Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden kaupungin museot tavoittelevat yli 100 000:ta kävijää – keinoina oppimispajat ja osallistavat näyttelyt

Kaksi museota on jo remontoitu. Radio- ja tv-museo Mastolan tavoite oli kaksinkertaistaa kävijämääränsä remontin jälkeen, mutta tavoite jopa ylittyi. Millä keinoin Historiallinen museo pääsee samoihin lukemiin?

Lahden historiallisen museon näyttelypäällikkö Tiia Tiainen esitteli Tuhkasta nousi Lahti -näyttelyä (2016), jossa kävijä voi käyttää omalla laitteellaan netistä löytyvää mobiiliopasta. Jahka museon remontti valmistuu 2022, aiotaan osallistavaa museossa käymistä lisätä. Kuva: Katja Luoma

Seisomme kartanon rakennuttaneen perheen emännän Ida Fellmanin makuuhuoneessa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tilassa toimi myöhemmin koululuokka, ja tänne avautuu 2022 yksi osio Lahden historiallisen museon perusnäyttelystä.

Museon amanuenssi Ilkka Kuhanen on silmin nähden innoissaan kertoessaan museon tulevista suunnitelmista. Historiallisen museon kävijätavoite on tarkoitus kaksinkertaistaa. Museossa on käynyt parin viime vuoden aikana 11 000–12 000 kävijää vuodessa.

– Historiallisen museon kävijätavoitetta vielä työstetään kevään aikana konseptisuunnittelussa, mutta lähtöajatuksena on nostaa se ainakin 20 000 asiakkaaseen, Kuhanen sanoo.

Asiakkuudet ovat Kuhasen mukaan kehitystyön keskiössä myös osallistavissa projekteissa ja pedagogisen ohjelman kautta.

– Eli puhutaanko sitten maksavista kävijöistä vai kaikista asiakkuuksista, laskentatavasta riippumatta tavoittelemme joka tapauksessa suurta kasvua asiakkuuksien määrään. Tähän vaikuttaa niin moni seikka aina museokortin käytöstä seutukunnan asukkaita osallistavien projektien luonteeseen.

Tavoite on nostaa uudistusten jälkeen asiakkuudet kaikissa Lahden kaupungin museoissa yhteensä noin 100 000:aan.

Meeri Koutaniemen valokuvia oli esillä Lahden Historiallisessa museossa 2016. Museon amanuenssi Ilkka Kuhanen kertoo, että kaupunkilaisia aiotaan osallistaa jatkossa entistä enemmän museon toimintaan. Kävijätavoite remontin jälkeen on 20 000 henkeä vuodessa. Kuva: Kai Sinervo

Historiallinen museo on parhaillaan remontissa. Henkilökunta pääsee muuttamaan tiloihin loppuvuonna 2021 ja museo avataan yleisölle 2022.

LAD eli Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseo rakentuu parhaillaan Mallasjuoman vanhaan tehdaskiinteistöön, ja LADin on tarkoitus avata kesällä 2021. Kuhasen mukaan LADiin kohdentuvat suurimmat kävijätavoitteet.

Jo aiemmin Lahden kaupunki on uudistanut kaksi muuta museotaan. Urheilukeskuksella sijaitseva Hiihtomuseo remontoitiin 2016. Uudistettu Radio- ja tv-museo Mastola avasi ovensa pitkän tauon jälkeen maaliskuussa 2017, ja kaksinkertaisti remontin jälkeen kävijämääränsä vuoden aikana. Museon tavoite oli saada remontin jälkeen 16 000 vuosittaista kävijää, mutta tavoite jopa ylittyi, sillä museossa kävi vajaat 18 000 henkeä. Uudistettu museo on saanut paljon kehuja kaikenikäisiltä vierailta.

Kartanorakennuksessa toimi koulu 40 vuoden ajan. Nämä Historiallisen museon remontin aikana löytyneet, alkuperäiselle liitutaululle tehdyt piirrokset aiotaan säästää ja jättää näkyville. Kuva: Sami Lettojärvi

Odotukset ovat korkealla myös Historiallisen museon kohdalla. Museon suurin uudistus remontin jälkeen on se, että tiloihin saadaan perusnäyttely. Se rakennetaan uudistettuihin tiloihin ensimmäisenä.

– Näyttelystä ei tule staattinen, vaan siitä tehdään teemoittain muuttuva ja osallistava. Haluamme aktivoida kaupunkilaisia mukaan museon työhön aiempaa enemmän.

Kuhanen kertoo, että myös mielikuvituksellisuutta ja saavutettavuutta halutaan lisätä.

– Ihmiset haluavat päästä lähelle näyttelyä. Halutaan koskettaa esineitä, halutaan elämyksellisyyttä. Perinteinen vitriineihin katselu ei enää yksin toimi, ja remontin jälkeen esineturvallisuuttakin mietitään hieman eri tavalla.

Mitä tulee vaihtuviin näyttelyihin, Kuhasen mukaan tavoite on luoda näyttelykalenteri, jossa on sekä mielenkiintoisia kokoelmanäyttelyitä että erilaisia kulttuurisia teemoja sisältäviä, paikallisiin ilmiöihin pureutuvia näyttelyitä. Esimerkiksi oluthistoriasta on kerätty tietoa ja toivomus on, että oluthistoria tullaan näkemään pian valmistuvan mobiiliapplikaation lisäksi fyysisenä näyttelynä. Kuhasen mielestä aiheessa on sekä paikallishistoriallinen että populaarikulttuuriin pohjaava ote.

Kolmanteen kerrokseen tulee pedagoginen yhteistoimintatila, ja näyttelytoiminta keskittyy jatkossa enemmän alakerroksiin. Kellarikerrokseen tehdään henkilökunnan tiloja ja toimistotiloja.

– Historiallinen museo on hyvä vuokralainen kartanolle, joka on merkittävä rakennus Lahdessa ja keskeisellä paikalla. On hienoa, että myös kartanon piha-alue ja puisto uudistetaan samalla kertaa. Mahtavaa, että remontti tehdään nyt kerralla kunnolla, Kuhanen sanoo.

Remontissa on ollut apua myös Lahden Kartanon ystävät ry:stä. Museon ystäväyhdistys on tukenut museon toimintaa paljon, ja löytänyt esimerkiksi kartanon alkuperäisen ruokahuoneen kaluston, joka on ainoa laatuaan. Muista kalusteista ja niiden kohtalosta ei ole tietoa.

Vanha kakluuni on säästynyt 1898 valmistuneen kartanon ajoilta. Se löytyy Lahden historiallisen museon kahvihuoneesta, joka on sinetöity remontin ajaksi. Huone aiotaan säästää sellaisenaan ja se palautetaan tällä tietoa kahvittelutilaksi museon remontin valmistuttua. Kuva: Sami Lettojärvi

Museossa pitkään toiminut asehuone jatkaa remontin jälkeenkin. Moni on Kuhasen mukaan kysellyt myös museokaupan perään. Sekin jatkaa ja kehittyy, ja niin jatkaa myös arvostettu kirjakauppa.

Museokauppaan toivotaan tarjolle lisää paikallisia tuotteita, joista osaa on ideoitu esimerkiksi lahtelaisen taideyhteisön Painovoiman kanssa. Painovoima on aiemmin tehnyt museolle myyntiin painotuotteita kuten kangaskasseja.

– Kahvilaa on kyselty, mutta se ei tutkija Riitta Niskasen sanoin sovi talon fysiikkaan. Rakennusta ei siis ole suunniteltu kahvilakäyttöön. Mutta entisöidyssä huoneessa toivotaan kahvittelun jatkuvan tapahtumien yhteydessä kuten tähänkin asti.

– Entisöity huonehan on tavallaan kokoelmaesine jo itsessään, Kuhanen lisää.

Museon remontissa kartanon kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäminen on kaikki kaikessa.

– Mietimme koko ajan, miten säilyttää kartanon henki parhaalla mahdollisella tavalla. Kompromisseja on silti pakko tehdä.

Kartanon kaunis parveke poistettiin käytöstä vuoden 2011 kunnostusten yhteydessä. Parvekkeelta avautuu upea näkymä Lahden Kisapuistoon ja Ranta-Kartanoon, ja entisen vahtimestarin kerrotaan katselleen parvekkeelta jalkapallo-otteluita. Lahden Tilakeskukselta kerrotaan, ettei parveketta voida ottaa tulevaisuudessakaan käyttöön, jottei rakennuksen ilmastointi häiriinny. Kuva: Sami Lettojärvi

Viime vuonna Lahden museoissa vieraili yhteensä 67 145 kävijää, joista ilmaiskävijöitä oli yli puolet. Vuonna 2018 museoissa oli 58 443 vierailijaa.

Helmikuussa avautunut Museokioski oli viime vuoden vetonaula 32 760 kävijällään. Museokioski pitää Lahden museoiden toimintaa esillä Historiallisen museon remontin ja LADin rakennusvaiheen aikana, ja siellä voi osallistua näiden museoiden näyttelyiden suunnitteluun. Hiihtomuseo kasvatti kävijämääräänsä edellisvuodesta 5 400:lla. Siellä vierailijoita oli yli 21 000, Radio- ja tv-museo Mastolassa yli 13 200. Museokorttia käytettiin Hiihtomuseossa yli 1 500 kertaa ja Mastolassa liki 2 200 kertaa.

Historiallinen museo keräsi 7 764 asiakasta ennen remontista johtuvaa sulkeutumistaan syyskuussa 2018.

Lahden historiallisen museon 2. ja 3. kerroksen vitriinit on purettu ja muun muassa tilojen laattalattiat menevät uusiksi. Vitriinijärjestelmä uusitaan remontissa kokonaan. Kuva: Sami Lettojärvi
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi