Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Tämän vuoksi helsinkiläinen Fazer osti lahtelaisen Oululaisen leipomon vuonna 1958

Perusleipä vähenee, mutta välipaloille rakennetaan uutta linjastoa. Ruisosaaminen puolestaan selittää sen, miksi Lahdessa toimii Fazerin suurleipomo ja -mylly. Nykyisin on paljon automaatiota, mutta pullapitkot letitetään edelleen käsin. Erään tuotteen reseptiä, saati valmistustekniikkaa eivät kilpailijatkaan osaa.

Henkilökunta vuonna 1948. Kuva: Kai Sinervo

Historia on hyvin hallussa Oululaisen leipomossa. Leipomonjohtaja Mika Suvanto esittelee laajaa valokuva- ja lehtileikekokoelmaa eri vuosikymmeniltä. Kuvassa vuodelta 1961 on juuri kukitettu Anna Kaitainen, jonka käden jälki ohjaa leipomon tuotantoa vieläkin. Hän keksi jälkiuunileivän puolivahingossa ja onnistui myös soveltamaan sen valmistuksen teollisuuden tuotantoon.

Ruisleipä oli syy, miksi helsinkiläinen Fazer osti lahtelaisen Oululaisen leipomon vuonna 1958. Ruisosaaminen selittää myös sen, miksi Lahdessa toimii Fazerin suurleipomo ja -mylly.

- Jälkiuunileipä ei ole pelkkä resepti. Se vaatii oman valmistustekniikkansa, jota kilpailijat eivät osaa, paljastaa Suvanto.

Mutkan kautta Oulusta

Nimi Oululainen herättää aina kysymyksiä, mutta selitys ei kuitenkaan liity suoraan Ouluun.

Oululaisen Kotileipomon perustivat Kaarlo ja Vilhelmiina Helenius vuonna 1909. Vilhelmiina oli saanut peruskouluksensa Hämeenlinnassa eräältä oululaissyntyiseltä leipurilta, mikä selittää nimivalintaa.

Nimi on tallella, vaikka Oululainen on osa Fazeria. Kuva: Kai Sinervo

Leipomo aloitti vuokrahuoneistossa Rautatienkatu 11:ssä. Omiin tiloihin Vuorikadulle muutettiin 1928. Töissä oli tuolloin jo 80 naista. Seuraavina vuosikymmeninä tuotantoon otettiin myös hapankorput ja näkkileipä.

Osakeyhtiöksi muuttunut kotileipomo sai uutta vauhtia Fazerin omistuksessa. Suuri leipomo valmistui metsän keskelle Kasakkamäelle vuonna 1962 ja vajaa vuosikymmen myöhemmin mylly samalle tontille. Myllyn korkeat siilot kuuluvat olennaisena osana Lahden siluettiin.

Kalle (Kaarlo) Helenius 1881-1944 ja Vilhelmiina Helenius (os Ahonen) 1884-1975 perustivat Oululaisen leipomon vuonna 1909. Kuva: Fazer

Tummaa ja vaaleaa

Nykyisin Fazerin Lahden leipomo keskittyy ruisleipiin ja pullaan. Vaaleat leivät leivotaan puolestaan konsernin Vantaan-leipomossa.

Leipomon koneita on vuosikymmenten mittaan uusittu ja automaatiota lisätty. Se tarkoittaa myös, että parhaimmillaan yli tuhannen henkilön leipomo työllistää nyt noin 450 henkeä. Lisäksi myllyllä työskentelee vajaat sata.

Suurin tuote ovat kämmenen muotoiset Puikula-ruisleivät. Ne valmistuvat ja sujahtavat muovipusseihin käsin koskematta. Pullapitkon letittäminen on kuitenkin yhä samanlaista käsityötä kuin on ollut aikojen alusta. Vanhassa kuvassa työ tehdään seisten, mutta nyttemmin istualtaan.

Pullapitkon letitystä 1970-luvun alussa. Kuva: Kai Sinervo

Mylly ja ideamylly

Leivonnaisten jauhot ja jauhosekoitukset tulevat omasta myllystä ja uudet tuotteet ideamyllystä: Lahdessa toimii toinen Fazer Leipomoiden kahdesta tuotekehityskeskuksesta.

Fazer leipoo purtavaa myös konsernin omiin kahviloihin ja yritysten henkilöstöruokaloihin. Kasakkamäeltä lähtevät tuotteet päätyvät kuitenkin pääosin kauppoihin. Fazer-leipomoiden suurin logistiikkakeskus toimii Vantaalla, mutta myös Lahteen ja Lahdesta lähtee paljon rekkoja. Kuljetukset tapahtuvat yöllä.

Lähettämö toimii automaattisesti. Kuva: Kai Sinervo

Raha kertoo uskosta

Myllyn yhteyteen valmistui neljä vuotta sitten erillinen kauramylly, jota on sittemmin laajennettu pariin kertaan. Myllyn tuotteet myydään niin omille leipomoille kuin ulkopuolellekin. Se pakkaa itse kehitettyjä puurohiutaleitaan myös kuluttajapakkauksiin.

Kaikkiaan Fazer on investoinut Lahteen kymmeniä miljoonia euroja viime 20 vuoden aikana, laskee Suvanto.

- Se kertoo, että Fazer uskoo Lahteen.

Kaikkiaan 11 hehtaarin tontilla on vieläkin laajentamisen varaa.

Linda Hämäläinen on leipomossa kesätöissä kuudetta kesää. Kuva: Kai Sinervo

Uutta välipaloista

Parhaillaan menossa oleva muutostyö tapahtuu kuitenkin hapankorpputehtaan sisällä. Sieltä on poistettu rinkeli- ja keksilinjasto, ja niiden tilalle tulee aivan uutta valmistusta. Tuotteet ovat tarkoitettu välipaloiksi.

Kolmessa vaiheessa rakennettavat investoinnit ovat valmiita ensi vuoden alussa. Tähän investointiin kuuluu myös uusi hapankorppu-uuni. Rahaa uppoaa kuusi miljoonaa euroa.

Hapankorppujen kuivatuksessa syntyy vesihöyryä, joka talvipakkasilla loihtii jännittävän sumun leipomon ympärille.

Suvannon näkemys tulevaisuudesta ei ole sumuinen. Hän uskoo, että tuotteiden ja leipomon linjojen pitää muuttua yhä monipuolisemmiksi.

- Perusleipä vähenee ja tilalle tulee enemmän erikoistuotteita.

Tänne tulee välipalalinjasto ja uusi hapankorppu-uuni, kertoo leipomon johtaja Mika Suvanto. Kuva: Kai Sinervo
Muistoja ja muotteja säilytetään vitriinissä. Kuva: Kai Sinervo

Korjattu 6.7.2017 kello 11:21: Anna Kataisen nimi korjattu Anna Kaitaiseksi.

Suolaista ja makeaa

Fazer-konserni

Fazer on sukuyhtiö, jonka Karl Fazer perusti vuonna 1891. Noin 80 omistajaa ovat neljättä ja viidettä sukupolvea. Liikevaihto 1,6 miljardia euroa. Lähes 15 000 työntekijää kahdeksassa maassa.

Konsernin toimialat ovat leivonta, henkilöstöruokailu ja makeiset.

Fazer Leipomolla on Suomessa neljä leipomoa. Lisäksi se toimii Baltiassa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Vilhelmiina ja Kalle Helenius perustivat Lahteen Oululaisen leipomon 1909. Fazer osti sen 1958. Uusi leipomo Kasakanmäelle valmistui 1962.

Lahden leipomo on erikoistunut ruisleipään ja pulliin.

Samalla tontilla toimii myös Fazerin mylly, jonka korkeat viljasiilot näkyvät kauas.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi