Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Miksi suomalaisuudella ei brändätä tuotteita? Vesa Luhtanen: "Ei niin, että huudettaisiin lippu otsassa"

Norjalaisuudella tai ”of Sweden”-maininnalla kaupataan kuluttajille tuotteita korvakoruista hevosen valjaisiin. Mutta tiesitkö tätä Rukka-moottoripyöräasuista?

Kuva: Tuija Tyrväinen

Skandinaavisuudella näyttäisi voivan myydä kuluttajalle tällä hetkellä lähes mitä tahansa.

Ruotsin, Norjan tai jopa Islannin lippu edistää tuotteen myyntiä, olipa sitten kyseessä villapaita tai rahkapurkki. On Dale of Norway -villapaitoja, Snö of Sweden -koruja. Suomalaisen saa nielaisemaan kahdesti vaatemerkki Napapijri, joka myy väärin kirjoitetulla suomalaissanalla ja valtavankokoisella Norjan lipulla varustettuja italialaisia vaatteita!

Missä ovat vastaavat suomalaismerkit, jotka luovat tuotteilleen positiivista tunnettavuutta eli brändäävät suomalaisuudella? No onhan meillä sentään Tom of Finland ja Finlandia-vodka.

Kannattaako suomalaisuudella edes brändätä tuotteita? Mitä sanoo Luhta Sportswear Companyn toimitusjohtaja Vesa Luhtanen?

– Kun liikumme maailmalla, on hyvä asia olla suomalainen. Suomalaisuudella on hyvä kaiku, Luhtanen vakuuttaa.

Kaikkia yrityksen tuotteita ei silti myydä suomalaisuudella. Luhtasen mukaan Suomi-brändin esiintuonnin voimakkuus vaihtelee yhtiössä merkkikohtaisesti. Tuotemerkeistä osa – kuten Icepeak – on täysin kansainvälisiä, toisaalta esimerkiksi Rukka-moottoripyöräasuista löytyy yllättäen saumaan näkyvästi ommeltu Suomen lippu. Toisinaan taas viesti on hienovaraisempi.

Lue myös: Suomen leijona onkin lempeä - kansa suunnitteli mieleisensä 100 leijonaa Suomelle -kampanjassa
 

– Esimerkiksi Luhdan logo on sinivalkoinen. Viestinnän visuaaliset ilmeet ohjaavat kuluttajan ajattelua kylmään pohjoiseen. Ei niin, että huudettaisiin lippu otsassa, että olemme suomalainen firma, Luhtanen kuvaa.

Pitää olla rouheampaa

Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehn ei näe suomalaisten tuotteiden mielikuvamarkkinoita lainkaan synkkinä, vaikka tunnustaakin, että suomalaiset ovat brändäämisessä jonkin verran skandinaavisia naapureitaan jäljessä.

Suomalaisen brändäyksen ongelmana hän pitää jämähtämistä vanhoihin maakuviin, samalla kun ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset ovat menneet omintakeisilla tavoillaan voimakkaasti eteenpäin.

– Myymme suomalaisia tuotteita niillä symboleilla, joita meille myytiin lapsena. On valkoinen kirkko ja kaunis luonto, mutta olen nähnyt kauniimpaakin. Se, että lätkäistään lippu ja piirretään karhu, ei ole kovin kiinnostavaa. Itse lähtisin rakentamaan jotakin rouheampaa, Rehn sanoo.

Kamala sää on hyvä

Jurous, kylmyys, kamala sää tai suorastaan sinisilmäinen kiltteys. Siinä voisi Rehnin mukaan olla sytykkeitä hyville tarinoille, joita voisi liittää brändäykseen. Rehn nostaa esille onnistuneena esimerkkinä esimerkiksi Slush-tapahtuman. Sen mainoksessa todettiin, ettei kukaan järkevä ihminen tule Helsinkiin marraskuussa – paitsi sinä, senkin kovis.

Rehnin mukaan pohjoismaisuus myy tällä hetkellä hyvin.

– Taustalla vaikuttaa globalisaatio. Kuka tahansa voi aukaista kännykkänsä ja valita tuhansista tuotteista. Pohjoismaiset brändit luovat tunteen, että omistaa jotakin eksoottista, jota kaikilla muilla ei ole, Rehn huomauttaa.

Business Finlandin toimialajohtaja Irma Patala on sitä mieltä, että suomalaisuutta voisi käyttää brändäyksessä nykyistä enemmän. Pelkkä Suomen lipun lätkiminen tuotteisiin ei kuitenkaan vie pitkälle.

– Keskeistä on, että suomalaisuuden pitää tukea tarinaa. Jos se ei ole osa kokonaismerkityksellisyyttä, sillä ei kannata lähteä ratsastamaan, Patala sanoo.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X