Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Suomi 100

Yksityinen yhteiskoulu ei ole bisnes

Markku Moisalalla on monta roolia yksityisessä koulussa. Kuva: Noora Kiiskinen

Lahden Yhteiskoulun rehtori Markku Moisalan käyntikortissa lukee tietenkin rehtori. Mutta on hän muutakin: – Olen säätiön asiamies, vastaan arjen taloudesta. Lisäksi isännöitsijänä vastaan rakennuksista. Tämä on kokovartalotyötä.

Monipuolinen toimenkuva johtuu siitä, että Lahden yhteiskoulu on yksityinen oppilaitos ja toimii yrityksen tapaan. Omistaja on säätiö ja sillä on oma yritystunnus.

Voiton maksimointi ei ole toiminnan tarkoitus, mutta talous täytyy pitää plussalla, jotta uudistuksiin ja korjauksiin riittää rahaa. Koulua on laajennettu useaan otteeseen ja paikat ovat hienossa kunnossa. Vanhin osa on vuodelta 1899 ja yhä juhlakunnossa. Moni puolet nuorempi koulurakennus on jo purettu.

Koulun ylläpitäjä on vuodesta 1951 alkaen ollut Lahden yhteiskoulun säätiö, sitä ennen kannatusyhdistys. Koulu on alusta lähtien ollut yhteiskoulu, siis sekä pojille että tytöille tarkoitettu.

Historia näkyy etenkin käytävillä, jossa ovat valokuvin edustettuna sekä koulun että Lahden menneet vuosikymmenet.

Yhteiskoulun eli LYK:n säätiö saa tulonsa valtion ja kuntien varoista, oppilasluvun mukaan, kuten kaikki ei-kunnalliset opetuksen ja koulutuksen järjestäjät. LYK:ssa on noin 600 peruskoulun ja 400 lukion oppilasta.

Yhden peruskoulun 7.-9.-luokkalaisen rahoitus on noin 9 000 euroa ja lukiolaisen noin 6 000 euroa. Koulussa opiskelee myös kuudesluokkalaisia, joiden rahoitus on suurin piirtein sama kuin lukiolaisen.

Rahoituksen periaate on sama kuin kunnallisessa koulussa. Säästöpaineet tuntuvat: viiden viime vuoden aikana kaikkien lukioiden rahoitusta on leikattu yli tuhat euroa opiskelijaa kohden.

Lisäksi pari vuotta sitten yksityiskouluilta leikattiin vielä kuusi prosenttia perusopetuksen rahoitusta.

Yhteiskoulun toimintaan leikkauspolitiikka ei kuitenkaan ole näkyvästi vaikuttanut.

– Aina se raha on jostain pois. Mutta vielä pärjätään.

Yhteiskoulu on tunnettu hyvistä ylioppilastuloksistaan, mutta koulu ei saa niistä ylimääräistä rahaa.

Moisala tietää kannattavuuden yksinkertaisen selityksen:

– Suuruuden etu. Tulot ovat tuhat (oppilasta) kertaa noin 7 000 euroa – siis seitsemän miljoonan euron vuositulot.

  Pääosa menoista on palkkoja. Henkilökuntaa on noin 120. 

Yhteiskoulu on hyvin suosittu. Historiallisista syistä peruskoulun yläluokille tullaan jo kuudennelta luokalta, jolloin pyrkijöitä on paljon ja sisään pääsee vain hyvillä arvosanoilla. Poikkeus ovat Möysän koulun viidesluokkalaiset, jotka kaikki tulevat yhteiskouluun.

Yhteiskoulun erikoisuuksia ovat aikuislukio oma kesälukio. Aikuislukioon saa valtion rahaa, mutta vain puolet päivälukion tuesta. Kesälukioon ei apuja saa.     

Koulun etu on myös toiminta yhdellä tontilla. Kiinteistöstä pidetään huolta omalla henkilökunnalla. Korjausvelkaa ei päästetä syntymään. Jopa ruoka valmistetaan omassa keittiössä. Koululla on myös oma koulukuraattori ja -psykologi.

– He tekevät näkyvää, ennalta ehkäisevää työtä.

Koulun omistavalla säätiöllä ei ole suurta omaa pääomaa. Se voi kuitenkin ottaa vastaan lahjoituksia.

Lahden yhteiskoulu teki suuren laajennuksen vuonna 2005. Siihen upposi kuusi miljoona euroa. Yhden miljoonan kasvojenkohotus tapahtui 2012. Viimeksi tänä talvena kunnostettiin käsityötilat viidellä miljoonalla eurolla.

Moisala tietää, että tuhannen oppilaan koulu saattaa kuulostaa pelottavalta. Käytännössä moniosainen koulu ei tunnu mammutilta. 

– Joka nurkka on käytössä.  Aina kun remontoidaan, koetetaan saada lisää väljyyttä. 

Suuret remonttipäätökset tekee säätiön hallitus. Lahden kaupungin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan kaupunki voi osallistua perusparannuksiin. Sitä ei ole kuitenkaan maksettu.   

Kuka valitsee hallituksen?

– Säätiön hallitus itse. Suuri osa on entisiä yhteiskoululaisia.

Yhteistyösopimuksen mukaan kaupunki valitsee yhden jäsenen. 

Koulun historian yksi ratkaiseva käänne oli vuonna 1975, kun peruskoulu mullisti Suomen. Tuolloin LYK anoi ja jäi yksityiseksi kouluksi.

Suomessa toimii noin 80 yksityistä koulua. Lahdessa niitä ovat yhteiskoulun lisäksi kristillinen koulu, steinerkoulu ja Sylvia-koti. Lahden ruotsalainen koulu on sen sijaan kaupungin ylläpitämä.

Tulevaisuudessa Moisala ei näe suuria pelkoja. Koulun itsenäisyys ei ole vaarassa.

– Ainoa peikko on politiikka, jossa yksityisyys helposti nostetaan epäilyttäväksi ja uhkaavaksi. Suomalaisen yksityiskoulun toiminta ei ole elitismiä eikä bisnestä. Samaa työtä tehdään kaikissa suomalaisissa kouluissa.

Pirjo Kamppila
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi