Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden kasvukeskuksen status on nyt hiuskarvan varassa – "Poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kääntää kehitys"

Maankäytön johtaja Petri Honkasen mielestä Lahdella on kolme valttia, joiden avulla kaupunki voi pitää päänsä pinnalla.

Radanvarsi on Lahden käyntikortti, sanoo maankäytön johtaja Petri Honkanen. Matkakeskuksen länsipuolella on kaavavaraus hotellille, asuntorakentamiselle ja parkkitalolle. Kuva: Katja Luoma

Väkiluku putosi alle 120 000 henkilön, kertoi Lahden kaupunki tiedotteessaan marraskuun lopulla. Tiedotteen loppukaneettina kaupungin mainittiin olevan "voimakkaasti uudistuva 120 000 asukkaan kasvukeskus".

Tämän vuoden tammi-lokakuussa Lahden väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vain 11 asukkaan verran. Kasvukeskuksen status on siis hiuskarvan varassa.

– Lahdessa olemme kiikun kaakun siinä, lähdemmekö taantumaan vai pysyykö päämme pinnalla ja pääsemme maltilliseen kasvuun, Lahden maankäytön johtaja Petri Honkanen sanoo.

Kolme valttia

Honkanen näkee Lahden tilanteen osana laajempaa kehitystä, jossa väestön ennustetaan keskittyvän entistä voimakkaammin Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille. Hän uskoo silti, että Lahdella on "poikkeuksellisen hyvät" mahdollisuudet kääntää kehitys kasvun käyrälle.

Honkanen pohjaa näkemyksensä kolmeen tekijään, jotka ovat Lahden nimeäminen yliopistokaupungiksi, eteläisen kehätien elinkeinoelämälle tarjoamat mahdollisuudet sekä profiloituminen ympäristökaupungiksi.

– Seuraavien parin–kolmen vuoden aikana nähdään, miten Lahti lähtee tästä kombosta kehittymään. Tämä vaatii virkamiesten, poliitikkojen ja kaupunkilaisten vahvaa yhteistä tahtoa, hän korostaa.

Ensi vuoden lopulla valmistuva eteläinen kehätie tarjoaa uusia maankäyttömahdollisuuksia esimerkiksi Kujalan liittymän ympäristössä. Kuva: Sami Kuusivirta

Honkanen huomauttaa, että valtaosalla kunnista kasvumahdollisuudet ovat selvästi huonommat, vaikka ne tekisivät maapolitiikassa ja kaavoituksessa kaiken oikein.

– Ei tarvitse mennä kuin 60 kilometriä itään Kouvolaan, jossa tilanne on sellainen, että siitä on tosi vaikea enää nousta.

Yritysalue Pippoon

Nelostie ja uusi kehätie risteävät Kujalassa. Sinne kaupunki kaavoittaa merkittävän työpaikka-alueen Pippon moottoriradan viereen.

– Yleiskaava on tekeillä ja vahvistuu ensi vuoden lopulla. Kujalankatu on ensi vuoden toteutusohjelmassa. Asemakaavoitus on valmiina vuonna 2022, jolloin voitaisiin lähteä myös toteuttamaan, Honkanen ennakoi.

Kaupunki ja moottoriurheiluväki neuvottelevat parhaillaan siitä, onko moottoriradan säilyminen mahdollista. Edellytyksenä on alueen kehittäminen.

Radanvarsi käyntikortiksi

Asuntorakentamisessa Lahdessa on tarjolla runsaasti vaihtoehtoja. Valtatie 12:n siirtyminen pois keskustasta vapauttaa radanvarren alueen rakentamiseen. Hennalassa tonttimaata riittää vuosikymmeniksi.

– Lahdessa on vähintäänkin riittävästi aluehankkeita. Radanvarsi vaatii lisäpanostuksia, koska se on käyntikorttimme.

Ranta-Kartanoon toteutuu lähivuosina hotelli ja vesiliikuntakeskus, jos Kinos-yhtiön vetämä hanke etenee suunnitelmien mukaan.

Niemeen hahmotellaan uutta maankäyttöä kampuksen ja rannan väliin. Kuva: Katja Luoma

Niemeen hahmotellaan uutta maankäyttöä kampuksen ja Vesijärven rannan väliin. Honkasen mielestä alueelle voitaisiin tehdä monimuotoista asumista kuten kytkettyjä pientaloja.

Pientaloalueista etenkin Karisto ja Renkomäki ovat kysyttyjä.

– Käydään keskustelua siitä, keskitytäänkö yhä vähempiin alueisiin. Levittäytymistä pyritään välttämään, Honkanen toteaa.

"Tilaa ihmisille"

Ikääntyvä väestö hakeutuu palveluiden ääreen, mikä kasvattaa Lahden keskustaa ja sen lähialueita.

Honkanen ennakoi, että joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn ja oleskelun painotus kasvaa keskustassa "vääjäämättömästi".

– Lahden keskustan pääkaduilla on 1950–60-lukujen autokaupunki-ideologian mukaiset mitoitukset. Keskustasta, jossa on koko maakunnan arvokkaimmat neliöt, pitää pystyä osoittamaan jatkossa enemmän tilaa ihmisille.

Keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen pääsee jatkossakin henkilöautolla. Pysäköintiä on tarkoitus keskittää parkkitaloihin.

Petri Honkanen toimi Nastolassa ja Lahdessa kokoomuksen valtuutettuna yhden kauden ajan. Kevään 2017 vaaleihin hän ei asettunut ehdolle. Kuva: Katja Luoma

Nastolassa kaupunki pyrkii kehittämään etenkin Rakokiven aluetta, jonne on rakenteilla uusi monitoimitalo.

Honkanen tuntee hyvin Nastolan, sillä hän asuu sukutilallaan Ruuhijärvellä. Honkanen myös toimi Nastolassa valtuutettuna, kun valtuusto tammikuussa 2015 päätti yhdistymisestä Lahden kanssa yhden äänen erolla. Muiden kokoomusvaltuutettujen tavoin Honkanen oli yhdistymisen kannalla.

– Nastolan tilanne oli itsenäisenä jo kovin tiukka taloudellisesti. Lakisääteisen toiminnan jälkeen ei hirveästi jaettavaa jäänyt, hän huomauttaa ja katsoo Nastolan hyötyneen yhdistymisestä.

– Investoinnit, joita nyt tehdään ovat suurempia kuin Nastolan aikana. Maankäytön suunnittelu on ollut ihan eri sfääreissä kuin Nastolan kapeassa organisaatiossa.

Honkanen oli puolustamassa vuosia sitten lakkautettua Ruuhijärven kyläkoulua. Hän muistuttaa, että päätös kouluverkon supistamisesta tehtiin Nastolan aikana.

– Ei se ruusuilla tanssimista ollut silloinkaan, vaikka joku nostalgikko ehkä näin haluaisi muistella.

Sukutila lähes 200 vuotta

Ruuhijärveltä loppui koulu, muttei talkoohenki. Seurantalolle tehdään parhaillaan remonttia. Kylälle on myös koristeltu 26 metriä korkea joulukuusi.

– On ollut mukava huomata, että yhdessä tekemiselle on jatkumoa, sanoo Honkanen, joka asuu vuonna 1907 rakennetussa hirsitalossa Salajärven rannalla.

– Olen tilan ensimmäinen isäntä, joka tekee jotain muutakin kuin maanviljelystä. Tila on ollut suvullamme 1830-luvulta.

Honkanen kertoo harrastavansa maanviljelyä. Peltoa on reilut 40 hehtaaria, ja niillä kasvaa pääosin kauraa.

– Viljely on hyvä vastapaino toimistotyölle. Siinä on vähän terapiamomenttia mukana.

Petri Honkanen harrastaa kilpamoottoripyöräilyä eri muodoissaan. Kuva: Anna-Sofia Rautsiala

Honkasen toinen tärkeä harrastus on kilpamoottoripyöräily.

– Olen koko ikäni ajanut kilpaa. Kadulla ajaminen ei ole kiinnostanut. Olen ajanut enduroa, supermotoa, motocrossia, jäärataa ja road racingia.

Diplomi-insinöörinä Honkanen käy ajaessaankin läpi fysikaalisia realiteetteja kiihtymisvektoreista ja sivuttaisvoimista.

– Kilpailussa pitää osata viedä asiat vähän pidemmälle kuin muut, mutta tietää, että jos teen yhden prosentin liikaa, se voi päättyä kaatumiseen.

Honkanen pitää maillaan Päijänteen ympäriajon yhtä erikoiskoetta. Hän on innoissaan Iitin KymiRing-moottoriradasta, jolla ajetaan kilpaa ensi kesänä.

– Moottorirata on mittakaavaltaan niin huikea juttu, että sitä ei vielä moni ymmärrä.

Lue myös: Liipolan ostarin tyhjilleen jäänyt osa halutaan purkaa – tilalle 8-kerroksisia asuintaloja ja palveluasumista
Kuka?

Petri Honkanen

46-vuotias diplomi-insinööri.

Aloitti Lahden maankäytön johtajana tämän vuoden alussa.

Työskennellyt aiemmin kaupungin mittauspäällikkönä, yrittäjänä sekä kaupungilla maastomittauksen esimiehenä.

Lähtöisin Nastolan Ruuhijärveltä, jossa on asunut vuodesta 2003 lähtien.

Naimisissa, kolme lasta.

Valittiin kokoomuksen listoilta Nastolan valtuustoon vuoden 2012 kuntavaaleissa. Kuntien yhdistyttyä toimi valtuutettuna Lahdessa. Ei asettunut ehdolle kevään 2017 vaaleissa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi