Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

"Asuntolainaa ei kannata maksaa kokonaan pois” - pankkivalvoja torjuu pankinjohtajan esittämän "kultaisen keskitien"

Handelsbankenin maajohtaja Nina Arkilahti kävi katsomassa pankin uusimpiin kuuluvaa konttoria Lahdessa. Konttoria johtaa Henri Lilja. Kuva: Mirja Hussain

Handelsbankenin maajohtaja Nina Arkilahti on sitä mieltä, että suomalaisten ei kannata maksaa asuntolainojaan kokonaan pois.

- Lainanlyhennykset voisi lopettaa, kun lainaa on jäljellä puolet asunnon arvosta.

Ruotsalaisjuurisen pankin Suomen-johtaja ammentaa oppia länsinaapurista, jossa asuntolainat ovat ”ikuisia”, keskimäärin yli 100-vuotisia.

Viime aikoina ruotsalaisia on kuohuttanut vaatimus, että lainoja pitäisi ruveta lyhentämään.

Tärkeätä on, että asiakkaat eivät velkaantuisi liikaa. Vt. toimistopäällikkö Sami Pyykönen

- Ruotsissa kotitalouksien velkaantuminen on korkealla - tosin myös kotitalouksien säästämisaste on korkea. Tilanne ei ole kuitenkaan terve, muistuttaa Arkilahti.

Pelätään, että huimiksi nousseiden asuntohintojen kupla puhkeaa. Mahdolliset jyrkät hinnanlaskut Ruotsissa heijastuisivat Suomeenkin.

Arkilahden mielestä pelko on aiheellinen. Muillakin kuin Handelsbankenilla on huomattavan paljon toimintaa molemmissa maissa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Ruotsalaiset sijoittavat

Yksipuoliseen lyhennysten keskeyttämiseen Arkilahti ei tietenkään neuvo suomalaisia.

Edellytyksenä on myös se, että asunto sijaitsee kasvukeskuksessa ja että asiakkaan tulovirran arvioidaan riittävän lainan hoitamiseen myös tulevaisuudessa.

Perinteinen suomalainen tyyli eli ”lainat maksettu pois viisikymppisenä” ei Arkilahden mielestä ole välttämättä järkevä perheen kokonaisvarallisuuden kannalta.

- Ei ehkä jää paljon perillisille jaettavaa, varsinkin jos asunto sijaitsee kovin syrjässä.

Lyhennyksestä vapautuvan summan hän neuvoo sijoittamaan tuottavasti, kuten ruotsalaiset tekevät. Itse hän suosii pankkinsa rahastoa, joka sijoittaa pieneen, tarkasti valittuun yritysjoukkoon, jonka toiminta on vakiintunutta ja joka maksaa hyvää osinkoa.

- Kultainen keskitie suomalaisen ja ruotsalaisen välillä on paras.

”Puoli-ikuinen” asuntolaina voi kuulostaa asiakkaasta houkuttelevalta.

Arvattavasti myös pankille sopii hyvin, että lainakorko juoksee hamaan tulevaisuuteen ja samalla asiakas on ”sitoutettu” sijoituksilla pankin tarjoamiin, palkkioita tuottaviin rahasto- ja vakuutustuotteisiin.

Lyhennys on hyvä tapa huolehtia maksukyvystä

Pankkeja valvova viranomainen arvosteli aikanaan pankkien tarjoamia lyhennysvapaita. Nytkin kuuluu varoituksen sana: "kultaiselle keskitielle" ei pitäisi rynnätä suin päin.

- Tärkeää on, että asiakkaat eivät velkaantuisi liikaa ja asuntojen hinnat pysyisivät järkevällä tasolla, toteaa luottoriskit-toimiston vt. päällikkö Sami Pyykönen Finanssivalvonnasta.

Lainojen lyhentäminen on valvojan mielestä hyvä tapa huolehtia siitä, että asiakkaiden maksukyky säilyy myös tulevaisuudessa, johon aina liittyy epävarmuutta.

Suorasukaiset suositukset ”puoli-ikuisista” asuntolainoista voi ymmärtää pankkien liiketoiminnan kannalta. Valvoja ei silti suosittele lähtemistä Ruotsin tielle.

Toisin kuin lähes ikuisten asuntolainojen Ruotsissa Suomen rahoitusjärjestelmän keskeinen piirre on ollut, että lainat maksetaan pois. Tärkeänä on pidetty myös sitä, että laina-ajat eivät veny ”mahdottoman pitkiksi”. Superpitkien laina-aikojen katsotaan nostavan asuntojen hintoja.

Uusi laina keskimäärin lähes 20-vuotinen

Uusien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika on pidentynyt Suomessa noin 19 vuoteen.

Paineet laina-aikojen pidentämiseen ovat kasvaneet toki meilläkin, ja esimerkiksi S-pankki markkinoi 45 vuoden lainoja. Monista pankeista saa pisimmillään 25-vuotisia lainoja.

Olemme silti kaukana Ruotsin laina-ajoista, jotka ylittävät sata vuotta. Länsinaapuriin on kuitenkin tulossa uusi säännöstö, joka karsii pisimmät lainat ja edellyttää lainojen lyhentämistä.

Mikä pankki?

Handelsbanken

Handelsbanken on 1800-luvulla perustettu pankki ja Tukholman pörssin vanhin yritys.

Pankki alkoi perustaa konttoreita Suomeen suuren laman hellitettyä. Lahden keskustassa pankki aloitti 1997.

Asiakasmäärän kasvettua pankki avasi runsas vuosi sitten Askon alueelle toisen konttorin.

Lähes nollasta aloittaneella, Henri Liljan johtamalla konttorilla on yhteensä noin 450 asiakasta.

- Paras konttorin koko on enintään kymmenen henkeä, sanoo maajohtaja Nina Arkilahti.

Pankki halusi jalansijan kasvavalle matkakeskuksen seudulle ja samalla vahvan otteen eteläisistä kaupunginosista.

Yksi etu on pysäköinnin helppous ja maksuttomuus, mutta ongelmaksi on noussut läheisen robottiparkin takkuilu. Satoja parkkipaikkoja on yhä pois pelistä.

Koti ja velka

Suomi sai varoituksen

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu velka on kasvanut selvästi 2000-luvulla. Vuonna 2000 velkaa oli runsaat 60 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Nyt suhdeluku on lähes 130.

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisten velkataakka on kuitenkin pienimpiä.

Asuntohintojen nousu on ollut suhteellisen maltillista.

Asunnot ovat Suomessa reaalisesti noin 30 prosenttia kalliimmat kuin 2000-luvun alussa. Samansuuruinen nousu on ollut myös vuodesta 1988 viime vuoteen, mikä korostaa asuntokuplan suuruutta ennen 1990-luvun laman alkamista.

Hintojennousu on ollut 2000-luvulla Helsingin seudulla noin 50 prosenttia ja muualla maassa 20 prosenttia. Muun maan keskihinnat ovat nyt vuoden 2009 tasolla.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi