Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

”Tuotantoa ei enää tarvitse siirtää halvemman työvoiman maihin” - robotit lisäävät työpaikkoja myös kovassa vedossa olevalla Uudenkaupungin autotehtaalla

Autotehtaalla laatu varmistetaan ihmisvoimin. Kokoonpano-osastolla ei näy robotteja. Kuva: Suvi Elo

Kesällä kolme vuotta sitten kuopiolaista Helmi Holopaista, 24, harmitti. Hän oli juuri valmistunut autonasentajaksi Savon ammatti- ja aikuisopistosta, mutta töitä ei löytynyt. Nuori asentaja ilmoittautui henkilöstövuokrausfirman listoille ja sanoi, että on valmis lähtemään lyhyellä varoitusajalla töihin myös toiselle paikkakunnalle.

Tarjous tuli nopeasti. Elokuisena perjantaina kysyttiin, voisiko Holopainen aloittaa maanantaina Uudenkaupungin autotehtaalla.

- Avasin Google Mapsin ja huomasin, että aika kaukanahan tuo on. Isä lähti kuskaamaan. Ajoimme kuusi tuntia Kuopiosta, Holopainen kertoo.

Nyt Holopainen esittelee tottuneesti Uuttakaupunkia. Hän asuu keskustassa Rantakadulla, joka vaikuttaa idylliseltä paikalta. Ruokakaupat, tori, kirjasto ja lukuisat pikkuputiikit ovat muutaman korttelin päässä. Rantakatu kulkee lahden rannassa, ja kävelysilta vie vanhoille makasiineille, joissa on kahviloita ja ravintoloita.

Vuokrasin ensimmäisen vapaan asunnon, vaikken ollut edes nähnyt sitä.

- Tässä rannalla kävelen usein. Kesällä täällä on erityisen kaunista.

Aluksi Holopainen asui henkilöstövuokrausfirman järjestämässä kimppakämpässä. Kuukauden päästä hän muutti miehensä ja kahden kissansa kanssa vuokralle keskustakaksioon. Rantakadun kolmio löytyi viime toukokuussa.

- Silloin täällä oli vielä hyvin tarjontaa asunnoista. Hinnatkin olivat edulliset ainakin Kuopioon verrattuna: sieltä ei olisi saanut vuokrakaksiotakaan tämän kolmion hinnalla. Nyt täältä voi olla hankalampaa löytää kotia, kun väkeä tulee koko ajan lisää.

Helmi Holopainen kävelee mielellään Uudenkaupunginlahden rannalla. Siellä sijaitsee myös hänen lempipatsaansa Anjovisvoiman voitto. Kuva: Suvi Elo

Parturi-kampaajista hyviä työntekijöitä autotehtaalle

Uudenkaupungin autotehtaalla eli Valmet Automotivella on mennyt lujaa jo jonkin aikaa. Tehdas on palkannut töihin satoja uusia autonrakentajia, ja maaliskuussa yhtiö kertoi tarvitsevansa vielä yli tuhat ihmistä lisää. Värväämisessä on käytetty monia konsteja: sosiaalista mediaa, Autotehtaan sankarit -verkkosivustoa ja valtakunnallista rekkakiertuetta.

Kiertue päättyi viime viikolla, ja henkilöstöjohtaja Tomi Salo on tyytyväinen. Hakemuksia on tähän mennessä tullut melkein neljätuhatta. Valmet Automotive toivoo, että moni aloittaisi työt pikaisesti. Loppukesällä tehtaalla pitäisi päästä tekemään kolmea vuoroa kuutena päivänä viikossa. Nyt tehdään aamu- ja iltavuoroa viitenä päivänä viikossa.

Monet tehtaalle hakeutuvat ovat alle 30-vuotiaita työttömiä. Heidän on helppo lähteä nopeasti uudelle paikkakunnalle. Suurin osa autonrakentajista ei tarvitse edes pohjakoulutusta: tehdas kouluttaa heidät kolmessa neljässä viikossa.

- Monissa töissä kädentaidoista on kyllä hyötyä. Esimerkiksi parturi-kampaajista ja kosmetologeista on tullut meille hyviä työntekijöitä, Salo kertoo.

"Eteenpäin pääsee, jos on intoa"

On pääsiäisviikon tiistai. Helmi Holopainen valmistautuu kotonaan iltavuoroon. Hän pakkaa eväät reppuun ja etsii pyöränsä avaimen.

- Pyörällä pääsee tehtaalle kätevästi kymmenessä minuutissa, eikä tarvitse etsiä autopaikkaa.

Valtava parkkipaikka tehtaan vieressä on aivan täynnä. Kuudelta alkanut aamuvuoro ei ole vielä päättynyt. Holopainen kertoo, että pysäköintialuetta on laajennettu jo pari kertaa.

- Jos haluaisin saada auton kohtuullisen etäisyyden päähän, pitäisi lähteä kotoa yli puoli tuntia ennen työvuoron alkua.

Portilla on pian tungosta. Väki purkautuu tehtaalta pieniksi jonoiksi ennen kuin kaikki pääsevät ulos. Vaikka nykyaikaisessa autonvalmistuksessa robotit ovat tärkeitä, parinsadan auton päivätuotanto ei onnistuisi ilman ihmisiä.

Pukuhuoneessa Holopainen vaihtaa päälleen työasun: siniset housut ja takin sekä turvakengät.

Kävelemme autojen kokoonpanolinjalle, jossa Holopainen työskentelee. Siellä ei ole pölyä, melua tai piipittäviä robotteja.

- Kokoonpano on työvaltaista työtä. Olen kokoonpanon laatuosastolla, ja tehtävämme on varmistaa, että kaikki on kunnossa, oikein tehty, Holopainen kertoo.

Hän ottaa taskulampun ja käy sen kanssa läpi hihnalla kulkevan Mersun ovien tiivisteitä. Vieressä työtoverit tutkivat auton muita kohtia. Tahti on tiivis, mutta juttu lentää työntekijöiden kesken. Työ ei ole fyysisesti vaativaa, mutta aluksi seisominen tuntuu monista raskaalta.

Holopainen on opetellut myös tiiminsä muita töitä. Hän on juuri saanut ensimmäisen ylennyksensä, hänestä on tullut korvaaja. Kun joku on pois, Holopainen voi mennä pelastamaan tilanteen. Hän voi myös kouluttaa uusia työntekijöitä: kokoonpano-osaston töihin ei vaadita pohjakoulutusta.

- Täällä pääsee etenemään, jos on intoa. Ei harmita, että lähdin Kuopiosta.

Esimiehelle kertyy nyt ylitöitä

Linjalle ilmestyy Holopaisen esimies Markus Oinonen.

- En ole kyttäämässä ketään erityisesti, mutta yritän olla täällä läsnä mahdollisimman paljon, hän virnistää.

Oinonen, 34, on ollut kokoonpanon laatuosaston esimies vuoden verran. Hän vastaa siitä, että työvuoroissa on riittävästi väkeä. Oinosella on nyt noin viisikymmentä alaista.

- Ylitöitä on kertynyt. Tilanne varmasti paranee, kun osastolle saadaan pian toinen esimies.

Holopaisen tapaan Oinonen lähti Uuteenkaupunkiin nopeasti. Syksyllä 2011 hän iski työvoimatoimiston verkkosivuilla silmänsä autotehtaan ilmoitukseen. Haastattelun jälkeen tehdas halusi tietää, milloin Oinonen voisi aloittaa.

- Soitin vuokra-asuntojen välittäjälle, ja vuokrasin ensimmäisen vapaan asunnon, vaikken ollut edes nähnyt sitä.

Kannonkoskella Keski-Suomessa kasvanut Oinonen ei tiennyt Uudestakaupungista mitään. Hän oli valmistunut tuotantotalouden insinööriksi Valkeakoskelta ja ollut sen jälkeen töissä puualan yrityksessä Keski-Suomessa.

Aluksi Oinonen korjasi kokoonpano-osastolla autojen sähkö- ja ohjelmointivikoja.

- Sitten hain ja pääsin rullatestitiimin vetäjäksi. Tiimi testaa autoja ajamalla niillä rullien päällä.

Tehtaalla valmistetaan Mercedes-Benzin A-sarjan autoja ja saman merkin GLC-katumaastureita. Linjoilla näkyy lähinnä valkoisia, mustia ja harmaita Mersuja. Ne ovat autoja keskieurooppalaiseen makuun - saksalainen ei halua punaista kulkupeliä.

Valmet Automotive valmistaa Mersut alihankkijana saksalaiselle Daimlerille, yhdelle maailman suurimmista autoyrityksistä. Suomalaisyhtiö on tehnyt yhteistyötä Daimlerin kanssa jo vuosia.

Mersujen osat rahdataan Suomeen, ja valmiista autoista valtaosa viedään takaisin Eurooppaan.

Näkymät paremmat kuin koskaan

Osien ja autojen rahtaamiselle on monta syytä.

Ensimmäinen on se, että maailmassa myydään nyt enemmän autoja kuin koskaan historiassa. Daimler ei pysty itse valmistamaan niin paljon autoja kuin

asiakkaat ostaisivat. Viime vuosina Daimlerin myynti on kasvanut erityisen paljon Kiinassa, jossa on tällä vuosikymmenellä nähty jopa yli sadan prosentin vuosittaisia kasvulukuja.

Toinen syy on se, että markkinoilta on hävinnyt Valmet Automotiven kilpailijoita. Euroopassa on enää vain muutama yritys, joka valmistaa autoja alihankintana.

Uudenkaupungin autotehdas on säilyttänyt asemansa, vaikka siellä on välillä ollut kriisejä ja lomautuksia. Tehtaan ensimmäinen auto oli Saab, joka lahjoitettiin presidentti Urho Kekkoselle vuonna 1969. Saabien lisäksi Uudessakaupungissa on tehty Chryslereita, Talboteja, Opeleita, Ladoja, Porscheja, Thinkejä, Fiskereitä ja Mersuja. Viime vuosina tehdas on saanut valmistettavakseen kalliita premium-merkkejä, joiden ostajat eivät ole kärsineet taloustaantumasta.

Kolmas syy on laatu. Mercedes-Benzin A-sarjan tuotanto alkoi Uudessakaupungissa neljä vuotta sitten. Valmet Automotive saavutti nopeasti saman laatutason kuin Mersun tehtaat Saksan Rastattissa ja Unkarin Kecskemétissä. Ei siis ihme, että saksalaiset kehuivat suomalaisia tämän kevään tiedotteissa: he haluavat jatkaa yhteistyötä isolla sopimuksella.

- Meillä ei ole koskaan ollut niin hyviä näkymiä kuin nyt, sanoo Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki.

Lisää robotteja tarkoittaa myös lisää ihmisiä

Mikään tehdas ei menesty pelkästään hyvällä laadulla. Laatutuotteet täytyy pystyä valmistamaan kannattavasti.

Uudenkaupungin autotehtaalla on yli viisisataa robottia, jotka paiskivat töitä hitsaamossa ja maalaamossa. Kun autoja hitsataan, lähes kaiken hoitaa robotti. Maalaamossakin yli 80 prosenttia töistä on annettu roboteille.

Robotit eivät kuitenkaan ole vieneet ihmisten töitä. Päinvastoin: samalla kun tehtaalle on ostettu lisää robotteja, on palkattu myös lisää ihmisiä. Tehdas on menestynyt kilpailussa, koska se osaa käyttää robotteja hyvin.

Voisiko tällaisella reseptillä luoda lisää työpaikkoja Suomeen, muuallekin kuin autoteollisuuteen?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta on toiveikas.

- Digitalisaatio ja robotiikka johtavat siihen, ettei yritysten enää tarvitse siirtää tuotantoa halvemman työvoiman perässä kehittyviin maihin. Tämä on tietysti huono uutinen kehittyville maille, joihin työ on tuonut paljon hyvää.

Malirannan mielestä Uudenkaupungin autotehtaan menestys ja uudet työpaikat symboloivat hyvin talouden muutosta. Erityisen ilahduttavaa on se, että autotehtaan työpaikoista suurin osa sopii ihmisille, joilta ei vaadita huippukykyjä - kohtalainen osaaminen riittää. Juuri tällaisten ihmisten työpaikkoja on viime vuosina kadonnut nopeasti.

Autotehtaan menestys on Malirannan mukaan myös tärkeä muistutus siitä, että etukäteen on mahdoton sanoa, mitkä ovat tulevaisuuden menestysaloja.

- Tämän takia koulutuksella kannattaa antaa ihmisille hyvä yleissivistys.

Omistusasuminen hidastaa muuttamista

Uudenkaupungin autotehtaan lisäksi työvoimaa metsästää nyt Meyerin telakka Turussa, jossa taotaan risteilyaluksia kiihtyvään tahtiin. Lisäksi Turkuun on tulossa Rolls-Roycen etäohjattujen laivojen tutkimus- ja kehityskeskus. Länsirannikon ihme muistetaan jokaisessa talouden käännettä koskevassa puheessa.

Onko Suomi jakautumassa menestyvään länteen ja riutuvaan itään?

Maliranta uskoo, että urbanisaatio ja kaupungistuminen kiihtyvät entisestään. Töiden perässä muuttamista hidastaa se, että monilla alueilla omistusasuntoja on vaikea saada kaupaksi kohtuuhintaan.

- Tähän ei ole ihmelääkettä. Tämä on seurausta siitä, että verotuksella on tuettu asuntojen omistamista ja rangaistu vuokralla asumisesta.

Kun väki pakkautuu kaupunkeihin, asuntojen hinnat nousevat. Näin on käynyt myös Uudessakaupungissa. Tosin pienen, 15 500 asukkaan paikkakunnan hinnat kuulostavat isoista kaupungeista muuttaneille vielä kohtuullisilta. Markus Oinonen päätti siirtyä vuokralta omaan kotiin pari vuotta sitten. Hän sai vastaremontoidun kuudenkymmenen neliön kaksion 50 000 eurolla. Asunto sijaitsee kilometrin päästä keskustasta.

Vapaat asunnot loppuvat

Autotehtaan tuoreet rekrytoinnit ovat johtaneet siihen, että vuokra-asunnot ovat Uudessakaupungissa kiven alla. Niinpä tulokkaille pystytetään väliaikaisia parakkeja, joita niiden valmistaja kutsuu ”moduuliasunnoiksi”.

Näistä parakeista rakennetaan väliaikaisia soluasuntoja. Kuva: Suvi Elo

Kurvaamme Mältintielle, jossa pohjatyöt ovat loppusuoralla. Parakkien siirtely oikeille kohdille on pian alkamassa. Kahden hengen soluasuntoja on toukokuun alussa muuttovalmiina viisitoista. Myöhemmin niitä on tulossa lisää.

- Varauksia on tehty paljon, kertoo rakennuksia toimittavan RK-Housingin myyntipäällikkö Teemu Kokkonen.

Myös Autonrakentajankadulle on tulossa lisää väliaikaisasuntoja.

- Juhannukseen mennessä siellä on kolmesataa asuntoa valmiina, ja mahdollisuus pystyttää vielä kaksisataa lisää, kertoo kaupunginjohtaja Atso Vainio.

Hän on tyytyväinen siihen, että viimeisimmät rekrytointiuutiset saivat myös rakennusfirmat liikkeelle. Kaupunkiin on tulossa kolmetoista uutta vapaarahoitteista kerrostaloa, joista noin puolet tulee vuokra-asujille.

Vainio toivoo, että Uuteenkaupunkiin muuttaisi erityisesti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, jotka juurtuisivat paikkakunnalle. Uusi yksityinen päiväkotikin on aloittamassa elokuussa.

Tehtaalta saa ystäviä ja harrastuksia

Uudessakaupungissa on helppo keksiä puheenaihe tuntemattoman kanssa: kaikki ovat tai ovat olleet tehtaalla töissä - tai ainakin tuntevat jonkun tehtaalta. Monissa perheissä useampi kuin yksi perheenjäsen saa palkkansa autotehtaalta. Moni on myös löytänyt tehtaalta puolison.

- Kyllä täällä pareja syntyy. Minunkin tyttöystäväni on täällä töissä, Markus Oinonen kertoo.

Vapaa-aikaakin vietetään tehtaan porukassa. Valmet Automotivella on oma jalkapallojoukkue ja harrastetalo, jossa on ilmainen kuntosali ja golfin talviharjoittelupaikka. Lisäksi erilaiset harrastepiirit saavat kokoontua siellä.

Oinonen käy tehtaan kuntosalilla pari kertaa viikossa, Helmi Holopainen on pelannut työkavereidensa kanssa jääkiekkoa. Kaupungissa on myös hiihtoputki, uimahalli ja palloiluhalli.

Kotiseuduillaan Oinonen ja Holopainen käyvät pari kertaa vuodessa.

- Kun haluan vaihtelua ja erilaisia palveluja, käyn tuulettumassa Turussa tai Raumalla. Kaverit käyvät usein myös risteilyillä, Holopainen kertoo.

Entä jos tehtaalla alkaisikin mennä huonosti? Entä jos kiinalaisilla ei enää olisikaan varaa ostaa niin paljon autoja, ja Daimler tulisi toimeen ilman alihankkijoita?

Tätä ei kukaan halua pohtia, koska tehtaalla menee nyt ”paremmin kuin koskaan”, ja Suomen talous on vasta pääsemässä kauan odotettuun nousuun.

Holopainen ja Oinonen eivät enää seuraa kotiseutujensa työpaikkailmoituksia.

- En ole kertaakaan miettinyt vaihtavani työpaikkaa, vaikka melkein heti tänne tultuani minulle osui puolen vuoden lomautus. Jos johonkin joskus pitäisi lähteä, mielelläni menisin Keski-Suomeen, varmaan Jyväskylään, Oinonen sanoo.

Holopainen kaipaa Kuopiosta vain ystäviänsä.

- Mutta täällä olen saanut uusia ystäviä. Täällä on hyväntuulista ja ruskettunutta porukkaa.

1 Valmet Automotiven Uudenkaupungin-tehdas työllistää nyt noin 2 300 ja vuoden lopulla noin 3 700 ihmistä. Autonrakentajan keskipalkka lisineen on noin 30 000 euroa vuodessa.

2 Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1968. Sen jälkeen se on valmistanut yli 1,2 miljoonaa autoa. Joka viikko kaupungin satamasta lähtee maailmalle neljä laivallista autoja.

3 Tällä hetkellä Valmet Automotive valmistaa kahta Mercedes-Benzin automallia, A-sarjaa sekä GLC-katumaasturia. Mersun uuden kompaktimallin valmistus alkaa ensi vuonna.

4 Kiinan kolmanneksi suurin ajoneuvoakkujen valmistaja CATL osti alkuvuonna 22 prosentin osuuden Valmet Automotivesta. Yhtiön muita omistajia ovat investointiyritys Pontos ja valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi