Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kisapuistosta on Lahden talousarviossa enää yhden rivin maininta – "Ei ole erityistä tarvetta uusille tapahtumatiloille"

Jalkapallostadionin suunnittelu on seisahtuneessa tilassa. Ratkaisematta ovat edelleen itse investointi, katsomorakennuksen käyttö sekä sen operointi.

Vuonna 2018 laadittu havainnekuva Kisapuiston katsomorakennuksesta. Kuva: Arkkitehtipalvelu oy

Lahden Kisapuiston stadionhankkeen seisahtunut tilanne puhutti päättäjiä kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa maanantaina. Uuden katsomorakennuksen toteuttamista on selvitetty vuodesta 2015 lähtien.

Budjettikirjassa hanke mainitaan yhdellä rivillä toteamalla, että Kisapuiston pääkatsomorakennuksen toteuttamisesta vastaa kaupunkikonsernin tytäryhtiö. Tällä viitataan toimitilayhtiö Spatiumiin, joka on ollut ehdolla stadionin rakennuttajaksi.

– Toivoisin, että Kisapuisto-asia saataisiin eteenpäin sillä tavoin, että siihen olisi jopa osoitettu suoraan rahoitusta tai kerrottu muuta varmempaa toimintamallia, Martti Mäkelä (ps.) totesi.

Hän muistutti, että kaupunki pystyi "hyvinkin helposti" päättämään Iitin KymiRing-moottoriradan rahoituksesta.

– Tämä asia (Kisapuisto) on pyörinyt vuosikausia etenemättä juurikaan.

"Kyse elinkaaren kustannuksista"

Talousarviosta ei löydy enää mainintaa siitä, että kaupungin rahoituspäätöksen ehtona on yksityisen rahoitusosuuden saaminen Kisapuiston stadionille. Tämä ihmetytti Ulla Vaaraa (sd.) ja Lasse Koskista (ps.).

– Kaikki toimitilat, uusien rakentaminen ja vuokraustoiminta voitaisiin siirtää tilakeskuksen hoidettaviksi, Vaara ehdotti.

Koskisen mielestä peli olisi vihellettävä poikki.

– Pitää ryhtyä töihin ja konkretiaan. On selvää, että Spatium ei puuttuvaa kolmea miljoonaa yksityisiltä tule saamaan, hän totesi.

Kisapuistoon saataisiin runsaalla 10 miljoonalla eurolla Uefan kolmoskategorian jalkapallostadion, jossa olisi noin 3 800 katettua katsomopaikkaa. Esillä on ollut myös 8,4 miljoonan euron vaihtoehto, josta puuttuisivat esimerkiksi lämmitetyt VIP-tilat.

Jarkko Nissinen (sd.) huomautti, että kyse on ennen muuta hankkeen elinkaaren kustannuksista.

– Joudumme miettimään, mistä rahat ovat pois.

"Mitä teemme 340 päivää?"

Kaupunginjohtaja Pekka Timosen mukaan ratkaistavia asioita ovat itse investointi, katsomorakennuksen käyttö sekä sen operointi.

– Ratkaisevinta on, mitkä ovat vuosittaiset käyttökulut seuraavien 20 vuoden aikana. Mikä osa niistä saadaan muilta toimijoilta takaisin?

FC Lahti pelaisi stadionilla Veikkausliiga-ottelunsa.

– Mitä teemme 340 päivää sen ulkopuolella? Kuka operoi, kuka toiminnasta vastaa, myy tilat ja kantaa liiketoimintariskin?

Timonen huomauttaa, että Lahdessa ei ole erityistä tarvetta uusille tapahtumatiloille. Hankkeeseen olisi joka tapauksessa löydettävä yksityistä rahaa.

– Vaasassa tehtiin kaupungin rahalla stadion. Tuloksena oli huono stadion, ja seura on menossa konkurssiin.

Tutkituissa malleissa kaupungin tuki FC Lahdelle kasvaisi merkittävästi.

– Tuen on oltava vertailukelpoinen. Kyse on yritystueksi luonnehdittavasta tuesta.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi