Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Suurista nälkävuosista turvatekniikkaan

Historian monet vaiheet kokenut Lahden Dila kasvatti uudet puut Viipurin siemenistä. Suomi 100 -sarjassa tutustutaan itsenäisen Suomen ikäisiin päijäthämäläisiin yrityksiin.

Uusi sairaala valmistui talvella 1950 Sibeliuksenkatu 6:een.

Orpokoti vuonna 1918 ja jumppaavat naiset 2017 ovat osa Lahden diakonialaitoksen eli Dilan historiaa. Lapsiakin hoidetaan edelleen, nyt päiväkoti Teemulassa.

Dilan tarina alkoi jo vuonna 1869, jolloin oli juuri kärsitty suurista nälkävuosista 1866-1868. Silloin koettiin viimeinen laajamittainen nälänhätä Suomessa ja koko Länsi-Euroopassa.

Säätiön alkupääoman lahjoitti Hackmanin teollisuussuku. Lisää rahaa saatiin saksalaisen seurakunnan pastorin tekemästä keräyksestä.

Olga Hackman 1839-1873 testamenttasi omaisuutensa diakoniatyölle.

Laitoksen ensimmäiseksi johtajattareksi saapui Saksan Dresdenistä diakonissa Amalie Frölich. Hän keräsi rahaa kaupungin varakkailta ja jakoi sitä avustuksina köyhille.

Viipurin Diakonissasäätiö myös koulutti diakonissoja. Lisää haasteita kerääntyi orpolapsista huolehtimisesta vuoden 1918 sodan jälkeen.

Kannattavuus on suotavaa

Viipurin Diakonialaitos ylläpiti Sotaorpojen kotia Viipurissa 1919. Tilat riittivät 35 lapselle.

Lahden Dila toimii nyt Sibeliuksenkadun, Ahvenistonkadun ja Hollolan kadun muodostamassa korttelissa. Kortteliin jää sisäpiha, jota kutsutaan Tammipihaksi puittensa vuoksi. Ne eivät olekaan mitä tahansa tammia, vaan puut on kasvatettu terhoista, jotka tuotiin Lahteen Viipurista. Laitos joutui muuttamaan Viipurista Lahteen talvisodan tieltä.

Lahden Diakonialaitos on yleishyödyllinen säätiö ja samalla yhteiskunnallinen yritys. Pelkkä hyväntekeväisyys ei kuitenkaan riitä. Tuloja tarvitaan, koska laitos maksaa palkkaa noin 200:lle työntekijälleen ja kiinteistötkin kaipaavat kunnossapitoa.

- Kannattavuus on suotavaa, mutta tulos kanavoidaan toiminnan kehittämiseen ja diakoniatyöhön, tähdentää nykyinen johtaja Tiina Mäkelä.

Vuosikymmenten aikana Diakonialaitoksella on ollut esimerkiksi omia sairaaloita ja lääkäriasema, vanhainkoti, invalidi- ja veteraaniasuntoja, diakonissojen asuntoja, ammattikorkeakouluopetusta ja lasten turvakoti Dikoni nyky-Viipurissa.

- Uusia palveluja on käynnistetty ja vanhoja lopetettu, kuvaa Mäkelä.

Hoivasta asumiseen

Dila muutta hoiva-asuntojaan seniorien vuokra-asunnoiksi. Posti tulee kotiovelle. Kuva: Pihla Riekkinen

Oman lääkäriasemansa Dila myi Mehiläiselle 2005. Vuonna 2006 loppui Diakonia-ammattikorkeakoulu Lahdessa. Viipurissa sijaitseva Dikonikin siirtyi Inkerin kirkolle.

Tällä hetkellä menossa on muutostyö, jossa useita asuinkerroksia remontoidaan laitosmaisista hoiva-asunnoista senioreiden vuokra-asunnoiksi.

- Tehostettua palveluasumista on nyt liikaa tarjolla tällä alueella, selittää Mäkelä. Uudistettuja tiloja hän kuvaa yhteisöllisiksi senioriasunnoiksi.

Yhteisöllisyyttä tuovat kerrosten yhteiset kahvittelutilat ja samassa talossa sijaitseva ravintola. Sinne ovat tervetulleet myös talon ulkopuoliset. Myös talon juhlatilatkin ovat vuokrattavissa.

Palvelua kotiin

Dilan toinen toimipiste sijaitsee Kärpäsenmäellä, jossa toimivat päiväkoti Teemula ja muistisairaiden Marie-hoivakoti.

Palveluita viedään myös asiakkaiden koteihin. Tarjolla on laaja kattaus aterioista kotisairaanhoitoon.

Työikäisiäkään ei ole unohdettu, sillä heille on tarjolla fysioterapiaa ja juhlapalveluita. Toisaalta hyväkuntoisia aikuisia houkutellaan myös toimimaan vapaaehtoisena ikäihmisten parissa.

Nyt heitä on mukana noin 230, mutta Mäkelän toiveena on kasvattaa luku tuhanteen.

Jokaisella toiminta-alueellaan on oma budjetti; fysioterapia, päiväkoti, palvelukodit, kotihoito ja ruokapalvelut.

Laatu korkealla

Liisa Lempiäinen käy Dilan fysioterapiaryhmässä. Kuva: Pihla Riekkinen

Toiminnan monipuolisuus yllätti vastavalitun johtajan vuonna 2012.

- Olin aiemmin mukana säätiön hallituksessa ja työssä Lahden kaupungilla vanhuspalvelujen kehittämispäällikkönä, mutta silti yllätti, miten monipuolista osaamista on saman katon alla.

Sama linjaus jatkuu:

- Haluamme olla täyden palvelun talo. Toimimme myös siellä, missä yhteiskunnan palvelut katkeavat. Meillä on myös selvä arvopohja.

Se tarkoittaa kristillisiä arvoja, jota noudatetaan myös Helsingin, Porin ja Oulun diakonialaitoksilla. Mäkelä antaa esimerkin:

- Arvot toteutuvat ihmisten kohtaamisessa ja siinä, että palvelun laatu halutaan pitää erinomaisena. Esimerkiksi kun laitos osallistuu kilpailutuksiin, se tarjoaa enemmän kuin minimitaso vaatii.

- Emme tavoittele pikavoittoja, vaan tähtäämme pitkäjänteisen toimintaan: tavoitteena seuraavat 150 vuotta!

Tiukkoja aikoja elettiin esimerkiksi 1950-luvun alussa, kun Lahteen rakennettiin omaa sairaalaa. 1900-luvun alussa piti tinkiä jopa ruokamenoista.

Turvaa tekniikalla

Dila tarjoaa tilojaan juhlakäyttöön. Kuva: Pihla Riekkinen

Tuloja saadaan, kun kaupunki ostaa Dilalta asumispalveluita tai myöntää asiakkaille palvelusetelin. Lasten päivähoitomaksuja tasataan perheiden saamalla Lahti-lisällä. Useimmat asiakkaat maksavat kuitenkin palvelunsa itse.

Vastikään Dilan toimintaan on ujuttautunut entistä enemmän hoivateknologiaa, joka auttaa ikäihmisiä selviämään omassa kodissaan. Siinä apuna on yrityskumppani

- Se (palvelu) on enemmän kuin turvaranneke. Se opiskelee asukkaan päivittäistä liikkumista ja tekee poikkeamista hälytyksen.

Tulevaisuus pihassa

Päiväkoti Teemulan pihassa ulkoilevat Dominik Schmalstieg ja Maria Sassila sekä lapset Mikael, Adalmiina, Juho, Oskar ja Samuel. Kuva: Juha Peurala

Diakonialaitos on mukana myös erilaisissa hankkeissa, joihin saadaan varoja ulkopuolelta. Esimerkiksi parhaillaan on menossa hanke, jossa etsitään nuorille aikuisia kavereita. Mukana on noin 60 nuorta.

Diakonialaitoksen juhlasalin seinällä on kuva eräästä nuoresta, joka myös kuoli nuorena: hengellisen herätyksen kokenut Olga Hackman menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1866 vain 24-vuotiaana. Juuri hänen testamentistaan käynnistyi Viipurin Diakonissalaitos.

Salin ikkunoista näkyy tammien takaa myös nykyisen laitoksen tulevaisuuden suuri mahdollisuus: tontilla on runsaasti rakennusoikeutta jäljellä.

- Säätiön hallitus pohtii seuraavan kolmivuotiskauden strategiaa. Kiinteistöt tuovat meille mahdollisuuksia. Niissä on tehty isoja remontteja viime vuosina.

Tuleva sote-uudistus vaikuttaa myös tähän taloon, mutta se on varmastikin oma lukunsa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi