiden niukkuus.

Varte aikoi aluksi käynnistää Malskin-hankkeensa helmikuussa, mutta aikataulu venyi, sillä betonielementtejä saa tehtaalta vasta kesäkuussa.

Myös Tuomo Järvisen puhuu tarvikepulasta. Se aiheuttaa hintojen nostopainetta.

– Kuuleman mukaan betonielementtejä tuodaan jo Virosta ja Venäjältä.

Aloitukset vähenemässä

Suomessa asuntoaloitusten vuosisumma ylsi viime marraskuussa jo 45 000 asuntoon, joka on korkea taso.

– Aloitusten ennakoidaan Norjan ja Ruotsin tavoin kääntyvän laskuun vuoden 2018 aikana. Käänne meillä on maltillisempi kuin Ruotsissa ja Norjassa, arvioi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Arvaamaton sijoittajakysyntä voi heilauttaa lukuja alaspäin, vaikka matala korko suosii yhä asuntosijoituksia.

Suomessa on asuntoja suhteellisen paljon. Kolme miljoonaa asuntoa 5,5 miljoonalle asukkaalle nostaa Suomen kärkisijalle Pohjoismaissa.

Kuva: Anssi Hietamaa
Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
Uskotko kaikkiin Lahden uusiin taloihin riittävän asukkaita?
Uskotko kaikkiin Lahden uusiin taloihin riittävän asukkaita?
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X