Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Mehiläinen, Terveystalo vai Pihlajalinna? Hykyn kumppaniksi sopisi vain joku suurista – yhteisyritys ei ole säästötoimi, vakuuttaa toimitusjohtaja Marina Erhola

Yhtymä haluaa siirtää sote-keskuspalvelut yhteisyrityksen vastuulle. Tällaista mallia ei ole näin isossa väestössä kokeiltu muualla Suomessa.

Yhteisyritys tuottaisi suun terveydenhuollon palvelut, lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut, perustasoiset mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä fysioterapeutin palveluita. Kuva: Sami Kuusivirta

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä haluaa järjestää sotekeskus-palvelut uudella tavalla. Suunnitelmissa on perustaa yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa. Tämä yhteisyritys vastaisi vuonna 2023 koko maakunnan peruspalveluista. Tällaista mallia ei ole käytössä missään Suomessa näin isossa väestössä.

Koska tuotettavana on paljon palveluita, pienet yrityskumppanit eivät yhteisyritykseen sovi. Vaihtoehdoiksi jäävät toimitusjohtaja Marina Erholan mukaan Terveystalo, Mehiläinen tai Pihlajalinna, joka on yhdistymässä Mehiläiseen.

Virkamiehet ovat valmistelleet asiaa pitkään ja ensi maanantaina yhtymän hallitus tekee päätöksensä.

– Tästä on jo keskusteltu omistajakuntien johtajien kanssa ja olemme saaneet hyvää palautetta, sanoo toimitusjohtaja Erhola.

Olemme saaneet hyvää palautetta omistajakuntien johtajilta. Toimitusjohtaja Marina Erhola.

Hän korostaa, että uusi malli ei ole säästötoimi, eikä siihen olla ajautumassa pakon sanelemana, vaan strategisen suunnittelun tuloksena.

– Emme hae säästöjä vaan toimintavarmuutta ja parempia perusterveydenhuollon palveluja. Kustannussäästöjä voi tulla, jos toimintavarmuus paranee.

Vaiheittain käyttöön

Jos yhtymän hallitus ja yhtymäkokous näyttävät uudistukselle vihreätä valoa, ensi vuoden alusta lähtien yhteisyritys ottaisi vastuulleen Lahden, Nastolan ja Kärkölän sote-keskukset.

Yhteisyritys tuottaisi lääkärin ja sairaanhoitajan ja suun terveydenhuollon palvelut, perustasoiset mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä fysioterapeutin palveluita. Alkuvaiheessa yhteisyritys palvelisi 124 000 asukkaan väestöä.

Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Iitin, Myrskylän, Orimattilan, Padasjoen ja Pukkilan sote-keskukset siirtyisivät yhteisyrityksen tuotantovastuulle vuoden 2022 loppuun mennessä. Tällä hetkellä hyvinvointiyhtymän 12:sta kunnasta Heinola ja Sysmä vastaavat itse peruspalveluistaan.

Erikoissairaanhoito säilyisi kuntayhtymän itse tuottamana palveluna.

Digiosaamista yksityiseltä

Ulkoistukset ovat tuttuja hyvinvointiyhtymässä. Lahdesta on nyt ulkoistettuna keskustan lähiklinikka ja eteläisen alueen eli Launeen lähiklinikka, mutta sopimukset ovat katkolla tänä vuonna.

Launeen lähiklinikan toiminta on ulkoistettu. Kuva: Sami Lettojärvi

Tällä hetkellä yhteensä noin puolet yhtymän kaikista perusterveydenhuollon lääkärien ja sairaanhoitajien palveluista on ollut ulkoistettuna jo noin 15 vuoden ajan.

– Näin on yritetty parantaa hoidon ja henkilöstön saatavuutta, mutta esimerkiksi lääkäreiden työsuhteet ovat jääneet lyhyiksi ja kokonaisuus sirpaleiseksi. Kehittämistä ja uusia ratkaisuja ei ole voitu tehdä riittävästi, Erhola toteaa.

Hän uskoo, että uudella mallilla peruspalveluita voitaisiin parantaa merkittävästi ilman lisärahaa, jota kunnilla ei kuitenkaan ole.

– Tärkeätä on saada nopeasti käyttöön ajanmukaiset digipalvelut. Yksityisillä terveysyrityksillä tätä osaamista on.

Erhola kertoo, että yhteisyrityksen sote-keskuksissa otettaisiin käyttöön tiimityömallit, joissa monia tehtäviä jaettaisiin uudelleen sairaanhoitajien ja terapeuttien ja lääkäreiden välillä.

– Jos saamme asiakaskokemuksesta nykyistä paremman, se vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen myönteisesti.

Digipalvelut haluttaisiin käyttöön esimerkiksi ajanvarauksessa, chatissa ja etävastaanotoilla.

Erhola arvelee, että Sanna Marinin (sd.) hallitus todennäköisesti toteuttaa seitsemän päivän hoitotakuun ja siihen on hyvä valmistautua.

Voitot omistajille

Yhtymä omistaisi yhteisyrityksestä vähemmistön ja yksityinen toimija enemmistön eli vähintään 51 prosenttia.

Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen. Mihin voitot menisivät yhteisyrityksessä?

– Normaalisti omistajille eli yhtymälle ja yksityiselle toimijalle, Erhola sanoo.

Yrityksen hallituksessa istuisi tietysti myös yhtymän edustajia.

Yhtymällä säilyisi suunnitelmien mukaan määräysvalta siihen, mistä yhteisyritys hankkii asiakkailleen kuvantamis- ja laboratorio- sekä muut tukipalvelut.

Yhtymän henkilöstö siirtyisi perustettavan yhteisyrityksen palvelukseen liikkeenluovutuksella niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.

Muutos koskisi noin 480 henkilöä eli kahdeksaa prosenttia koko henkilöstöstä. Yhtymän budjetista uuden yhtiön tuottamat palvelut olisivat noin 70 miljoonaa euroa eli yhdeksän prosenttia koko budjetista.

Muutos koskisi noin 480 henkilöä eli kahdeksaa prosenttia koko henkilöstöstä. Kuva: Johanna Erjonsalo

Kotiuttaminen ei ole vaihtoehto

Jos yhteisyritysmalliin ei lähdettäisi, muita vaihtoehtoja olisi yhtymän johdon mukaan kolme. Voisi jatkaa nykymallilla tai ulkoistaa palveluita entistä enemmän tai kotiuttaa palvelut.

– Ei ole realistista ajatella, että voisimme nyt alkaa itse tuottaa kaikkia palveluita. Yhteisyritys on tarkoituksenmukaisin keino parantaa palveluita nykyisillä resursseilla, Erhola sanoo.

Aiemmin sote-alan yhteisyrityksiä on perustettu esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle ja Mänttä-Vilppula-alueelle, mutta niissä väestöpohja on huomattavasi Päijät-Hämeen kuntia pienempi.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi