Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Kuusi maata, kierrätys ja komposti - Lahdessa jaetaan osaamista Euroopan viiniaittaan ja Aristoteleen yliopistoon

Kännykät ikuistivat näkymiä Kujalan jätekeskuksessa. Kuva: Katja Luoma

Lahden Kujalan jäteasema sai keskiviikkona kansainvälistä huomiota, kun bussilastillinen kiertotalouden asiantuntijoita kuudesta maasta kiersi alueella.

Kyseessä oli viisivuotisen Bioregio-hankkeen ensi tapaaminen. EU-rahoitteisessa hankkeessa etsitään ratkaisuja ja esitellään hyviä malleja esimerkiksi ruokajätteen tai yhdyskuntalietteen käsittelyyn. Hanketta vetävät Lahden ammattikorkeakoulu Lamk ja Päijät-Hämeen liitto. Niinpä Lahti isännöi osallistujien ensi kokoontumista.

Kolmen päivän aikana noin 30 osallistujaa saa rautaisannoksen Päijät-Hämeen osaamisesta ja kuulee myös valtakunnallisia näkemyksiä.

Rypäleistä jätettä

EU:sta voi olla monta mieltä, mutta ilman tällaista monikansallista hanketta José Luis Suárez tuskin olisi keskiviikkona kuunnellut esitelmää Lahden seudun jätteen lajittelusta, alkaen keittiöstä ja päätyen Kujalan jättihalleihin.

Keski-Espanjan Castillan ympäristöministeriötä edustava Suárez kertoi, että alueella on paljon maataloutta, erityisesti viininviljelyä, josta syntyy runsaasti biojätettä. Häntä kiinnostavat automaattiset käsittelylaitokset, jollaisia juuri Lahdessa on toiminnassa. Esimerkiksi Labio-yhtiö valmistaa biojätteestä ja jätevedestä kompostimultaa ja biokaasua.

Tosin ainakin tällä kertaa Suárez joutui tyytymään pelkkiin luentoihin aiheesta ja katselemaan näkymiä bussiin ikkunasta.

Biohankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa ja kestää vuoden 2021 loppuun. Hanke rahoitetaan pääosiin EU:n rakennerahastoista. Päijät-Hämeen osuus on 0,5 miljoonaa.

José Luis Suárez näkyy Lahden mallissa oman viinialueensa jätehuollon tulevaisuuden. Kuva: Katja Luoma

Romaniassa kaikki kaatopaikalle

Puolen vuoden kuluttua samat osanottajat kokoontuvat Espanjassa. Suárez lupasi järjestää mielenkiintoisa yrityskäyntejä.

Suomen, Espanjan ja Romanian lisäksi osanottajamaita ovat Ranska, Slovakia ja Kreikka. Joukossa on sekä jätehuollon kärki- että häntäpään maita. Osallistujat työskentelevät niin yliopistoissa kuin alueidensa hallinnossa. Kreikasta on mukana muun muassa Aristoteleen yliopisto Thessalonikiasta.

Romanialaisen kemian instituutin johtaja Mihaela Frîncu tietää hyvin, että hänen kotimaassaan on paljon tehtävää jätehuollon saralla.

- Lähes sata prosenttia jätteistä menee kaatopaikalle.

Ongelmana on vain rahan löytäminen paremmille ratkaisuille.

Myös Suárez joutuu painiskelemaan rahahuolien kanssa. Hän on kuitenkin optimisti: lajittelu etenee Suomen mallin suuntaan.

- Sitä paitsi lajittelu säästää rahaa.

Vaihto-opiskelijat Anna Suomalainen Pietarista ja Gökce Kurt Turkista pääsivät ammattilaisten mukaan. Kuva: Katja Luoma

Latella parempiin päiviin

Jätteiden lajittelu on osa isompaa kokonaisuutta, kiertotaloutta. Siinä on tunnistettu lähes kolmen miljardin liiketoimintapotentiaali Suomelle, kertoo Lamkin tiedote. Kiertotaloudessa materiaali uusiokäytetään, kun nyt hyöty saadaan irti suurelta polttamalla jätteitä.

Suomen hallituksen tavoitteena on johdattaa Suomi johtavaksi biokiertotalousmaaksi.

Päijät-Hämeessä tavoitellaan 50 prosentin kierrätysosuutta, kun nyt luku on runsaat 40 prosenttia, kertoi Päijät-Hämeen Jätehuollon projektisuunnittelija Jani Vehviläinen.

Siinä auttaa uusi lajittelulaitos Late. Sen tehtävä on etsiä kierrätyskelpoista ainesta sekä sekajätteestä että lajitellusta energia- ja purkujätteestä. Esimerkiksi muovit voidaan erottaa optisesti.

Late maksoi kuntien jäteyhtiölle noin 10 miljoonaa euroa.

Kuva: Anssi Hietamaa
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi