Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tiede- ja opetusministeri valoi tulevaisuususkoa Lahdessa - opiskelijat halusivat kuulla sosiaaliturvasta, puurakentamisesta ja rahataloudesta

Kaikki halusivat ryhmäkuvan ministeri Hanna Kososen (keskellä) kanssa. Hänen vierellään muun muassa kansanedustaja Hilkka Kemppi sekä LAMKin opiskelijoiden edustaja Laura Hahl. Kuva: Sami Kuusivirta

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk) piipahti torstai-iltana Lahdessa tapaamassa kaupungin korkeakouluopiskelijoita. Käynti oli alkusysäys Suomen keskustan käynnistämälle kiertueelle, jossa puolueen kansanedustajat vierailevat yli sadassa tilaisuudessa puhumassa ilmastoteemasta.

Kosonen ei ehkä ole kaikkein tunnetuimpia hallituksen ministereistä, mutta sitä selittää hänen vasta neljä kuukautta kestänyt pestinsä puoluetoveri Annika Saarikon äitiysloman tuuraajana. Pätkäministeriys kestänee ensi elokuuhun asti, jolloin Kosonen palaa Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajaksi. Hän asuu Savonlinnassa.

Kosonen mustutti Suomen tavoitteesta päästä maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maaksi vuonna 2035.

– Sitä kunnioitetaan maailmalla.

Palaun käy huonosti

Suomi on parhaillaan EU:n puheenjohtajamaa, ja sen myötä Kosonen on saanut liikkua tavallista enemmän maailmalla.

– Viikko siten istuin Unescon kokouksessa, jossa vierelläni istui Palaun ministeri. Hän kertoi, että heidän haasteensa on, onko valtiota ylipäätään enää olemassa, kun merenpinta nousee. Meidän haasteemme ovat onneksi toista luokkaa.

Palau on saarivaltio Tyynellä Valtamerellä.

Milla Bruneau kertoi parissa minuutissa ministeri Hanna Kososelle Lahden ympäristöpääkaupungista. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahden ammattikorkeakoulun luokkatilaan oli kerääntynyt noin 50 opiskelijaa, joille ministeri esitteli hallituksen keinot saada Suomen hiilipäästöt ja hiilen sidonta tasapainoon.

– Tärkeintä on siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Toisekseen: miten sidotaan hiiltä metsiin ja maaperään ja kolmanneksi: miten käytetään luonnonvaroja resurssitehokkaasti, materiaalia säästäen?

– Näihin tehdään tiekarttoja elinkeinoelämän eri sektoreille. On mietittävä verotusta, joka ohjaa tavoitteeseen. Samalla jokaisen käyttäytymistä pitää ohjata vähemmän kulutuksen suuntaan. Kaikki tämä pyritään tekemään sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Se on haastava harjoitus!

Kosonen vakuutti kuitenkin, että ongelmiin löytyy ratkaisuja: 29 – Ahdistuksen sijaan innostusta! Meidän on oltava etulinjassa tuomassa ratkaisuja.

Mira Saastamoinen opiskelee energia- ja ympäristötekniikkaa ja tuntee metsänhoidon periaatteet. Kuva: Sami Kuusivirta

Ammattisuunnistaja

Lyhyen esityksen jälkeen opiskelijat saivat puheenvuoron. Kysymykset liikkuivat kapitalistisen rahatalouden vaihtoehdoista puurakentamiseen ja opiskelijan sosiaaliturvasta liikenteen polttoaineisiin. Eniten aika upposi kuitenkin metsäaiheiseen keskusteluun. Tämä sopi Kososelle hyvin, onhan hän sekä metsänomistaja että entinen ammattimainen metsässä liikkuja. Hiihtosuunnistajan päätoimi kesti vuodet 1995-2002. Se jälkeen hän on työskennellyt muun muassa metsäalan yrityksessä ja järjestössä.

Ahneet ulkomaiset rahastot

Metsäkeskustelun keskiössä ovat nyt hakkuut ja hiilinielut.

– Poliitikot eivät päätä, paljonko puuta hakataan. Sen tekevät yksityiset metsänomistajat ja puuta ostavat yritykset.  On tärkeää jatkaa hyvää metsänhoitoa ja jalostaa puu Suomessa mahdollisimman pitkälle.

Kosonen linjasi, ettei kannata avohakkukieltoa. Sen sijaan hän oli huolissaan metsäpalstoja ostavista ulkomaisista yhtiöistä. Pelkona on, että ne ovat kiinnostuneet vain hakkuista, eivät pitkäjänteisestä kasvatuksesta.

Marcus Söderlund toivoo lisää puurakentamista, joka sitoisi hiiltä. Kuva: Sami Kuusivirta

Metsäyhtiöitä hän moitti siitä, ettei hyvin kannattava sellun keitto kannusta niitä kehittämään mekaanista puunjalostusta.

Autoja ja opintotukea

Kosonen uskoo, että Suomessa liikutaan autoilla tulevaisuudessakin.

– Onneksi teknologia kehittyy ja sähkö- ja hybridiautot halpenevat.

Ministeri lupasi tehdä kaikkensa, jotta opiskelijoiden sosiaaliturva otetaan mukaan, kun koko nykyinen, sirpaleinen sosiaaliturva uudistetaan.

– Se ei ole helppo uudistus. Sen pitäisi myös kannustaa omaan aktiivisuuteen.

Muutto auttaa ostolakkoon

Tunnin tilaisuuden jälkeen ministerillä oli vielä hetki aikaa Etelä-Suomen Sanomien pariin henkilökohtaiseen kysymykseen: mikä oli tämän päivän ympäristötekosi?

– En ostanut mitään. En ylipäätään kerää tavaraa, olen muuttanut ainakin 20 kertaa!

Kosonen oli tulossa Jyväskylästä ja matkalla Helsinkiin, joten päivän aikana ei ollut edes aikaa ostoksille.

Tiede- ja kulttuuriministeri joutui myös vastaamaan kouluarvosanalla, kuinka vahvasti hän uskoo, että ilmastonmuutoksen torjunta onnistuu: 29 – Yhdeksän! On pakko uskoa.

Pätkäministeri

Hanna Kosonen

Syntynyt vuonna 1976, asuu Savonlinnassa.

Filosofian maisteri, yrittäjä, Suomen Keskustan kansanedustaja vuodesta 2015.

Opiskellut Jyväskylän yliopistossa taidehistoriaa sekä tehnyt erilaisia liikunta- ja kulttuurialan töitä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon äitiysloman sijaistaja noin vuoden ajan ensi elokuuhun asti.

Ammattitason hiihtosuunnistaja vuosina 1995–2002.

Omistaa metsää 57 hehtaaria.

Keskustan kansanedustajat ovat lähipäivinä eri puolilla Suomea keskustelemassa luonto-, ilmasto- ja ympäristöasioista.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi