Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Suomi 100

Sähköyhtiö keskittyy lämpöön

Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvarra kokeilee työntekoa museohuoneessa. Kuva: Pirjo Kamppila

Lahti Energian historia yrityksenä ei aivan yllä sataan vuoteen: yhtiöittäminen tapahtui vuonna 1990. Koko historia yltää kuitenkin peräti 110 vuoden taakse.

Vuonna 1907 perustettiin Lahden kaupungin sähkölaitos. Sen toiminta oli heti silmin nähtävää, sillä ensimmäiset katuvalot sytytettiin joulukuussa. Kaupungin teollisuuslaitoksilla oli jo aiemmin ollut omia sähköä tuottavia generaattoreita, ja kaupungissa oli käyty kiivas keskustelu siitä, pitääkö kaupungin perustaa oma sähkölaitos vai ostaa sähkö yksityisiltä. Julkinen laitos voitti.

Sähkön suosio ylitti nopeasti odotukset. Vuonna 1910 sähköliittymiä oli jo 250, joista suurin asiakas oli Mariankadulla toimiva hotelli Lahti. Sähkölaitokselle rakennettiin Vesijärvenkadulle komea toimitalo, joka oli samalla kaupungin ensimmäinen julkinen rakennus. Sen sisällä dieselkoneet jauhoivat sähköä. Rakennus on yhä pystyssä, ja seinän salamakuviot kertovat sen alkuperäisestä tarkoituksesta.

Seuraava aluevaltaus oli lämpimän veden eli kaukolämmön tuotanto ja jakelu 1960-luvun alussa.

Sähkön ja lämmön tarve kasvoi, ja vastaus siihen oli vuonna 1975 valmistunut Kymijärven voimalaitos. Se alkoi tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon ja samalla kaukolämpöä lähiseudulle. Suurhankkeeseen tarvittiin kumppaniksi valtioyhtiö Imatran Voima, nykyinen Fortum. Yhteisomistus jatkui vuoteen 2004.

Samainen yhteistyökuvio pulpahti pintaan vuosi sitten, jolloin pohdittiin uuden hakevoimalaitoksen rahoitusta. Kyseinen Kymijärvi 3 päätettiin kuitenkin rakentaa omin voimin.

Välillä valmistui kaasutinyksikkö, jossa käytettiin erikseen kerättyä energiajätettä.

Siitä saatujen hyvien kokemusten nojalla uskallettiin tehdä jättiläisinvestointi, kaasutuslaitos Kymijärvi 2. Sen piti toimia pelkästään energiajätteellä, mutta käytännössä mukana on myös kierrätys- ja purkupuuta.

Kymijärvi 3:n rakennustyöt ovat jo käynnissä. Kun se valmistuu vuonna 2019, vanhin voimala suljetaan ja Lahti voi vaihtaa hiilen polton metsähakkeeseen. Hinta-arvio on noin 165 miljoonaa euroa. Yhtiön vuosiliikevaihto on samaa luokkaa. 

Kolmosvoimala on suunniteltu tuottamaan pelkästään kaukolämpöä. Sähkö on nykyisin niin halpaa, ettei sen tuotantoon kannata rakentaa uutta kapasiteettia. Voimalan suunnittelussa on kuitenkin huomioitu mahdollisuus rakentaa sähköyksikkö myöhemmin.

– Ennen ajateltiin, että sähkö on arvokasta ja että kaukolämpö tulee siinä sivussa. Nyt sähkö on halpaa, kertoo Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara yhteisvoimalan periaatteesta.

Näyttää siis siltä, että sähkölaitoksena aloittanut yhtiö katkoo juuriaan.

Sähkön tuotanto ei kuitenkaan kokonaan lopu Kymijärven voimaloissa ykkösvoimalan sulkemisen jälkeenkään.

– Kymijärvi 2 jatkaa sähkön tuotantoa, mutta sähkön sijaan voidaan tehdä myös pelkkää kaukolämpöä. Kalliin sähkön päivinä tehdään lämmön ohella sähköä. Voimalaa voidaan säätää joustavasti.  

Hiipuvaa omaa sähköntuotantoa korvaavat osuudet tuuli- ja ydinvoimaloissa. Lahti Energia omistaa siivun niin TVO:sta, joka rakentaa uutta Olkiluoto 3-yksikköä, kuin suunnitteilla olevasta Fennovoimasta. Lahti Energia voi myydä tätä tuotantoa eteenpäin.

Tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta viisinkertaistuu kolmen vuoden aikana. Yhtiön tuulivoimaosuudet vastaavat ensi vuonna noin 15 prosenttia jakelualueen sähköntarpeesta.

Samalla yhtiön rooli sähkökauppiaana muuttuu.

– Itse valmistetun sähkön sijasta myydään aiempaa enemmän muualta hankittua sähköä.

Jännitystä tuovat edelleen alituiseen vaihtuvat sähkön markkinahinnat,  niiden ennakointi ja sähköntuotannon säätäminen hinnan mukaan.

Sähköverkot ja asiakkailta perityt sähkön siirtomaksut jäävät edelleen Lahti Energialle. 

Lahden kaupunki on usein vaatinut energiayhtiöltään runsaat osingot, joskus jopa enemmän kuin tulosta on kertynyt.

Parhaat tuotot on saatu sähkön myynnistä. Jatkossa samanlaisia voittoja voi olla vaikea saada, koska sähkö on halpaa.

Kaukolämmön hintaa säätelee kilpailuviranomainen.

Lahti Energia hakee kasvua kyläkoon hankkeista ja yhteistyöstä. Esimerkkinä on Hollolan Kalliolan koulun maalämpö, jonka lahtelainen One1-yhtiö rakentaa ja Lahti Energia rahoittaa yhdessä Pori Energian kanssa.

Seesvaara näkee bisnesmahdollisuuksia myös uuden voimalan käyttämässä puussa.

– Puusta voisi ottaa jalompia aineksia irti, kuten biotehtaassa, ei vain polttaa.

Esimerkkinä on Metsä Groupin Äänekoskelle tuleva tehdas, joka valmistaa sellun lisäksi paljon biotuotteita ja tuottaa bioenergiaa – myös sähköä – yli oman tarpeen.

Pirjo Kamppila
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi