Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Nämä ihmiset ovat ajaneet elämänsä päin seinää - avun pitäisi olla yhtä itsestään selvää kuin kolarissa", sanoo katupartion työntekijä Lahdessa

Lahdelle tyypillistä on se, että Tukialus-katupartio tapaa usein kaksi päihteitä käyttävää sukupolvea yhdessä. Täällä ylisukupolvinen syrjäytyminen näkyy.

Tukialus-hankkeen päällikkö Robert Koski kiertää Lahdessa, Helsingissä ja Tampereella. Työntekijät Tanja ja Jemina eivät esiinny kuvissa kasvoillaan. Kuva: Sami Kuusivirta

Ei asuntoa. Ei ruokaa. Ei puhtaita vaatteita. Ei puhtaita neuloja. Apua olisi hyvä hakea, muttei jaksa. Eikä ehkä ole mitään, millä edes todistaisi henkilöllisyytensä – sitä kuitenkin ensimmäiseksi monessa paikassa kysytään.

Kun ihminen elää kadulla tai toisten nurkissa, kynnys etsiä apua kasvaa suureksi. Luottamus systeemiin ja ihmisiin on huteraa.

Jos apu jalkautuu kadulle, uusi suunta voi aueta. Lahdessa tällaista työtä tekee nyt Tukialus-katupartio.

Katupartion tunnistaa punaisista rinkoista, joita kantaa kaksi auttamisen ammattilaista. Tanja ja Jemina ovat lähihoitajia ja sosionomeja, jotka tekevät töitä Diakonissalaitoksen hankkeessa. Tässä jutussa he eivät esiinny koko nimillään eivätkä kuvissa kasvoillaan, koska julkisuus voi haitata heidän työtään kadulla.

– Luottamuksen rakentaminen päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviin vaatii aikaa, vaikka kohtaaminen kadulla onkin tavallaan helppoa, kertoo hankkeen vetäjä Robert Koski.

Hän tekee katupartiotyötä Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella aina, kun hallinnollisilta töiltä ehtii. Tanja ja Jemina työskentelevät Lahden lisäksi Tampereella.

"Tarkoitus on valaa rohkeutta ja kulkea rinnalla"

Lähdemme pienelle kierrokselle Lahden keskustaan keskellä arkipäivää. Katupartion tavallinen reitti kulkee Aleksanterinkadulla, Triossa ja kauppakeskus Sykkeen lähettyvillä. Myöhemmin on tarkoitus jalkautua ainakin Liipolaan ja Launeelle.

Aleksilla, Sokoksen lähellä, seisoskelee ja keskustelee vajaan kymmenen hengen miesjoukko. Äänet kohoavat, pullojakin näkyy. Tanja ja Jemina tunnistavat joitakin ja menevät juttelemaan. He avaavat rinkan ja jakavat mustikkasoppaa pikkupakkauksissa. Keitot tekevät kauppansa, eikä tällä kertaa jäädä pidemmäksi aikaa juttelemaan, koska osalla miehistä on kiire johonkin.

Tanjan ja Jeminan repuissa on mustikkasopan lisäksi termoksessa lämmintä kasvissosekeittoa ja raakahedelmäpatukoita. Ne tekevät kauppansa kadulla ja saajat ovat usein ensin hämmästyneitä, mutta sitten ilahtuneen kiitollisia.

Luottamuksen rakentaminen kadulla vaatii aikaa. Hankepäällikkö Robert Koski

Pienen suupalan jälkeen aika moni kertoo katupartiolaisille elämästään. Joskus kohtaaminen voi kestää pitkäänkin, jos aletaan selvitellä sotkuun menneitä asioita.

– Silloin kaivamme rinkasta läppärin esiin. Selvitämme ja näytämme, miten apua voisi alkaa hakea. Täytämme lomakkeita yhdessä ja käymme aika usein myös Kelassa ihmisten kanssa. Joskus menemme yhdessä hankkimaan valokuvat henkilökorttiin. Toisinaan käymme työvoimatoimistossa.

– Usein nopea ohjaus ja apu on tarpeen, jotta ihminen ei esimerkiksi menetä luottotietojaan maksamattomien vuokrien takia, Tanja ja Jemina kertovat.

– Tarkoitus ei ole tehdä asioita toisen puolesta, vaan valaa rohkeutta, opastaa ja kulkea rinnalla, Koski sanoo.

Repuissa on myös lämmintä kasviskeittoa, jota tekee kauppansa kadulla. Kuva: Sami Kuusivirta

Jatkamme Trioon, missä on hiljaista katupartion näkökulmasta. Kävelemme Paavolan suuntaan. Entisen Anttilan pihassa seisoskelee seitsemän hengen joukko, jossa on jälleen Tanjan ja Jeminan tuttuja. Tällä kertaa lämmin keitto tekee kauppansa. Tanja ja Jemina juttelevat pitkään ihmisten kanssa ja saavat lähtiessä halauksen.

– Alkoholin käyttö näkyy Lahden kaduilla selvästi, enemmän kuin muissa meidän kaupungeissa, Tanja sanoo.

Huumeiden käyttö ei katupartiolaisten mukaan sinällään ole Lahden kaduilla näkyvää, joskin erilaisten kemikaalien vaikutuksen alla olevia ihmisiä kyllä kaduilla tavataan.

Tampereella huumeiden käyttö näkyy kolmikon mukaan Lahtea enemmän kadulla.

Lahdelle tyypillistä on se, että katupartio tapaa usein kaksi päihteitä käyttävää sukupolvea yhdessä. Täällä ylisukupolvinen syrjäytyminen näkyy.

– Joskus voi olla kolmekin sukupolvea. Olemme tehneet myös muutamia lastensuojeluilmoituksia.

Tukialus on keskittynyt auttamaan aikuisia, mutta neuvoo joskus myös nuorille, mistä apua kannattaa hakea.

– Suurin osa kohtaamistamme ihmisistä on 30–40-vuotiaita. Lahdessa suurin osa kaduilla tavatuista on miehiä, vain vajaa viidennes on naisia, Koski kertoo.

Katupartiohankkeeseen on otettu mukaan myös muutamia kokemusasiantuntijoita, vertaisia, ”vertsejä”, jotka ovat ensin saaneet apua ja kiertelevät nyt ammattilaisten mukana. Lahdestakin heitä on löytynyt.

– Jos meillä kummallakin on vertsi matkassa, voimme jalkaantua kahteen eri paikkaan, Jemina kertoo.

Repuissa on muun muassa mustikkakeittoa ja raakahedelmäpatukoita. Kuva: Sami Kuusivirta

Kun arki ei ole hallinnassa, elämä on jatkuvaa kriisiä ja häpeän tunne on tuttu. Yleensä kukaan ulkopuolinen ei kysy kuulumisia.

– Tässä työssä huomaa sen, että kohtaaminen ja juttelu on tosi tärkeää. Näillä ihmisillä ei ole mitään ääntä yhteiskunnassa, Koski sanoo.

Jotkut ajautuvat välillä Akuuttiin, toiset ehkä poliisin hoteisiin. Eri alojen ammattilaiset hoitavat oman osuutensa, mutta kukaan ei pysähdy katsomaan kokonaisuutta. Miettimään, miten päästäisiin pois kadulta, uuteen alkuun elämässä.

– Se vie paljon aikaa ja vaatii joskus montakin kontaktikertaa, katupartiolaiset sanovat.

– Avun saaminen pitäisi kuitenkin olla yhtä itsestään selvää kuin vaikka kolaritilanteessa. Nämä ihmiset ovat ajaneet elämänsä päin seinää – sitä tilannetta pitäisi auttaa yhtä tarmokkaasti kuin fyysisesti loukkaantuneita. Eikä tarvita yhtään pohdiskelua siitä, ovatko ongelmat itse aiheutettuja.

Etsivä päihdetyö

Jo 3 000 kohtaamista

Diakonissalaitoksen jalkautuvan ja etsivän päihdetyön hanke, kohderyhmänä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. Tukialus-partio kiertelee Lahden kaduilla kahtena, kolmena päivänä viikossa.

Tarjoaa huolenpitoa, palvelu­ohjausta ja keskusteluapua heikoimmassa asemassa oleville.

Lahden lisäksi Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä toteutettava hanke tähtää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten hyvinvoinnin ja yhden­vertaisuuden edistämiseen.

Rahoituksesta vastaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus.

Hankeaika jatkuu vuoden 2021 loppuun.

Kohtaamisia on tähän asti ollut yli 3 500, Lahdessa 350 kesäkuusta alkaen.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi