Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme
Terhi
Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi

Näkökulma: Lahti vastaan muut -asetelma istuu hyvinvointiyhtymässä sitkeässä - olisiko aika katsoa peiliin ja muuttaa perussopimusta?

Hyvinvointiyhtymä on suurten haasteiden edessä. Tilanteesta huolimatta kokouksissa käytetään aikaa lillukanvarsiin, eikä päätöksiä saada tehtyä.

Viime yhtymäkokouksessa keskusteltiin myös ensihoidosta, josta yhtymä on teettämässä selvitystä. Kuva: Antti Yrjönen

Riitaisia kommentteja, äänestyksiä, päättämättömyyttä. Tällainen oli tunnelma Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksessa joulun alla. On vaikea uskoa, että kyseessä oli kokous, joka tekee päätöksiä siitä, mihin suuri osa meidän veroeuroistamme menee.

Kokouksen farssinomaiset piirteet syntyivät siitä, että Lahden kokousedustaja Martti Talja (kesk.) esitti puheenjohtajan tehtävään Jari Salosta (kok.) ja Sysmän Mika Järvinen (kok.) Antti Räsästä (kok.) Padasjoelta. Salonen sai enemmistön äänistä, mutta äänestyksen jälkeen todettiin, että kumpikaan ehdokkaista ei saanut perussopimuksen mukaista enemmistöä.

Samanlainen kuvio toistui yhtymähallituksen varajäsenen valinnassa. Varajäseneksi esitettiin Petri Pekkalaa (kok.) Kärkölästä ja Mika Järvistä Sysmästä. Äänestyksen jälkeen todettiin, että kumpikaan ehdokkaista ei saanut perussopimuksen mukaista enemmistöä. Varajäsentä ei saatu valittua.

Eikä tämä ole ainoa "farssikokous". Edeltävä yhtymäkokous käytti myös runsaasti aikaa äänestyksiin ja pattitilanteisiin.

Yhdessä tehden -julisteet kaikuvat kuuroille korville

Yhtymän työlistalla on tänä vuonna paljon tärkeitä asioita. Luottamushenkilövalinnat ovat pieniä murusia isossa kuviossa, mutta kertovat ikävällä tavalla yhteistyön puutteesta.

Jos yhden puoleen edustajilla on useita ehdokkaita, kyseessä on kuntien välinen valtataistelu, jota on tultu käymään yhtymäkokoukseen. Eikö tällaisista asioista voisi neuvotella etukäteen, jotta jäisi enemmän aikaa varsinaisille asioille?

On helppoa tehdä Hykystä syntipukki, joka vie kaikki rahat.

Sysmän Mika Järvisen puheenvuoroissa toistui pariin otteeseen se, että hän toivoi valittavaksi tulevan henkilön, joka ei ole Lahdesta – Järvisen tapauksessa oman puolueen edustaja ei siis olisi kelvannut, jos hän on lahtelainen. Voiko tämän selvemmin ylläpitää Lahti vastaan muut -asetelmaa? Vai kertooko tällainen käytös myös siitä, että maakunnallisten luottamuspaikkojen jaossa jokin on jäänyt pahasti hiertämään?

Kokoustilan estradia koristivat jälleen Yhdessä tehden -julisteet. Myös yhtymän johto ja hallitus ovat viime aikoina useasti korostaneet maakunnallista ajattelua.

Yhdessäoloa on nyt harjoiteltu kolme vuotta (yhtymä aloitti vuoden 2017 alussa). Eikö vähitellen voisi alkaa olla ylpeä siitä, että yhtymä on saatu aikaiseksi ja sillä on järjestämisvastuu sote-palveluista? Tätä pidetään monin tavoin edistyksellisempänä kuin tilaaja-tuottaja-mallia. Jos uuteen järjestämisvastuu-malliin ei täällä olisi siirrytty, monissa kunnissa olisi varmasti nykyistäkin vaikeampaa ennakoida taloutta. Kalliit sairastapaukset voisivat ajaa pikkukunnan nopeasti kriisiin. Jos tehtäisiin kuten ennen, joka kunta vastaisi itse myös palveluverkostaan. Silloin yhteisistä säästöistä ei voisi edes haaveilla, ja kunnissa tehtäisiin varmasti paljon päällekkäistä työtä. Kriisin iskiessä raha tuskin riittäisi edes lakisääteisiin palveluihin.

Edes kolmen suurimman kunnan äänet eivät riittäisi

Haaste yhteistyölle on se, että kunnat ovat erikokoisia. Perussopimuksen mukaan kunnilla on äänimäärät, jotka vastaavat niiden osuutta yhtymän peruspääomasta. Lahdella on 105 ääntä, Hollolalla 22, Heinolalla 19, Orimattilalla 16, Asikkalalla 9, Iitillä ja Kärkölällä molemmilla 6, Padasjoella ja Sysmällä molemmilla 5, Hartolalla 4, Myrskylällä ja Pukkilalla molemmilla 2.

Lahden äänillä voisi siis teoriassa tehdä enemmistöpäätöksiä. Siksi perussopimuksessa on pykälä, joka takaa päätöksille laajemman alueellisen kannatuksen: äänten enemmistön lisäksi hyväksytty esitys tarvitsee taakseen kannatuksen vähintään kolmasosalta omistajakuntia, joita on 12. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pienet kunnat voivat helposti torpata esityksiä.

Äänileikkuri-mallissa ei voi syntyä tilannetta, jossa päätöstä ei synny.

Kuvitellaan tilanne, jossa Lahti, Hollola ja Heinola äänestäisivät jonkin esityksen puolesta. Ääniä oli lähes kolme neljännestä eli 146. Näilläkään äänillä ei päätöstä syntyisi, ellei esitys saisi kannatusta vielä yhdestä kunnasta. Veikkaan, että monesta kuntalaisesta tilanne näyttää aika äärimmäiseltä päätöksenteon rampauttamiselta.

Pitäisikö ottaa käyttöön äänileikkuri-malli?

Yhtymän hallintojohtaja Veli Penttilä sanoo, ettei osannut ennakoida yhtymäkokouksissa nähtyjä tilanteita, joissa päätöksiä ei saada tehtyä.

– Useissa vastaavien organisaatioiden perussopimuksissa on käytetty äänileikkuria. Äänileikkuri-malli on käytössä esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja siinä kunnan äänimäärä tulee vuosittain asukasluvun perusteella. Kunnan valitsemilla jäsenillä on yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.

Ehkä täälläkin pitäisi harkita äänileikkurimallia – varsinkin, jos kunnat ja puolueet eivät pysty nykyistä parempaan vuorovaikutukseen keskenään?

Leikkauspäätösten tekeminen ei houkuttele poliitikkoja?

Viime yhtymäkokouksessa nähtiin myös sooloilua. Kokous äänesti alle 25-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä. Lahti kannatti esitystä – paitsi Marja Kaitainen (kd.).

Kaitaisen ääni ei lopputulokseen vaikuttanut, mutta kertoo tietysti siitä, että kokous on areena myös omalle politiikalle.

Kaitaisen viime vaaleissa saamat äänet eivät riittäneet valtuustoon nousemiseen. Yhtymäkokousedustajissa on muitakin, jotka eivät ole puolueidensa tai kuntiensa luottamushenkilöiden ykkösketjua.

Ilmiö näkyy myös yhtymän hallituksessa: esimerkiksi Asikkalaa edustava Tarja Tornio (kesk.) ei ole valtuutettu.

Hyvinvointiyhtymä ei siis näytä kovin houkuttelevalta poliitikolle. Ja lyhytnäköisesti ajatellen, miksi näyttäisi? Eihän kukaan halua profiloitua ikävien leikkauspäätösten tekijänä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjän ja veronmaksajan näkökulmasta toivoisi kuitenkin, että hyvinvointiyhtymä olisi kunnianhimoisten poliitikkojen halutuin paikka. Asiat ovat tärkeitä ja koskettavat kaikkia.

Kunnianhimoista politiikan tekoa olisi kiva nähdä myös kunnissa. On aika helppoa tehdä Hykystä syntipukki, joka vie kaikki rahat. Kun väki vanhenee, on selvää, että pelkkä hoivakin vie paljon enemmän rahaa kuin ennen. Ehkä jostain muusta kuin sote-budjetista voisi myös tinkiä?

Lue myös: Lahdella on 2020-luvulla kortit omissa käsissä – "Yliopiston vaikutukset alkavat näkyä"
Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi