Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Poliisirikoksia tutkivalla tiimillä ollut erityisen työläs vuosi: tuhannen ilmoituksen raja rikkoutunee ensimmäisen kerran

Kuva: ESS / Arkisto

Valtakunnansyyttäjän toimistoon (VKST) on tänä vuonna tehty ennätysmäärä ilmoituksia poliisien tekemiksi epäillyistä rikoksista. Lokakuun loppuun mennessä ilmoituksia oli kirjattu yhtä paljon kuin koko ennätysvuoden 2013 aikana eli hieman yli 900.

– Määrä noussee tänä vuonna yli tuhannen, arvelee VKST:n poliisirikosten käsittely-yksikön vetäjä, aluesyyttäjä Heikki Stenius. Vuosi on ollut yksikölle erityisen työläs, hän sanoo.

Steniuksen mukaan rikosilmoitusten joukossa on paljon samojen henkilöitten tekemiä ilmoituksia. Vaikka ilmoitus koskisi jo käsiteltyä rikosepäilyä, poliisin on esitutkintalain mukaan kirjattava se ja tarvittaessa suoritettava esitutkinta.

Aaltoliikettä ollut

Esikäsittely-yksikkö on perustettu 2010. Se perkaa vuosittain 700–900 rikosilmoitusta.

Vähiten ilmoituksia yksikkö kirjasi vuonna 2017, hieman alle 700.

Kuluvan vuoden huippuluvun taustalla aluesyyttäjä Heikki Stenius näkee isoja, tuomioistuimeen asti edenneitä poliisijuttuja. Tapaus Aarnion kaltaiset jutut ovat innoittaneet kansalaiset ilmoittamaan muistakin poliisin tekemiksi epäillyistä rikoksista.

Poliisista tehdään rikosilmoituksia myös haitantekomielessä. Ilmoituksia masinoimalla yritetään muun muassa vaikuttaa yksittäisten poliisien urakehitykseen.

Vaihtelua on ollut myös siinä, kuinka suuri osa ilmoituksista etenee syyteharkintaan asti. Vuosina 2014 ja 2015 syyttäjälle asti meni tavanomaista enemmän juttuja. Taustalla lienevät tietojenurkintatapaukset.

Kuva: Anssi Hietamaa

Yleensä: ei esitutkintaa

VKST on tilastoinut, miten kutakin poliisilaitosta koskevien poliisirikosilmoitusten on käsittelyssä käynyt.

Esimerkiksi Hämeen poliisilaitoksen poliisimiehistä tehtiin viime vuonna 60 rikosilmoitusta. Niistä 43 ilmoitusta on päätetty VKST:ssä, mikä tarkoittaa sitä, että niistä ei toimiteta esitutkintaa tai tutkinnanjohtajuus on otettu VKST:oon.

Loput 17 ilmoitusta on siirretty alueelliselle syyttäjätutkinnanjohtajalle, joka ratkaisee, toimitetaanko asiassa esitutkinta.

VKST voi ottaa tutkinnanjohtajuuden muun muassa syyttäjätutkinnanjohtajien työmäärän tasaamiseksi.

– Juttu voi olla myös yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että se on otettava valtakunnansyyttäjän toimistolle, Stenius sanoo.

Hämeen poliisia koskevien 43 ilmoituksen joukossa on Steniuksen mukaan muutama sellainen juttu, jonka tutkinnanjohtajuus on otettu VKST:lle. Hän ei kerro yksityiskohtia rikosepäilystä, mutta ilmoittaa tiedottavansa niistä mahdollisesti myöhemmin.

Tilastoinnissa petrattavaa

VKST:n tietojärjestelmät eivät toistaiseksi tuota tietoa siitä, kuinka suuri osa ilmoituksista johtaa syytteeseen tai tuomioon.

Heikki Steniuksen mukaan epäkohta olisi poistettavissa, jos syyttäjät noudattaisivat VKST:n antamaa kirjallista ohjetta syyttäjän päätöksestä ja tuomioistuimen ratkaisusta ilmoittamisesta.

Tilastot ovat tarpeen, koska niitten avulla kyetään arvioimaan kehitystä eri vuosina.

Tilastoista ei liioin ole selvitettävissä, kuinka suuri osa ilmoituksista koskee virantoimituksessa ja kuinka suuri osa sen ulkopuolella tehdyksi epäiltyä rikosta. Stenius toivoo tähänkin parannusta.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi