Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Parin seuraavan vuoden näkyvyys on Lahdelle iso tilaisuus

Alueiden komitean puheenjohtajat muistuttavat, ettei EU tule saavuttamaan ilmastotavoitteitaan ilman kunnissa ja alueilla tehtävää työtä.

EU:n alueiden komitean puheenjohtaja, belgialainen Karl-Heinz Lambertz puhui alueiden komitean täysistunnossa Brysselissä keskiviikkona. Taustalla oikealla varapuheenjohtaja Markku Markkula. Kuva: Philippe Buissin

Euroopan unionin alueiden komitean puheenjohtajat haluavat nostaa alueet ja kunnat aiempaa näkyvämmin ilmastonmuutoksen torjunnan eturiviin.

Sekä alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz että ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula sanovat Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa, että Euroopan unionin tavoitteet eivät voi toteutua ilman alueilla ja kunnissa tapahtuvaa työtä.

– EU ei tule tavoittamaan hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä ilman kuntia ja alueita. Yli 70 prosenttia EU:n ilmastonmuutosta ehkäisevistä toimista tehdään kunnissa, Lambertz sanoo.

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n syyskuussa julkaisema erikoisraportti kertoo Lambetzin mielestä sen, ettei Euroopan unionilla sen paremmin kuin muullakaan maailmalla ole aikaa hukattavana.

– EU on ollut kansainvälisesti johtava ilmastotoimija, mutta meidän on tehtävä entistä enemmän. Valitettavasti kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät vieläkään ole valmiita sitoutumaan hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050. Olemme täysin väärällä uralla.

Kunnat otettava mukaan jo valmisteluvaiheessa

Alueiden komitean varapuheenjohtaja, Suomessa Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Markku Markkula puhuu osin turhautuneen oloisena siitä, kuinka vaikea alueiden ja kaupunkien on päästä mukaan muotoilemaan ilmastopolitiikkaa, vaikka valtaosa ilmastotoimista tehdään paikallisesti.

– Mutta ei maailma muutu sillä tavalla, että tehdään ensin valmiiksi paperi, jota sitten on mahdollisuus lukea tai kommentoida. Kaupungeilla ja alueilla pitäisi olla virallinen rooli koko neuvottelumekanismissa kaikilla tasoilla.

Markkula käyttää esimerkkinä Suomesta kaukolämpöjärjestelmien rakentamista ja kunnostamista tai erilaisen hukkalämmön talteenottoa. Hankkeissa on mukana yleensä paitsi julkinen paikallinen toimija, myös yritys.

Eri hankkeista suurempi hyöty yhteistyöllä

Markkulan mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan luovan paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä löytyy kuntien ja alueiden välisellä yhteistyöllä.

– Kun puhun kunnista, en tarkoita kuntia viranomaisena, vaan esimerkiksi yrityksiä, oppilaitoksia ja kuntalaisia. On tärkeää, että Suomi pienenä maana näyttää laajalla rintamalla, että meillä voidaan tehdä enemmän.

Markkulan mukaan pienikin kunta voi olla edelläkävijä. Maailmalle parhaat käytännöt ja opit leviävät kuitenkin tehokkaimmin suurempien yhteenliittymien kautta.

– Suomessa tarvitaan alueiden välistä yhteistyötä. Puhun usein orkestroinnista. On monia rinnakkaisia hankkeita, mutta niitä yhteen sovitetaan ja toteutetaan määrätietoisesti. Yksittäisistä hankkeista saadaan paljon enemmän irti kun ne kytketään tekemään yhteistyötä.

Rahasto voisi auttaa suomalaisiakin kaupunkeja

Suomi on monella mittarilla edelläkävijä kestävien ratkaisujen kehittämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Esimerkiksi Lahdella on Markkulan arvion mukaan erinomaisen hyvä tilaisuus hyödyntää lähivuosina näkyvää rooliaan.

Monessa Euroopan unionin jäsenmaassa ilmastonmuutosta vastaan toimiminen on kuitenkin selvästi hankalampaa. Puheenjohtaja Lambertz huomauttaa, että jäsenmaissa noin 500 000 ihmistä on suoraan riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja jopa 54 miljoonaa eurooppalaista kärsii energiapulasta.

– Tarvitsemme oikeudenmukaista ja tasapuolista muutosta. Siksi tulisikin perustaa uusi rahasto helpottamaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Toisaalta myös rahallinen tuki fossiilisille polttoaineille tulee lopettaa seuraavan vuosikymmenen aikana, Lambertz sanoo.

Markkula haluaisi, että rahallista tukea voisivat saada myös ne kaupungit ja alueet, jotka pyrkisivät eroon hiilen käytöstä.

– Silloin tulisi mukaan myös moni suomalainen kaupunki.

Neuvoa-antava toimielin

Euroopan alueiden komitea

Alueiden komitea on EU:n neuvoa-antava elin.

Se koostuu EU:n kaikkien 28 jäsenmaan alue- ja paikallistason edustajista, jotka valitaan viideksi vuodeksi.

Suomesta varsinaisia edustajia on yhdeksän.

Alueiden komitea antaa alueille ja kaupungeille mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksentekoon.

Euroopan komission, EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin on kuultava Euroopan alueiden komiteaa valmisteltaessa lainsäädäntöä aloilla, joka koskevat suoraan paikallis- ja aluehallintoa.

Mikäli näin ei tapahdu, komitea voi viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi