Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Rakennusala: Korjaamisessa aina nousukausi

Äkillinen nousu tilastossa saattaa olla kupla tai harha.

Rakennusalalta on saatu kaksi hyvää uutista perätysten: perjantaina Tilastokeskus kertoi alan yritysten liikevaihdon kasvaneen selvästi.

Sen mukaan liikevaihto kasvoi kesä-elokuussa lähes 10 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Erityisen voimakasta kasvu oli talonrakentamisessa.

Maanantaina rakennusyhtiö Consti kertoi aikeestaan listautua pörssiin. Tämä kertoo luottamuksesta korjausrakentamisen tulevaisuuteen.

Onko rakennusalalla siis menossa piilevä korkeasuhdanne?

Korjaaminen jatkuu, vaikka uudisrakentaminen piristyisi. Sami Pakarinen

Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen ei nielaise väitettä.

- Suhtaudun Tilastokeskuksen lukuihin varauksella. Vauhti ei ole niin voimakas.

Hän selittää piikkiä kahdella syyllä: pitkään kestäneitä hankkeita on saatettu kirjata viime kuukausille. Toinen mahdollisuus on, että alan harmaata taloutta on nyt noussut päivänvaloon.

Harmaata taloutta on suitsittu usealla toimella, viimeksi runsas vuosi sitten.

Samaan puhdistusoperaatioon viittaa sekin, että rakennusalan palkkasumma on kasvanut, vaikka työtilanne on heikentynyt. Pakarinen varoo kuitenkaan ottamasta asiaan varmaa kantaa, koska verottajakaan ei ole tarjonnut selitystä.

Varma jatko

Suhdanneriippuvaisella rakennusalalla korjausrakentaminen on tasaisen varma, ja vielä voimakkaasti kasvava ala. Kaikkien rakennusten korjaaminen päihitti uudisrakentamisen jo vuonna 2013. Asuinrakentamisessa ilmiö tapahtui jo aiemmin.

- Korjausrakentaminen varmasti jatkuu, vaikka uudisrakentaminen taas piristyisi. Olemme tässä suhteessa muita Pohjoismaita jäljessä, koska asuntokantamme suhteellisen uutta.

Esimerkiksi 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot ovat putkiremontti-iässä.

Alunperin näitä taloja ei edes suunniteltu korjattaviksi, vaan purettaviksi. Nyt purkuun ei ole mahdollisuutta, koska kasvukeskusten asuntotilanne ei tällaista poistumaa kestäisi, perustelee Pakarinen.

Huimat rästit

Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan 10 vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä. Omakotitalojen korjaustarve on ikärakenteen ja poistuman takia jo vähenemässä, selvitti myös PTT:n tuore tutkimus.

Suurin osa kohteista on myös taloudellisesti perusteltua korjata. Sen sijaan huonokuntoiset rakennukset kasvukeskusten ulkopuolella on perusteltua purkaa.

Vuotuinen korjaustarve on miljardeja euroja, mutta sen lisäksi laskettiin laiminlyötyjen remonttien hinta. Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi on arvioitu yhteensä noin 15 miljardia euroa viimeisen 25 vuoden ajalta. Summa sisältää ainoastaan kaikkein välttämättömimmät korjaukset.

Consti tuttu Lahdessa

Tähän saumaan iskee Constin kaltainen remonttifirma. Myös uudisrakentajat osallistuvat korjaamiseen ja Consti uudisrakentamiseen, mutta kyse on kuitenkin kahdesta eri alasta: jokainen korjauskohde on erilainen.

Consti on tuttu nimi myös Lahdessa. Se on urakoinut niin Lahden lyseon kuin Kulmalan talon remontin, keskussairaalan laajennuksen kuin Hollolan seurakuntakeskuksen. Parhaillaan on menossa muun muassa Salpausselän koulun remontti ja laajennus.

Heinolalainen Herralan Talot ja Consti ovat yhdessä rakentaneet puisia lisäkerroksia kerrostaloihin.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi