Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyky järkevöitti toimintamallejaan: tavoitteena parempi asiakaskokemus ja laatu sekä vähemmän turhaa työtä – idea peräisin Toyotalta

Hyvinvointiyhtymän Lean-hankkeessa kehittämiskohteita oli lähes sata. Esimerkiksi käsikirurgian vastaanoton prosessia virtaviivaistettiin, jotta asiakas pääsee vastaanotolle aiempaa nopeammin. Kuva: Mirja Hussain

Perheneuvolaan ensikäynnille aiempaa nopeammin. Toimintamalli opiskelijoiden sairaanhoidon päivystykseen. Asiantuntijasairaanhoitajien vastaanotto verisairauksien klinikalle. Nopeampi pääsy käsikirurgian vastaanotolle virtaviivaisemmalla prosessilla.

Siinä muutama esimerkki kehityskohteista, joihin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on ryhdytty tai ollaan ryhtymässä syksyllä valmistuneen Lean-hankkeen myötä.

Leanilla on itse asiassa jo melko pitkä historia. Ajattelutapa on lähtöisin Toyotan tehtailta, mutta nykyään sitä hyödynnetään myös esimerkiksi terveydenhuollossa.

– Tavoitteena oli Lean-työkaluja hyödyntäen eri tavoin järkevöittää ja sujuvoittaa yhtymän toimintamalleja, parantaa asiakaskokemusta ja laatua, vähentää turhien asioiden tekemistä ja parantaa työn tuottavuutta, kuvailee hykyn Lean-hanketta johtanut hallintoylilääkäri Maria Virkki.

– Tavoitteena on systematisointi ja standardointi.

Aiemmin 13 erilaista kotiuttamisprosessia

Yhteensä erilaisia kehittämiskohteita oli hykyssä lähes sata, osa pieniä ja osa suuria. Listalla on esimerkiksi erilaisia prosesseja, käytäntöjen yhtenäistämistä ja tiedonkulkuun liittyviä asioita.

Tavoitteena oli eri tavoin järkevöittää ja sujuvoittaa yhtymän toimintamalleja. hallintoylilääkäri Maria Virkki, PHHYKY

Yksi esimerkki systematisoinnista on se, että aiemmin hyvinvointiyhtymän alueella oli 13 erilaista kotiuttamisprosessia. Se nostettiinkin hankkeessa yhdeksi kolmesta kärkihankkeesta.

Kaksi muuta olivat Virkin mukaan sosiaalipäivystyksen prosessin kehittäminen sekä terveys- ja hoitosuunnitelmien käyttöönoton laajentaminen.

– Pitkäaikaissairailla potilailla hoitosuunnitelmia on edellytetty jo vuosia, mutta käytännön toteutus ei ollut riittävästi rantautunut Päijät-Hämeessä. Halusimme, että suunnitelmia hyödynnetään enemmän potilaiden hoidon suunnittelussa ja samalla voimaannutetaan potilasta aktiivisesti osallistumaan oman hoitonsa toteutukseen, Virkki kertoo.

Prosessien standardisointi tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että paikasta toiseen siirtyvä henkilökunta tietää paikasta riippumatta, miten jokin tehtävä tehdään.

Se taas sujuvoittaa työntekoa.

Osa muutoksista on jo osa arkea

Virkin mukaan osa muutoksista on jo osa arjen todellisuutta, kun taas osa on vielä jalkautusvaiheessa.

– Myönteistä oli, että kaikki toimialat sitoutuivat olemaan kehittämishankkeissa mukana. Suurin ilonaihe oli, miten innostunutta henkilöstö oli oman työnsä kehittämisestä, kun heille annettiin siihen tilaisuus. Työntekijät itse ovat parhaita asiantuntijoita omassa työssään.

Lue myös: Padasjoki keksi, miten se tarjoaa ikääntyneille jatkossakin päivätoimintaa – "Hyvä esimerkki pienen kunnan hyvästä toiminnasta"
 

Työntekijöiden joukosta hankkeessa koulutettiin yli 200 prosessivastaavaa. Henkilöstö teki kehittämistyötä oman perustyönsä ohessa.

– Onnistumisen edellytys oli myös se, että esimiehet sitoutuivat kehittämistyöhön, Virkki sanoo.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi