Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Entistä harvempi joutuu yt-neuvotteluihin - "Tilanne yrityksissä on selkeästi parantunut"

Yt-neuvottelujen piirissä olevien ihmisten määrä on painunut Suomessa historiallisen alas, lähes vuoden 2008 tasolle.

SAK:n puolivuotistilaston perusteella yt-neuvotteluiden alaisia henkilöitä oli Suomessa tammi-kesäkuussa ennätysvähän. Kuva: Sami Saarenpää

Yt-neuvottelujen piirissä olevien ihmisten määrä on painunut Suomessa historiallisen alas, lähes vuoden 2008 tasolle.

SAK:n tuoreen puolivuotistilaston perusteella yt-neuvotteluiden alaisia henkilöitä on Suomessa tammi-kesäkuussa 2017 ollut reilusti alle 20 000. Edellisen kerran yhtä vähän yt-neuvotteluiden piirissä olevia on ollut vain vuonna 2008. Henkilöstön vähennystarve viimeisen puolivuotiskauden aikana on ollut yt-neuvotteluissa alle 4 000 henkilöä. Määrä on alhaisin peräti 12 vuoteen.

Meneillään olevissa yt-neuvotteluissa on myös irtisanottu ihmisiä vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2006: hiukan yli 2 000 henkilöä tammi-kesäkuussa 2017.

Vähennystarpeita yrityksissä ei juuri ole

Sekä SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm että Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ovat sitä mieltä, että luvut kertovat selvästi Suomen talouden käänteestä parempaan.

- Tilastot kertovat, että tilanne yrityksissä on selkeästi parantunut, eikä henkilöstön vähentämistarpeita aiempien heikkojen vuosien tapaan ole, Pentikäinen toteaa.

- Toisaalta pitkän laman aikana työvoima on vedetty niin vähiin Suomessa, että ei ole enää mistä puristaa, Bergholm huomauttaa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan myös konkurssien määrä on Suomessa ollut ennätysalhainen tammi-kesäkuussa 2017. Kuluvana aikana pantiin vireille 1 083 konkurssia, lähes 200 vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2008, joka oli viimeinen hyvä vuosi ennen Suomessa alkanutta pitkää taantumaa.

Pentikäinen ei silti uskalla sanoa, että suomalaisilla yrityksillä menisi nyt poikkeuksellisen hyvin.

- On toimialoja, joilla menee hyvin, kuten teknologiateollisuus ja matkailu, mutta myös niitä joilla menee huonosti. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja maatalouden alkutuotannon puolelta kuuluu selvästi heikompia terveisiä, Pentikäinen sanoo.

"Suomen tautia" ei vielä selätetty

Pentikäinen huomauttaa, että ”Suomen tauti” on kaikkea muuta kuin selätetty.

- Meillä on edelleen kaksi isoa ongelmaa: erittäin velkainen julkinen talous ja massatyöttömyys. Ongelmat kiertyvät yhteen, sillä työttömyys aiheuttaa kustannuksia julkiseen talouteen. Olennaisin asia olisi nyt työllisyyden parantaminen, Pentikäinen sanoo.

Työllisyyden parantamiseksi Pentikäinen peräänkuuluttaa erityisesti kolmea uudistusta: työpaikkasopimisen edistämistä, pienten ja mikroyritysten työntekijöiden irtisanomisen helpottamista sekä perhevapaiden uudistamista.

- Moni pieni yritys ei uskalla palkata ihmisiä, koska pelkää palkkaavansa väärin, eikä sitten pääse työntekijästä eroon ilman suuria kustannuksia, Pentikäinen sanoo.

SAK:ssa on kuunneltu uutisia Suomen talouden paranemisesta ristiriitaisissa tunnelmissa.

Syksyn työmarkkinakierroksesta varten Bergholm odottaisi hallitukselta selkeää viestiä, onko talous nyt oikeasti parempi vai ei.

- Tilanne näyttäytyy nyt kummallisena kaksinaisuutena. Toisaalta hallitus kehuu, miten hyvin on onnistuttu talouden tervehdyttämisessä, mutta toisaalta sanotaan, että palkankorotuksiin ei ole varaa. Olisi hyvä päättää, kummilla korteilla liikutaan, me kuulemme kummatkin viestit, Bergholm sanoo.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi