Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tomi Kaukonen on avannut tuhansia suonia – tarvittaessa hän tekee sen myös timanttipinnoitetulla poralla

Sydänsairauksien erikoislääkärin Tomi Kaukosen leipälajina ovat pallolaajennukset. Toimenpidekardiologia on yhdistelmä aivojumppaa ja käsillä tekemistä. Valtaosa saa avun, mutta aina lopputulos ei ole myönteinen – ja sen kanssa lääkärin pitää pystyä elämään.

Tomi Kaukonen on työskennellyt pitkään Päijät-Hämeen keskussairaalan Sydänkeskuksessa. Suurin osa työajasta kuluu toimenpidesalissa, ei tässä vastaanottohuoneessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Sydänoireet, ahtauma sepelvaltimossa, pallolaajennus. Tällaista reittiä kulkee vuosittain tuhat päijäthämäläistä. Moni heistä päätyy Päijät-Hämeen keskussairaalan Sydänkeskuksen toimenpidesaliin, jossa työtä tekee sydänsairauksien erikoislääkäri Tomi Kaukonen.

Pallolaajennukset ovat Kaukosen leipälaji. Hän on tehnyt niitä jo noin 3 500.

PHKS:n Sydänkeskuksessa on kolme toimenpidesalia, jotka näyttävät leikkaussaleilta.

Aina lopputulos ei ole myönteinen – ja sen kanssa pitää pystyä elämään. Kardiologi Tomi Kaukonen

Salin yhdellä seinällä roikkuu rivissä pitkiä ja kapeita pallolaajennuskatetreja ja ohjainvaijereita sekä tukiverkkoja eli stenttejä steriileissä pakkauksissa. Yhdessä nurkassa on elvytyslaitteet. Keskellä huonetta potilastason vieressä on varjoainekuvauksessa käytettävä röntgenlaite ja iso näyttöruutu.

– Näytöllä on usein rinnakkain kaksi kuvaa. Toinen on reaaliajassa, ja siitä seurataan toimenpidevälineiden etenemistä. Toinen on mallikuvasarja, joka on otettu kuvauksen alkuvaiheessa ja jonka avulla navigoidaan eteenpäin. Lisäksi näytöltä seurataan peruselintoimintoja – sykettä, verenpainetta ja hapettumista.

Pallolaajennus etenee paikallispuudutuksessa niin, että katetri viedään tukoksen kohdalle ranne- tai nivusvaltimon kautta. Ahtauman kohdalla pallo – joka oikeastaan on ovaalin muotoinen – laajennetaan paineen avulla, jolloin suoni avautuu. Samalla ahtaumakohtaan asennetaan yleensä lääkepinnoitteinen, metallinen tukiverkko eli stentti, jotta suoni pysyisi auki.

Joskus suonen avaamiseen tarvitaan timanttipinnoitettua poraa.

– Sillä saadaan hankalissa tapauksissa hiottua kalkkia pois ahtaumasta.

Toimenpidesalissa on paljon pallolaajennuksissa tarvittavia välineitä valmiina. Kuva: Sami Kuusivirta

Laajennuksia on monen tasoisia. Vaikeimmat ovat kroonisia totaalitukoksia, joita Kaukonen tekee vuosittain noin 70. Niissä sydämeen happea tuova sepelvaltimo on ollut tukossa yli kolme kuukautta.

– Silloin suunnittelemme toimenpiteen mahdollisimman tarkasti etukäteen, ja työtä tekee aina kaksi toimenpidekardiologia ja kokenut henkilökunta. Toimenpiteeseen voi mennä kaksi tai joskus jopa neljä tuntia, kun tavallisempi pallolaajennus voi olla ohi puolessa tunnissa, Kaukonen kuvailee.

Akuutissa tilanteessa erilaiset riskit

Aina toimenpiteitä ei kuitenkaan voi suunnitella. Kaukonen ja keskuksen kuusi muuta kardiologia päivystävät kukin vuorollaan.

– Olemme vuodesta 2013 hoitaneet täällä myös sydänpäivystystä. Vajaa puolet pallolaajennuksista tehdään akuutissa tilanteessa.

Silloin potilas on tullut sairaalaan sydäninfarktin tai muun akuutin sydäntapahtuman vuoksi, ja pallolaajennuksessa avataan äkillisesti tukkeutunut tai ahtautunut suoni ja estetään sydänlihasta tuhoutumasta.

Akuutin pallolaajennuksen riskit ovat aina isommat kuin etukäteen suunnitellussa toimenpiteessä.

– Suunnitellun pallolaajennuksen kuolemanriski on noin yksi prosentti ja vaikeammissa tapauksissa korkeampi. Kaikkiaan riskit eivät kuulosta paljolta, mutta tässä työssä se tarkoittaa kuitenkin sitä, että aina lopputulos ei ole myönteinen – ja sen kanssa pitää pystyä elämään.

Näin Kaukonen tiivistää työssä jaksamisen edellytykset.

Toimenpiteissä tarvitaan esimerkiksi röntgenlaitetta. Kuva: Sami Kuusivirta

Kaukosen lääkärin uran aikana sydän- ja verisuonitautien hoito on kehittynyt paljon. Yliopistosairaaloissa tehtävät avosydänleikkaukset ovat vähentyneet – enää kymmenen prosenttia operatiivisesta hoidosta on ohitusleikkauksia ja loput 90 prosenttia pallolaajennuksia. Suurin osa pallolaajennuspotilaista pääsee toimenpiteiden jälkeen kotiin samana päivänä.

Toimenpidetyössä on paljon käsillä tekemistä, mikä sopii Kaukoselle.

– Pidän tästä. Toimenpidekardiologia on yhdistelmä aivojumppaa ja käsillä tekemistä.

Käsityöläisen uraa Kaukonen ei kuitenkaan suunnitellut. Lukion ensimmäisenä vuonna hän tiesi päämääräkseen lääkärin ammatin. Valmistuttuaan hän ajatteli erikoistuvansa sisätauteihin, mutta kardiologiassa tuli yllättäen erikoistumispaikka tarjolle ja sillä tiellä mies on.

Erikoistuttuaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Kaukonen palasi työhön Päijät-Hämeen keskussairaalan.

Sairaalan uusi Sydänkeskus avattiin neljä vuotta sitten, ja Kaukonen kiittelee sitä valtakunnallisestikin monipuoliseksi osaamiskeskukseksi. Haastavien sepelvaltimotoimenpiteiden lisäksi siellä tehdään paljon esimerkiksi perus- ja erityistahdistinten asennuksia ja rytmihäiriöiden elektrofysiologisia kartoittamisia.

– Täällä on hyvä lääkäritilanne, meille tullaan mielellään töihin. Myös potilaita tulee muualta: tällä hetkellä esimerkiksi Kotkasta, Lappeenrannasta ja Hyvinkäältä.

Ylipainon riskejä ei kannata unohtaa

Jos on lääketiede kehittynyt, myös ihmisten elintavoissa on tapahtunut muutoksia. Sydän- ja verisuonitaudit ovat kuitenkin edelleen suomalaisten suurin kuolinsyy. Sepelvaltimotautiin menehtyy vuosittain tuhansia ihmisiä – myös työikäisiä.

– Tupakanpolton väheneminen on positiivista, mutta suurimmalla osalla sydänpotilaistamme on sairauksia, joihin elintavoilla voisi vaikuttaa – esimerkiksi verenpainetautia ja kakkostyypin diabetesta.

Näiden kansansairauksien taustalla taas on usein ylipainoa ja lihavuutta. Kaukonen toivoo, ettei ylipainon terveysriskejä unohdettaisi, vaikka positiivinen suhtautuminen omaan kehoon onkin tärkeää.

Kardiologi on huomannut, että nykyään ravinnossa osataan kiinnittää huomiota rasvan laatuun – ymmärretään, että kovat rasvat eivät ole hyväksi verisuonille.

– Ravinnon ongelmaksi jää se, että energiaa saadaan silti liikaa kulutukseen nähden.

Tavoite: pysyä urheilevien lasten tahdissa

Ylipainon lisäksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat tupakointi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, runsas alkoholinkäyttö, liikkumattomuus, diabetes ja tietyt perintötekijät.

– Kun riskitekijöitä on useampia, kannattaa muuttaa elämäntapojaan ja syödä lääkärin määräämät lääkkeet. Tupakoimattomuuden ja painonhallinnan lisäksi säännöllinen hikiliikunta on tärkeää, eikä sitä saisi unohtaa kiireenkään keskellä.

Kaukonen kertoo, että joillakin lääkkeet jäävät yhä syömättä – yleisimmin kolesterolilääkkeet.

Kaikkein järkevintä olisi kuitenkin ennaltaehkäistä riskitekijöiden syntymistä.

– Olisi varmaan tarpeen kampanjoida kunnolla terveellisten elämäntapojen merkityksestä, Kaukonen sanoo ja mainitsee Arvo Ylpön ja Pekka Puskan nimet.

Omasta kunnostaan kardiologi huolehtii hölkkäämällä ja hiihtämällä. Välillä ohjelmassa on rankempia tempauksia, kuten 56 kilometrin polkujuoksu viime kesänä.

– Tavoitteeni on pysyä urheilua harrastavien lasteni tahdissa mukana.

Kuka?

Tomi Kaukonen

Syntynyt Säkylässä 1972, muuttanut 10-vuotiaana Lahteen. Asuu Hollolassa.

Valmistui lääkäriksi Turun yliopistosta 2001 ja kardiologiksi 2008.

Toimii Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimenpidekardiologian osastonylilääkärinä.

Valittiin lokakuussa ensimmäisenä suomalaisena kardiologina arvostetun EuroCTO Clubin täysjäseneksi. Jotta täysjäsenyyden voisi saada, kardiologin on tehtävä muun muassa yli 300 sepelvaltimoiden totaalisten tukosten pallolaajennusta vähintään 50 operaation vuosivauhdilla.

Suomen Kardiologisen seuran hallituksen sihteeri.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi