Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Stark juhlii 150-vuotispäiviään kotikaupungissaan Lahdessa

Kilpa katuvaloista toi nuoren Peter Starckjohannin 1860-luvulla Suomeen. Sota ajoi yrityksen Pietarsaaren kautta Lahteen, missä aukesi pian koko maan ensimmäinen "itsevalintaan" perustuva rautakauppa. Uutta aikaa edustaa nyt rakennustyömaille tuleva "rautakauppa-auto".

Lahden Aleksanterinkatu 8:n liiketalo on kerännyt katseita vuodesta 1950 lähtien. Uuden ajan rautakauppa lähti jo 1970-luvulla. Nykyään tiloissa toimii pankki. Kuva: Stark

Stark juhlii ensi vuonna 150-vuotispäiviään kotikaupungissaan Lahdessa.

Tähän on tultu muun muassa siksi, että Helsinki ja Viipuri kilpailivat vuonna 1860 siitä, mikä kaupunki saisi ensimmäisenä Suomessa katuvalot.

Energianlähde oli tuolloin kaasu. Laitteet ja osaaminen hankittiin Saksasta.

Viipuriin saapui kaasulaitoksen tarviketoimittajan edustajana Peter Starckjohann. Hän johti asennustöitä.

Kaasulyhdyt syttyivät Helsingin kaduilla 14. marraskuuta 1860 - päivää aikaisemmin kuin Viipurissa.

Valokilpailun voitto meni Helsinkiin, mutta mitä väliä? Nuori Starckjohann jäi Viipuriin ja perusti vuonna 1868 yhdessä A. W. Bergin kanssa rautapuodin.

Nuorten miesten, Starckjohann oli 30-vuotias ja Berg 24-vuotias, yhteinen yritys Starckjohann & Co osoittautui elinvoimaiseksi. Viipurissa oli tuolloin 13 000 asukasta.

Uusi rautapuoti myi keskustan paraatipaikalla ilmoituksensa mukaan "nauloja, lukkoja, saranoita, ilmatiiviisti sulkeutuvia kaakeliuunin peltejä, emaloituja keittiöastioita, sänkyjä, englantilaisia veitsiä" sekä paljon muuta.

Berg lähti pian naulatehtailijaksi.

Nuori jatkaja tuli Saksasta

Rautapuodin ensimmäinen sukupolvenvaihdos tapahtui myös melko nopeasti. Perustajan kuoltua vuonna 1882 tämän veljenpoika Julius Starckjohann, 22, saapui vanhoilta kotiseuduilta Kielin läheltä Saksasta perheyrityksen jatkajaksi. Yrittäminen oli silloin nuorten miesten alaa.

Kansalaissodan aikaan oli levotonta. Tavaranhankintareitit Saksaan menivät poikki. Hinnat nousivat.

Seuraava koettelemus oli 1930-luvun lama. Liikevaihto puolittui.

Sota ei sortanut yritystä, vaikka pääkonttorirakennus tuhoutui 1. helmikuuta 1940 vihollisen pommittaessa rajusti Viipuria. Pääpaikaksi oli vaihtunut Pietarsaari.

Lahdenkadun varrella toimi rautakauppa vuonna 1946. Kuva: Stark

Lahti voitti Kotkan ja Kouvolan

Elo länsirannikolla jäi lyhyeksi. Jo kesällä Starckjohann ilmoitti Etelä-Suomen Sanomissa, että "liikkeemme on 28.7.-40 alkaen muutettu Lahteen, pääkonttori Rauhankatu 16".

Vaihtoehto oli ensiksi Kotka ja sitten Kouvola, mutta vaaka kallistui kasvuhakuisimman eduksi. Lahteen muutti talvisodan jälkeen 8 000 karjalaista.

Jatkosodan aikana Starckjohann palasi Viipuriin, mutta "toinen jalka" pysyi Lahdessa.

Keskeinen vaikuttaja Lahteen-muutossa oli johtaja Hermann Starckjohann. Hän työskenteli kesällä 1944 Viipurissa jättäen vihollisen valtaan joutuvan kaupungin viimeisten siviilien joukossa 18. kesäkuuta. Tarkoitus oli ajaa pyörällä Lappeenrantaan, mutta voimat uupuivat jo Tienhaarassa vatsahaavan auettua. Autokyytien jälkeen tehty leikkaus Lahdessa ei enää auttanut, joten isoveli Peter "Pekko" Starckjohann jäi jatkamaan työtä, jonka vanha polvi oli aloittanut 76 vuotta aiemmin Viipurissa.

Tänä vuonna ohitettiin rajapyykki, kun Lahti tuli olleeksi yrityksen koti jo 77 vuoden ajan.

Amerikan ihme tuli Suomeen

Lahden alatorista tuli tärkeä paikka.

Toukokuussa 1950 paljastui visusti varjeltu salaisuus - uusi liike Aleksanterinkatu 8:ssa.

Arkkitehti Ragnar Ypyän suunnittelema rakennus oli nähtävyys ja sisällä toimi Suomen ensimmäinen itsepalvelurautakauppa.

Poissa olivat perinteiset myyntitiskit ja korkeat laatikostot. Kaikki oli näkyvillä, saatavilla ja selkeästi hinnoiteltuna.

Itsepalvelun - tai yrityksen itsensä mukaan "itsevalinnan" idea oli kotoisin Yhdysvalloista.

Tarkoitus oli antaa asiakkaan valita mahdollisimman rauhassa, mutta tarjota myös myyjän apua tarvittaessa.

Tuhannen neliön myymälässä oli kaksi kerrosta. Alakerran osastot olivat rauta, väri ja talous. Yläkerran parveketasolla myytiin leluja, kodinkoneita sekä vesijohto- ja autotarvikkeita.

Nykyään pankkina toimiva liiketila jäi vähitellen pieneksi. Kun laajennusmahdollisuuksia ei paikalla ollut, Starckjohann luopui myymälästä vuonna 1978.

Omia kauppoja perustamalla ja yritysostoin paisunut konserni rakennutti 1970-luvulla Mytäjäisiin uuden pääkonttorin, jossa sijaitsevat nykyisen Stark-yhtiön sekä toisen Starckjohannin "perillisen" BE Groupin pääkonttorit.

Samalla pihalla oli pitkään myymälä. Nykyään Lahden-myymälät toimivat Launeella ja Mukkulassa.

Pörssiin ja palasiksi

Suomen suurimpiin kuulunut perheyritys Starckjohann laajensi omistuspohjaansa 1980-luvun lopulla listaamalla osakkeensa Helsingin arvopaperipörssiin.

Velalla kasvanut yritys joutui suuren laman tultua 1990-luvun alussa vaikeuksiin ja yrityssaneeraukseen.

Lopulta seurasi pilkkominen. Yrityksen osat saivat uudet omistajat.

Autokaupan osti Länsiauto, lvi-tukun Ahlsell, terästukun BE Group ja Starkki-nimen säilyttäneen rakennustarvikekaupan Trelleborg.

Nämä kaikki osat jatkavat toimintaansa Lahdessa ja myös monilla muilla paikkakunnilla.

Tänä vuonna ohitettiin tärkeä rajapyykki: Lahti on ollut käytännössä yrityksen koti jo 77 vuoden ajan - siis kauemmin alkukoti Viipuri.

Toimitusjohtaja Harri Päiväniemi istahti Starkin eteisaulan nojatuoliin. Seinällä näkyy vanha kuva yhtiön juurilta Viipurista. Kuva: Katja Luoma

Uusi johto, uusi suunta

Viime vuodet eivät ole olleet helppoja Lahden toiseksi suurimmalle yritykselle DT Finlandille eli Starkille.

Liikevaihto supistui viime vuonna pari prosenttia 592 miljoonaan euroon.

Uutta kasvua ja parempaa kannattavuutta haetaan uuden, viime talvena aloittaneen toimitusjohtaja Harri Päiväniemen johdolla. Päiväniemi palveli aiemmin ruotsalaista kodinkoneyritys Electroluxia.

Hän ei arvioi Starkin tämän vuoden liikevaihtoa eikä tuloslukuja - onhan omistajayritys Ferguson noteerattu Lontoon pörssissä. Konsernin Suomen-yhtiön johtaja puhuu siten numeroista varovaisesti.

- Suunta on oikea, Päiväniemi tyytyy toteamaan taloudellisista luvuista.

Rakentamisen vilkastuminen näkyy alalla yleisemminkin myynnin piristymisenä. Suomessa alkaa tänä vuonna yli 40 000 uuden asunnon rakentaminen, ja taloja myös korjataan vilkkaasti.

Yhteiskunnan kehitys suosii rakennusalan liiketoimintaa.

- Kaupungistuminen jatkuu. Suomen väestöllinen keskipiste siirtyy kilometrin verran vuodessa kohti etelää, ja tässä kehityksessä myös Lahti kuuluu voittajiin, Päiväniemi korostaa.

Kahden myymälän kaupunkeja

Stark-ketju on suurin jäljellä oleva osa alkujaan viipurilaisesta Starckjohann-kauppahuoneesta, joka tuli vuonna 1940 sotaa pakoon Lahteen. Kaupungissa toimivat entisen Starckjohannin osat BE Group, Ahlsell ja autokauppa, joka on nykyään osa Länsiautoa.

- Starkin kotipaikka on Lahti. Iso osa meidän organisaatiostamme työskentelee täällä. Lahdessa on pääkonttori ja kaksi myymälää sekä keskusvarasto. Molemmat Lahden myymälät ovat tärkeitä. Pidämme niistä huolta, Päiväniemi toteaa.

Lahti kuuluu Helsingin, Turun, Tampereen ja Seinäjoen rinnalla ryhmään kaupunkeja, joissa Starkilla on kaksi myymälää. Henkilökuntaa on pääkonttorissa, varastossa ja Lahden myymälöissä yhteensä yli sata.

"Rautakauppa-auto" tulee

Uudehkoon kotikaupunkiinsa Lahteen Starckjohann avasi vuonna 1950 Suomen ensimmäisen itsepalvelurautakaupan.

- Käytämme tätä avausta paljon sisäisessä viestinnässä. Keskeistä on uusien, asiakasta entistä paremmin palvelevien ratkaisujen ja palvelumuotojen kehittäminen.

Miten innovatiivisuus - uusien ratkaisujen löytäminen - näkyy tämän päivän toiminnassa?

- Meillä on uusi strategia ja motto "Ammattilaisen asialla". Uskomme, että rakentaminen ammattimaistuu edelleen. Siihen suuntaan ajaa myös sääntelyn lisääntyminen.

Uutta on nykyään se, että rautakauppa tulee työmaille. Stark on Wheels -palvelu julkistettiin syyskuun lopulla Tampereella. Ensi viikolla palvelu aukeaa ammattirakentajille Helsingin seudulla ja myöhemmin muissakin kasvukeskuksissa.

- Lähdemme aktiivisesti työmaille. Isot työmaat eivät halua käyttää aikaansa tarvikkeiden hakuun. Ammattilaisille maksetaan tehdystä työstä, ei asiointiin käytetystä ajasta, Päiväniemi perustelee.

Monikanavaisuuteen kuuluvat luonnostaan myös verkkokauppa sekä aina auki oleva myyntipalvelu.

Vaimo rakennuttajana

Suomalaista rakentamista moititaan, mutta Päiväniemen usko ei horju.

- Olen viidentoista viime vuoden aikana asunut viidessä maassa, Suomen lisäksi Italiassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Suomalainen osaaminen on hyvällä tasolla.

Lähes omakohtaistakin kokemusta rakentamisesta on, sillä vaimo rakennutti Italian-vuosien aikana perheelle talon Espooseen.

Varasto vaihtuu Pennalaan

Uusi painotus ammattilaisasiakkaiden suuntaan vaikuttaa valikoimiin ja edellyttää entistä enemmän erikoisosaamista myös henkilökunnalta.

Saatavuus ja logistiikka ovat keskeisiä kilpailutekijöitä. Ison rakennustarvikekaupan ketju ei voi toimia pelkästään "pyörien päällä" eli varastonsa minimoiden.

- Pidämme myymälöissä runsaita varastoja ja tuomme keskusvaraston rinnalle uusia jakeluvarastoja, joiden kautta tarjoamme raskaita tavaroita, vaikkapa liimapuupalkkeja, joita ei kannata kuljettaa keskusvaraston kautta, Päiväniemi sanoo.

Stark kertoi äskettäin sopineensa Lahden keskusvaraston siirtymisestä Postin hoidettavaksi Orimattilan Pennalaan.

- Halusimme pitää keskusvaraston Lahden seudulla, josta on hyvät yhteydet joka suuntaan.

Vanha, 1970-luvulla rakennettu pääkonttori säilyy, mutta varastojen paikalle Mytäjäisiin maanomistajat suunnittelevat kerrostaloja.

Starckjohann

Viipurilainen lahtelaistui

Perustettu 1868 Viipurissa.

Osakeyhtiöksi 1906.

Muutti Lahteen kesällä 1940 ja vuonna 1941 osittain takaisin Viipuriin.

Suomen ensimmäinen itsepalvelurautakauppa avautui keväällä 1950 Lahteen.

Osakkeet noteerattiin Helsingin arvopaperipörssin päälistalla 1989-2000.

Yrityssaneeraukseen 1993. Osake-enemmistö rahoittajapankeille Meritalle ja Skopille.

Omistajasuvut myivät viimeiset osakkeensa vuonna 1999.

Stark-ketjun omistaa nykyään DT, joka kuuluu Lontoon pörssissä noteerattuun Ferguson-konserniin.

Lahdessa toimivat myös entisen Starckjohannin terästukku (BE Group), lvi-tukku (Ahlsell) ja autokauppa, joka on nykyään osa Länsiautoa.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi