Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Naisia on puolet suomalaisista mutta vain neljännes johtajista. Miksi?

Sunnuntaina vietetään tasa-arvon päivää. Yritysten johdossa tasa-arvo on kuitenkin kaukana: Suomessa ainoastaan 27 prosenttia johtajista on naisia, ja pörssiyhtiöiden hallituspaikoista vain neljännes on naisilla.

Tästä on pitkä matka Euroopan komission tavoitteeseen, jonka mukaan naisia pitäisi olla 40 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä.

Suomessa johtajiksi edenneet naiset työskentelevät usein tukitoiminnoissa, kuten viestintä-, henkilöstö-, lakiasiain- tai talousjohtajina. Naiset ovat harvemmin liiketoiminnan johtotehtävissä, joista usein edetään ylimpään johtoon.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan naisten johtamat yritykset kuitenkin menestyvät yleensä paremmin kuin miesten johtamat.

Mikseivät naisjohtajat siis etene huipulle? Sunnuntaisuomalainen kysyi selitystä neljältä asiantuntijalta.

”Nuori nainen on yhä pommi”

Mira Karjalainen, 45, filosofian tohtori ja dosentti. Työskentelee tulevaisuuden työelämää tutkivassa WeAll-hankkeessa:

”Jos johtajan paikka tarjoutuu, naiset saattavat yhä kieltäytyä perheen takia. He pitävät vaativan työn ja perheen yhdistelmää ylivoimaisena. Naisilla ei ole tarpeeksi malleja kannustamassa, esimerkiksi äitejä johtotehtävissä. Näin naiset helposti ajattelevat, että johtajan työ on heille mahdotonta.

Työelämän joustot edistäisivät naisten etenemistä. Esimerkiksi etätyön mahdollisuus voisi kannustaa naisia tarttumaan rohkeammin keskijohdon tehtäviin. Valitettavasti Suomessa on vielä paljon organisaatioita, joissa tätä ei ymmärretä.

Nykyisin työnantaja kärsii, jos nainen jää äitiyslomalle. Niinpä 25-40-vuotias nainen nähdään yhä monissa yrityksissä kävelevänä pommina. Järjestelmää pitäisi muuttaa niin, että kulut jaettaisiin tasan äitien ja isien työnantajille.

Myös perhevapaajärjestelmä haittaa naisten etenemistä. Isät käyttävät heille kiintiöityä perhevapaata harvoin, minkä ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa, ettei järjestelmää kannata kehittää.

Jätämme lahjakkuuksia käyttämättä, kun naisia ei ole nykyistä enempää johdossa. Pienellä maalla ei olisi tällaiseen varaa. Parhaat kyvyt pitäisi saada käyttöön - sukupuolesta riippumatta.”

”Valitkaa mieluummin nainen”

Arto Hiltunen, 59, pitkä ura johtotehtävissä. Jätti S-ryhmän pääjohtajan tehtävän seitsemän vuotta sitten aivoinfarktin jälkeen. Kirjoittanut kaksi johtajuuskirjaa:

”Kymmenen vuotta sitten uskoin, että naisjohtajien määrä lisääntyisi merkittävästi yritysten ylimmässä johdossa. Niin ei ole kuitenkaan käynyt. Vaikea sanoa, miksei.

Yksi syy on varmasti se, että naiset ovat suuntautuneet kotiin enemmän kuin miehet. Yrityskulttuurit ja rekrytointikäytännöt vaikuttavat myös. Vaikka yrityksissä on tehty paljon tasa-arvon eteen, tasa-arvo ei kuitenkaan näy esimerkiksi yritysten strategisissa asiakirjoissa tai nettisivuilla. Tämä ilmeni pari vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvohankkeessa, jonka ohjausryhmässä olin.

Tasa-arvon edistämistä ei myöskään ole osattu hyödyntää yritysten työnantajakuvan parantamisessa tai kilpailuetuna.

Naisten etenemistä johtotehtäviin pitäisi edistää, mutta vierastan esimerkiksi sukupuolikiintiöitä johtoryhmissä ja hallituksissa. Tärkeintä olisi vaikuttaa asenteisiin, rekrytointikäytäntöihin ja kulttuuriin. Se onnistuu parhaiten pitämällä asiaa esillä.

Kokemukseni mukaan naiset tuovat johtoryhmiin arvokasta osaamista ja moniarvoisuutta. Usein he ymmärtävät esimerkiksi asiakkaan näkökulman hyvin. Kannustan valitsemaan tasaveroisista ehdokkaista naisen. Ei tätä muuten saada tasapainoon. Tärkeää on kuitenkin se, ettei sukupuoli ohita pätevyyttä, olipa kyseessä kumpi tahansa sukupuoli.”

”Perhevapaat estävät etenemisen”

Kosti Hyyppä, 37, Suomen Ekonomien työelämän tasa-arvoasiois­ta vastaava asiamies. Parhaillaan perhevapaalla hoitamassa yhdentoista kuukauden ikäistä tytärtä:

”Suomen perhevapaajärjestelmä on suurin syy siihen, että naisia on vielä niin vähän johtotehtävissä. Niin kauan kuin perhevapaita ei jaeta tasaisemmin, tasa-arvo ei etene. Järjestelmä pitäisi uusia kokonaan, ja isille täytyisi korvamerkitä suurempi osa vapaista.

Nyt naiset ovat usein pitkään hoitovapaalla, ja miehet voivat sopia työmenonsa vapaasti miettimättä, ehtivätkö hakea lapsen päiväkodista. Kun naiset palaavat hoitovapaalta töihin, he kantavat yhä päävastuun perheestä ja kiiruhtavat päiväkodille sovitusti.

Naisten kannattaisi myös rohkeasti pyrkiä haluamalleen uralle. Järjestömme uravalmentajat saavat usein rohkaista naisia paljon enemmän kuin miehiä. Konsulteilta olen kuullut, että naiset kieltäytyvät miehiä useammin heille tarjotuista johtopaikoista. Usein kieltäytymisen syy on perhe. Ruuhkavuodet osuvat samaan saumaan, kun pitäisi edetä uralla. Sitten monet päivittelevät viisikymmentä täytettyään, etteivät headhunterit enää soittele.

Naisten kannattaa myös verkostoitua. Uralla etenemiseen ei aina riitä se, että tekee työnsä hyvin.

Viime vuosina emme ole puhuneet naiskiintiöiden puolesta. Toivoisimme, että naiset saisivat johtopaikkoja ilman kiintiöitä. Mitä enemmän linjajohtoon tulee naisia, sitä enemmän heitä tulee myös yritysten hallituksiin. Kauppatieteitä opiskelevia naisia kannustamme valitsemaan myös ’kovia’ aineita, esimerkiksi rahoitusta ja laskentatoimea, jotta ovet olisivat selkeämmin auki myös johtouralle.”

”Pakkokeinot käyttöön”

Eveliina Talvitie, 47, toimittaja, kirjailija ja feministi. Kirjoittanut muun muassa teokset Keitäs tyttö kahvia: Naisia politiikan portailla ja Miten helvetissä minusta tuli feministi. Kiertää nyt Afrikan maita ja työstää Erilaiset-hanketta yhdessä valokuvataiteilija Jyri Pitkäsen kanssa:

”Naisten vähäinen määrä johtotehtävissä kertoo asenteista ja ennen kaikkea rakenteista. Maailma on edelleen hyvin patriarkaalisesti rakennettu ja arvotettu.

Politiikassa erityisesti ulko- ja talouspolitiikkaan liittyvät vallan paikat ovat vielä varsin tiukasti miesten hallussa. Nainen on poikkeus, mies normi, jota pidetään lähtökohtaisesti pätevänä.

Tässä asiassa tasa-arvoon pääseminen edellyttää mielestäni ’pakkokeinoja’, esimerkiksi naiskiintiöitä. Tasa-arvo ei ole toteutunut ennen kuin maailmassa on yhtä paljon huonoja naisjohtajia kuin nyt on huonoja miesjohtajia. Johtamisessa on aina lopulta kyse siitä, miten valtaa käytetään. Ei ole yhtä ’naisen’ tapaa käyttää valtaa.

Nyt olisi tärkeää purkaa hierarkkista ja alistavaa maailmanjärjestystä. Tämän eteen voivat ponnistella niin naiset kuin miehetkin. Jos poliitikko käyttää poliittisena voimana vaikkapa feminismiä, kulttuuri taatusti muuttuu tasa-arvoisemmaksi. Se hyödyttää kaikkia sukupuolia.

Jos Suomessa olisi enemmän naisjohtajia, olen varma, ettei taloutemme olisi ainakaan nykyistä huonommalla mallilla.”

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi