Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Suomessa kolmannes koko maailman sertifioidusta luomukeruualueesta

Luomutuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa. Alalle tarvitaan lisää yrityksiä ja teollisen mittakaavan tuotantoa. Nyt lähes kolmannes koko maailman luomukeruualueista sijaitsee Suomessa - käytännössä metsässä. Suomen metsistä jopa yli 90 prosenttia soveltuisi luomukeruualueiksi.

Koivunmahlaa kerätään Tohmajärvellä luomukoivikosta. Nordin Koivun koivunmahlatuotteista 98 prosenttia menee vientiin. Kuva: Eija Irene Hiltunen, Nordic Koivu Ltd.

Lähes kolmannes koko maailman luomukeruualueista, käytännössä metsästä, sijaitsee Suomessa. Sertifioitu luomukeruuala on Suomessa noin 12 miljoonaa hehtaaria, kun se koko maailmassa on reilut 39 miljoonaa hehtaaria.

Sertifioidun luomukeruualueen kriteerinä on se, ettei alueella ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita keruuta edeltävänä kolmena vuotena ja että alue on luomuvalvonnassa.

Suomessa luomualoilta kerätään enimmäkseen metsämarjoja, luonnonyrttejä ja koivunmahlaa. Vain luomuksi sertifioiduilta alueilta kerättyjä tuotteita voidaan markkinoida luomuna.

Tiedot luomukeruualueista käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta-tilastopalvelusta.

Suomi erikoisessa seurassa

Erikoista on seura, jonka kärjessä Suomi komeilee. Suomen jälkeen suurimmat luomukeruualueet löytyvät Sambiasta, Intiasta, Namibiasta, Romaniasta, Meksikosta, Brasiliasta, Tadzhikistanista, Boliviasta ja Bulgariasta. Maissa on suuria luonnontilaisia maita esimerkiksi mehiläishoitoalueina.

- Luomukeruualueiden tilanne ei välttämättä ole kaikkien maiden osalta ajan tasalla. Esimerkiksi Ruotsin alueet eivät näy kansainvälisen luomualan järjestön IFOAMin tilastoissa, kertoo luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin Ely-keskuksesta.

Ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirastosta sanoo, että Suomen vahvuus maailmanlaajuisesti on tarkka tilastointi luomualoista.

- Eri tietolähteitä yhdistämällä kehitämme luonnontuotealan toimijoiden kanssa uutta toimintatapaa, jotta myös eteläiseen Suomeen saadaan lisää laajoja luomukeruualueita, kertoo Heinonen.

Suomen luomukeruualan koko on tällä hetkellä 38 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Käytännössä koko Lappi, osa Kainuusta sekä Koillismaa ovat luomukeruualaa.

- Suomen metsistä yli 90 prosenttia soveltuisi luomukeruualueiksi, arvioi Ristioja.

Sertifiointi ei ota kantaa metsänomistajien toimiin, vaan järjestelmä kerää tietoja ainoastaan luomutuotannossa kiellettyjen aineiden käytöstä.

Mahdollisuus Suomelle

Ristiojan mukaan Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus profiloitua maailman ylivoimaisesti suurimpana luomukeruualueena samalla kun luomun kysyntä kasvaa maailmalla. Kysyntä liittyy terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen megatrendiin. Haluttuja tuotteita ovat luomuruoka, -ravintolisät ja -kosmetiikka.

- Myös ruuan alkuperä kiinnostaa, ja luomutuotteissa se on hyvin jäljitettävissä, huomauttaa Ristioja.

Koko luomukeruuketjuun kuuluvat toimijat - poimijat, ostajat, kuljettajat, puhdistajat, pakkaajat ja jalostajat - ovat osa luomuvalvontaketjua.

Heinonen muistuttaa, että maailmalla luomu ei ole itsestäänselvyys.

- Luomutuotteiden kaupassa maailmalla ei vakuuttelu suomalaisen luonnon puhtaudesta riitä, vaan pitää aina olla sertifikaatti.

Yli 30 luomuvalvontaan kuuluvaa toimijaa

Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 30 luomuvalvontaan kuuluvaa toimijaa, jotka ovat liittäneet metsäalueita luomuvalvontajärjestelmään. Metsäalueita ei tarvitse omistaa.

Pohjoisen luomualueita hallinnoi 4H-liiton omistama Youngfour Oy. 4H-järjestö on ollut mukana luomukeruualueiden sertifioinnin kehittämisessä ja alueiden ylläpitäjänä jo 18 vuoden ajan.

Luomukeruualueen ylläpitäjä tekee vuosittain selvitystyön ja kartat luomukeruualueista valvontajärjestelmässä mukana olevien yrityksien tilauksesta. Yritykset käyttävät karttoja luomupoiminnan ohjeistukseen. Yritykset myös maksavat luomuvalvontaohjelman kustannukset.

Ristiojan mukaan Suomeen tarvitaan vielä lisää luomuyrityksiä ja teollisen mittakaavan tuotantoa.

- Esimerkiksi sienten myyjät eivät vielä ole hoksanneet, että sieniäkin voisi kerätä luomuna.

Eniten kerätään luomumustikkaa

Tällä vuosituhannella luomumarjojen osuus on kasvanut noin 30 prosenttiin luonnonvaraisten marjojen keruusta.

Eniten kerätään luomumustikkaa. Vuonna 2016 luomumustikkaa kerättiin myyntiin vajaat 3,3 miljoonaa kiloa, mikä oli lähes 60 prosenttia mustikan kokonaismyyntimäärästä. Poimintatulo oli lähes 3,7 miljoonaa euroa.

Luomulakkaa kerättiin 94 000 kiloa, mikä oli 38 prosenttia lakan kokonaismyynnistä. Poimintatulo oli 675 000 euroa.

Luomupuolukkaa kerättiin lähes 1,5 miljoona kiloa, mikä oli 13 prosenttia puolukan kokonaismyynnistä. Poimintatulo oli 1,2 miljoonaa euroa.

Sari Vanninen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X