Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Maakunnan nimikkovesi Vellamo etsii pullottajaa - taustalta löytyy hyvä tarina, mutta myös tappion karvasta kalkkia

Yrittäjä Marja Savioja kertoo, miksi Vellamo-hahmoa piti välillä "tuunata".

Olisi aika nauttia Vellamoa, Päijät-Hämeen nimikkovettä, mutta se ei käy.

Valmistajan, Heinolan Viquan toimitusjohtaja Marja Savioja istuu kotonaan Hollolan Paimelassa.

Pullottamo Heinolan Viikinäisissä on seisonut yli vuoden - tai ei ihan.

- Olemme koeluontoisesti käyttäneet pullottamoa näyttääksemme ostajaehdokkaille, että kaikki toimii, Savioja kertoo.

Varsinaista tuotantoa on pyöritetty viimeksi keväällä 2015.

Jatkuvasti kysellään, mutta myytävää ei ole

Suurta numeroa Vellamo-tehtaan seisokista ei ole tehty. Eikä suuri ole itse pullottamokaan.

Se on kuitenkin parhaimmillaan työllistänyt ulkopuolisia, loppuvaiheessa yhden ja tietenkin Saviojan itsensä. Hän osaa käyttää pullotuslinjaa. Se kuuluu oikeastaan asiaankin, sillä Heinolan Viqua on perheyhtiö.

Omistajat katsovat, että nyt olisi aika luopua.

- Ei ole resursseja pitää pullottamoa, Marja Savioja myöntää.

Hänen kotoaan on tehtaalle 50 kilometriä. Myyntityötäkin riittäisi kotimaassa ja maailmalla. Pieni pullottamo ei uskalla ottaa isoja tilauksia vastaan. Isoista asiakkaista, kuten kauppa- ja ravintolaketjuista on hankala kilpailla isojen toimittajien kanssa, koska pieni ei voi tarjota laajaa valikoimaa tuotteita.

- Vellamo-vettä kysellään koko ajan. Nyt olisi taas mennyt lavallinen oululaiselle ravintolalle.

Myytävää ei ole, ei ole ollut vähään aikaan, sillä varasto on tyhjä. Saviojalla on muutama pullo kotona, mutta uutta ei ole tiedossa. Voisiko Päijät-Hämeen liitosta kysellä?

Joskus oli isojakin tilauksia, mutta toiminta on ollut pääosin osa-aikaista. Parhaina vuosina tuotanto ylsi miljoonaan litraan, mutta loppuaikoina määrä jäi 150 000-200 000 litraan.

EU siunasi kivennäisveden

EU myönsi vuonna 2001 rekisteröinnin Viikinäisten luonnon kivennäisvedelle.

Samana vuonna Saviojat jatkoivat Viikinäisten isännän Asko Virtasen aloittamaa pullottamoa. Sitä ennen rakennettiin automaattinen pullotuslinja. Senkin jälkeen pullottamoa on ajanmukaisestettu ja rakennettu varasto.

Kartano omistaa veden, mutta Heinolan Viqualla on oikeus myydä sitä vuoteen 2094 asti.

- Suomessa ei kovin yleisesti ymmärretä, miten hieno vientituote on puhdas. Jospa meillä osattaisiin kaupallistaa vesi yhtä hyvin kuin arabit kaupallistivat öljyn, Savioja toivoo.

Pieni tapahtuma takavuosilta kuvaa sitä arvoa, mitä vesi nauttii maailmalla.

Saudiarabialainen maahantuoja kävi pullottamolle. Toimittaja kysyi häneltä, milloin vesi on kalliimpaa kuin öljy. Meillä se jo on, kuului vastaus.

Savioja toivoo, että liiketoiminnalle löytyisi veden todellisen arvon ymmärtävä jatkaja.

Hänelle olisi tarjolla tuotantolaitos, joka pystyy yhdessä vuorossa toimien pullottamaan 1,7 miljoonaa litraa vettä vuodessa. Tuoreiden saantomittausten mukaan vettä voisi ottaa jopa 20 miljoonaa litraa vuodessa ilman että veden mineraalikoostumus muuttuu - kivennäisiä on kaikkiaan 631 milligrammaa litrassa.

Rääveli-järvien rantamaiden kaivovesi on osin jääkaudelta, osin uudempaa. Keski-ikä on 5 000 - 8 000 vuotta.

Vesi on säilynyt ”taskussa” kallioisessa maastossa, jonka päälle on vuosituhansien aikana muodostunut ”katto”, joka estää uuden veden sekoittumisen mukaan. Näin ollen magnesiumia ja kalsiumia ja monia muita mineraaleja on ehtynyt liueta runsaasti.

- Aluksi sanottiin, että ei kelpaa talousvedeksi, kun mineraaleja on liikaa. Sitten katsottiin vissypullon etikettiä, ja siitä se lähti...

Tsunami ja pakkanen rassasivat

Omasta yrityksestä ei ole helppo luopua, mutta nyt olisi aika myydä liiketoiminta, kun kyselijöitäkin tuntuu riittävän. Keskustelut ovat menossa kansainvälisen, osin suomalaisen ryhmän sekä puhtaasti kotimaisen ostajaehdokkaan kanssa.

- Tämä on ollut meille niin kuin oma lapsi. On ollut paljon hyviä hetkiä.

- Joskus sanotaan, että pitää ensin olla vahva kotimaassa ja sitten vasta ryhtyä vientiin. Me teimme toisin päin, vientiä oli alusta alkaen.

Vientiä on ollut muun muassa Yhdysvaltoihin, Saudi-Arabiaan, Indonesiaan ja Ruotsiin. Normaali vientierä on ollut merikontti, johon mahtuu puolen litran pulloja 36 000.

On ollut vaikeuksiakin. Pieniä maahantuojia on mennyt konkurssiin ja lopettanut muuten.

- Indonesian-vienti alkoi lupaavasti, mutta kaikki romahti suureen tsunamiin, kun turistit jäivät pois.

Pakkanen hyydytti kaupan Yhdysvaltoihin.

Laivalla Bostoniin saapunut kontti jäi tammikuussa tullin tarkastukseen useiksi päiviksi. Pakkanen kiristyi 15 asteeseen.

- Hätääntynyt maahantuoja soitti Kaliforniasta ja kysyi, missä lämpötilassa vesi jäätyy. Lopulta kaikki muovipullot kestivät ehjinä ja valtaosa lasipulloistakin, mutta 82 lasipulloa jäätyi ja rikkoutui. Vienti loppui siihen.

Muitakin pullottajia

Venäläishanke kaatui Hämeenkoskella

Heinolan Viqua on ollut pitkään tunnettu Päijät-Hämeen ”toisena” pullottamona.

Se isompi, nykyiseltä nimeltään Polar Spring, on toiminut pitkään Urajärvellä Asikkalassa.

Kalkkisissa Salokorven tilalla oli pieni lähdevesipullottamo. Korven Kristallin tuotanto on kuitenkin jo loppunut.

Hämeenkoskelle suunniteltiin isoa vesipullottamoa venäläisvoimin ja -rahoin, mutta hanke jäi toteutumatta.

Lahteen suunnittelee suurpullottamoa monacolainen yksityissijoittaja Guy-Alain Mierczuk.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi