Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Alzheimer mullisti heinolalaisen pariskunnan elämän - "Minulla pitää olla kahden ihmisen muisti", sanoo miehensä omaishoitaja Anne Lahtinen

Omaishoitajaksi ryhtyminen ei ollut Lahtiselle itsestään selvää. Vaikka on raskasta, välillä on hyviäkin päiviä.

Anne Lahtinen on toiminut miehensä omaishoitajana pian seitsemän vuotta. Tämä on sairaus, jonka kanssa on vain elettävä, Markku Lahtinen tuumaa. Kuva: Taina Kivijärvi

Heinolalaiset Anne ja Markku Lahtinen ovat olleet naimisissa 48 vuotta. Elämä muuttui vuonna 2011, kun aviomies sairastui 61-vuotiaana Alzheimerin tautiin.

Vaimo ei ollut heti huomannut muutoksia miehensä käytöksessä, koska samaan aikaan hän huolehti saattohoidossa olleesta veljestään.

– Tytär sanoi, että nyt isän asiat ovat huonosti. Markku oli pitkään sairaalassa tutkittavana ennen kuin diagnoosi selvisi, Anne Lahtinen kertoo.

Sähköasentajana työskennellyt Lahtinen joutui jättämään työelämän saman tien.

– Ikänsä sähkötöitä tehnyt mies ei enää osaa laittaa sähkökiuasta päälle, vaimo kuvaa sairauden tämänhetkistä vaihetta.

Anne Lahtiselle ei ollut alussa itsestään selvää, että hänestä tulee puolison omaishoitaja. Hän oli jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle parkettitehtaalta.

– Kun Markku sairastui, silloin tavallaan hyväksyin, että olen nyt kotona, hän sanoo.

Alku omaishoitajana oli hyvin rankkaa, koska mies oli väkivaltainen. Oikean lääkityksen löytäminen kesti pitkään.

– Vasta parin kuukauden jälkeen helpotti, kun aggressiivisuus loppui, Anne Lahtinen muistelee.

Sairaus on muuttanut puolisoa niin, että muutoin rauhallinen mies on välillä äkkipikainen.

Tällä hetkellä elämää vaikeuttaa eniten lähes olematon lähimuisti.

Myös yölliset heräämiset vievät voimia. Markku Lahtinen herää öisin ja on lähdössä töihin.

Vaimo vaihtaa miehen lääkelaastarin, auttaa pukemisessa ja riisumisessa ja patistaa pesulle. Ruokakaupassa he käyvät yhdessä. Vaimo maksaa ja mies pakkaa tavarat.

Anne Lahtinen pitää kiinni omista harrastuksistaan. Varhain aamulla ennen puolison heräämistä hän pulahtaa avantoon. Kylmä auttaa nivelrikkoon.

– Käyn myös kaksi kertaa viikossa uimahallissa ennen kuin mies herää, hän kertoo.

Mies käy ajoissa yöunille, ja silloin vaimolle jää hetki omaa aikaa. Sen hän käyttää muun muassa laskujen maksamiseen.

– Minä huolehdin kaikesta. Minulla pitää olla kahden ihmisen muisti, hän sanoo.

Minä huolehdin kaikesta. Omaishoitaja Anne Lahtinen

Myös muistisairas kaipaa virikkeitä. Markku Lahtinen liikkuu hyvin. Yhteisenä harrastuksena pariskunnalla on kuntosali.

Uimahallissa käyminen yhdessä ei onnistu, koska vaimo ei voi mennä miesten puolelle auttamaan puolisoaan.

– Emme voi matkustella kauheasti, koska en voi mennä julkisesti miesten vessaan. Laivoilla en ole nähnyt invavessaa. Sinne voisin mennä auttamaan Markkua, Anne Lahtinen kertoo.

Miestä ei uskalla jättää yksin kotiin paitsi silloin kun tämä nukkuu. Anne Lahtinen toivoo Heinolaan paikkaa, jonne muistisairaan voisi jättää turvallisesti siksi aikaa, kun omaishoitaja käy hoitamassa asioitaan.

– Markku kävi päivätoiminnassa kunnes se lopetettiin. Silloin sain aina torstaisin hoitaa omia asioitani kun minun ei tarvinnut huolehtia hänestä. Sekin helpotti päivääni, kun Markku sai päivätoiminnassa aamupalan, lounaan ja päiväkahvin, hän kertoo.

Päivätoiminta oli tärkeä myös miehelle. Nykyisessä avoimessa päivätoiminnassa hän ei pärjäisi.

– Vanhanmallisen päivätoiminnan lopettamisessa ei ajateltu ollenkaan omaishoitajien jaksamista, rouva harmittelee.

Markku ja Anne Lahtinen ovat olleet naimisissa 48 vuotta. Kuva: Taina Kivijärvi

Omaishoitajille kuuluu kolme vapaapäivää kuukaudessa. Ne Anne Lahtinen myös pitää.

Vapaapäivien ajaksi mies menee perhehoitoon ja viihtyy siellä hyvin.

– Jos saisi neljännen vapaapäivän, se auttaisi jaksamaan, Anne Lahtinen sanoo.

Omista lapsista on paljon apua ja tukea. Lahtisilla on viisi lastenlasta. He tuovat iloa elämään.

Kun jaksaminen on tiukilla, Anne Lahtinen saattaa soittaa ystävälleen, lapsilleen tai lapsenlapselle.

– Lisäksi omaishoitajien yhdistyksessä on pari ihmistä, joiden kanssa on juteltu. Siitä saa paljon, hän kertoo.

Miehen sairastumisen jälkeen suurin osa ystävistä katosi. Pieni, mutta sitäkin parempi joukko ystäviä jäi.

– Markku oli ennen sairastumistaan avulias mies. Sitten kun hänestä ei enää ollut hyötyä, iso osa ihmisistä hävisi ympäriltä, Anne Lahtinen sanoo.

Lue myös: Lukijalta: Muistisairaus ei katso ikää – vuosittain sairastuu noin 145 000 ihmistä
Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi