Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Kotimainen ydinvoima nojaa uraanin tuontiin

Ydinvoimaa markkinoidaan Suomessa kotimaisena energiana. Lähemmin tarkastellen tämä ei pidä paikkaansa: energian alkuperä eli uraani on tuontitavaraa.

Suomen neljä ydinvoimalaitosyksikköä tuottaa yhteensä noin neljänneksen Suomessa käytetystä sähköstä.

Fortumin Loviisan kaksi laitosta käyttävät venäläistä uraania.

TVO:n Olkiluodon laitokselle tuodaan alkuperältään pääosin australialaista, kazakstanilaista tai kanadalaista uraania.

Uraanin hinta ei ratkaise

TVO:n mukaan sen periaatteena on aina ollut se, että toimitusketjun joka vaiheessa on ainakin kaksi toimittajaa.

- Yhteensä uraania tulee 3-5 paikasta. Sopimukset vaihtelevat ja ovat lyhyitä. Venäjältä ei nyt tule uraania, kertoo TVO:n viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa.

Raakauraani on kuitenkin vain polttoaineen valmistuksen yksi lenkki, hän muistuttaa. Olkiluotoon tuotava uraanipolttoaine on käsitelty viimeksi Espanjassa ja Ruotsissa. Määrät ovat nyt luokkaa muutama rekallinen vuodessa.

- Polttoaineen osuus ydinvoiman hinnasta on järkyttävän pieni. Suurin on laitosinvestointi.

Kaivos Pohjois-Karjalassa

Suomessa ei tällä hetkellä tunneta yhtään uraaniesiintymää, joka olisi kaupallisesti hyödynnettävissä, kertoo Geologian tutkimuskeskus. Kaikki tunnetut esiintymät ovat liian pieniä ja niiden uraanipitoisuudet liian matalia. Talvivaaran kaivos Sotkamossa tosin voi erottaa uraania muun kaivostoiminnan sivutuotteena.

Lupaavimpia uraanialueita Suomessa ovat Kolari-Kittilä, Peräpohjola ja Kuusamo, Kolin alue ja Uusimaa.

Ainoa toiminnassa ollut varsinainen uraanikaivos oli Pohjois-Karjalassa, Enon Paukkajanvaarassa. Atomienergia oy:n koeluonteinen kaivos toimi vuosina 1958-1961.

Atomienergia-yhtiön taustalla oli metsäyhtiöitä. Niitä todennäköisesti kiinnosti ydinenergia, koska puun jauhaminen hiokkeeksi vaatii paljon sähköä. Hiokepaperista valmistetaan muun muassa sanomalehtipaperia.

Alue peitettiin 1990-luvun alussa. Alueelle jäi luonnolliset säteilytasot selvästi ylittävää kiveä ja hiekkaa.

Hinta villitsee ja hillitsee

Kiinnostus uraanin etsintään nousee ja laskee hinnan myötä.

- 1970- ja 1980-luvuilla oli kuume, mutta sitten oli 15-20 vuoden tauko, kunnes uraanin hinta nousi ja tuli kauhea buumi, kuvailee lähimenneisyyttä kehityspäällikkö Jarmo Kohonen Geologian tutkimuskeskuksesta.

2000-luvun alussa Suomeen saapui kansainvälisiä kaivosyhtiöitä tekemään valtauksista. Etenkin Itä-Uudellamaalla nousi kansanliike pelättyä uraanikaivosta vastaan.

- Kun hinta hyppäsi, kaikki pienetkin viitteet (uraaniin) kiinnostivat. Nyt hinta on taas alhaalla.

Valtaukset ovat silti edelleen voimassa, ja kaivosyhtiöt maksavat niistä vuosittain pienen varausmaksun.

Lähitulevaisuudessa maailmalla avataan uusia ydinvoimaloita, ja uraanin tarpeen arvellaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä.

Maailman uraanivarannot ovat jakautuneet epätasaisesti. Esimerkiksi Venäjä ei ole suurtuottaja, mutta entinen neuvostotasavalta Kazakstan on. Nämä maat ja Valko-Venäjä ovat tulliliitossa keskenään.

Fennovoiman erikoisuus

Fennovoima on valinnut Pyhäjoen ydinvoimalansa polttoaineeksi erikoisuuden: käytetyn ydinpolttoaineen. Käytetystä polttoaineesta valtaosa on edelleen uraania.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan tämä olisi maailmallakin harvinainen ratkaisu. Polttoaineen toimittaa yhtiökumppani Rosatom.

Polttoaineen valmistus alkaa tyypillisesti pari vuotta ennen sen lataamista reaktoriin, Fennovoiman tapauksessa vasta 2020-luvulla.

Jätteet kallioluolaan

Ydinvoimaloitten jätteen osalta kotimaisuus on taattu. Sekä Olkiluodon että Loviisan ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Eurajoen Olkiluodon kallioperään.

Myös Paukkajanvaaran jätteistä huolehdittiin. Vuonna 2001 Säteilyturvakeskus totesi kaivosjätteet hyväksytysti loppusijoitetuiksi.

Fennovoiman ydinjätteen sijoituksesta ei vielä ole tietoa. Yhtiön on kerrottava siitä ensi kesään mennessä.

Energiaa maasta

Uraanimaat

Maailman uraanivarannoista lähes 90 prosenttia sijaitsee yhdeksän valtion alueella.

Noin kolmannes kohtuullisin kustannuksin tuotettavan uraanin varannoista on Australiassa.

Maailman suurin uraaniesiintymä on Olympic Dam Australiassa.

Uraania saadaan sekä päätuotteena että muiden metallien sivutuotteena. Suomessa Talvivaaran kaivos suunnittelee uraanin erottamista sivutuotteena.

Tunnettujen uraanivarantojen arvioidaan riittävän maailmalla yli sadaksi vuodeksi. Uraanirikaste pitää jatkojalostaa ennen käyttöäa poltoaineena.

Loviisan voimaloiden uraani on venäläistä, Olkiluodon tule eri maista. Fennovoima aikoo käyttää kierätysuraania.

Lähde: Geologian tutkimuskeskus

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi