Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Täpläravun lyhyt menestystarina päättyi viljelykieltoon

Arvostettu herkku on haitallisten lajien listalla. Täplärapua ei silti koskaan saada poistettua luonnosta.

Täpläravun leviäminen oli aluksi suuri ilo, mutta nyt sitä koetetaan hillitä. Kuva: Pertti Louhelainen

Täpläravun istuttaminen ja viljely on nyt kielletty, eikä niitä saa siirtää vesistöissä toiseen tai vesistön sisälläkään kauas pyyntipaikasta. Lajin pyynti, myynti ja käyttö voi silti edelleen jatkua.

Täplärapu on jo ollut mukana EU:n vieraslajiluettelossa jo vuodesta 2015 ja nyt Suomessa on hyväksytty niille ensimmäinen hallintasuunnitelma.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle vuoden 1850 jälkeen. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi on listattu myös muun muassa täplärapu, supikoira, minkki, kurttulehtiruusu ja jättipalsami.

Lue myös: Suomessa on yli 350 vieraslajia - lähes joka viides on haitallinen
 

Lyhyt historia

Täpläravun historia Suomessa on lyhyt. Sitä alettiin tuoda Suomeen ja muualle Eurooppaan 1960-luvun lopulla korvaamaan rapuruttoon kuollutta jokirapukantaa tai muita kotoperäisiä eurooppalaisia rapulajeja. Rapuruttoa tavattiin ensi kertaa Saimaalla vuonna 1893. Muualla Euroopassa tautia oli tavattu jo ennen.

Täpläravun istutukset jatkuivat viime vuosiin asti. Vesijärveen niitä tuotiin vuosina 2009–2011 ja Päijänteeseen jo aiemmin.

– EU:n kanta kääntyi 180 astetta – onneksi, kuvaa tilannetta rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta.

– Suomalaisten pitäisi panosta jokiravun suojeluun.

Rahaa ravuista

Jokiravun pyynti ja myynti oli erittäin merkittävä sivuelinkeino maalla rapuruttoon asti. Pyyntimäärä nousi parhaimmillaan vajaaseen 20 miljoonaan kappaleeseen. Täplärapu näytti alussa viihtyvän hyvin ja saaliit nousivat 6–9 miljoonaan kappaleeseen. Nykyisin päästään runsaaseen puoleen tästä. Lisäksi pyydetään jokirapuja 1–2 miljoona kappaletta

Täpläravun kantaa ovat verottaneet myös uudet taudit.

Muokkaa ympäristöään

Täplärapu on luokiteltu haitalliseksi, koska se syrjäyttää alkuperäislajin levittämällä rapuruttoa, jolle se on itse yleensä vaihtelevasti vastustuskykyinen. Rapurutosta on haittaa myös täpläravulle itselleen.

Rapuruton leviämistä voi estää mertojen puhdistuksella, mutta käytännössä ihmisen toiminta ei koskaan ole täysin aukotonta, muistuttaa Jussila. Täplärapu myös muokkaa vesistön ekosysteemiä hiukan eri lailla kuin jokirapu.

Vain myrkky auttaa

Kerran vesistöön päässyttä täplärapua ei voi täysin hävittää muuten kuin hyönteismyrkyllä. Tätä keinoa on muualla käytetty, mutta vain pienillä järvillä.

Luonnonvarakeskus suunnittelee tehopyydystystä, mutta Jussila suhtautuu asiaan epäillen.

– Se ehkä hidastaa leviämistä, mutta täplärapu on tullut jäädäkseen. Jos se joskus häviää suomalaisista vesistä, niin silloin on suurempiakin murheita. On todennäköisesti tapahtunut jotain niin mullistavaa, että täplärapu on pieni asia tämän muun katastrofin rinnalla.

– Kun ihminen manipuloi luontoa, hän ajattelee vain tuottoa 20–30 vuoden päähän, kun pitäisi ajatella jopa tuhansia vuosia eteenpäin.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X