Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Helsingin seudun puretut talot lämmittävät lahtelaisten koteja

Kuusakosken Ekopark on ainutlaatuinen jätemylly.

Sami Suvipuro poikii liikkuvalta hihnalta suurimmat metallikappaleet. Kuva: Mirja Hussain

Naps!

Lajitteluhihnalle päätynyt vanha lehti on pakko nostaa pois ja silmäillä vähän tarkemmin. Kellastunut, rypistynyt ja revitty lehti on Suomen Kuvalehti marraskuulta 1930.

Suomen Kuvalehti 1930 kertoi Heinolaan rakennettavasta urheiluopistosta ja rautatiestä. Kuva: Pirjo Kamppila

Lehti oli päätynyt Kuusakoski-yhtiön kierrätyslaitokseen Lahteen todennäköisesti jonkin vanhan talon purkutyömaalta pääkaupunkiseudulta. Siellä rakennetaan eniten, joten jätettäkin syntyy eniten.

Kierrätyslaitos Ekoparkiin tuodaan myös teollisuudessa syntynyttä, polttoon kelpaavaa jätettä, kertoo laitoksen tuotantopäällikkö Teemu Valjento.

Teollisuudessa syntyy paljon pakkaus- ja muuta jätettä. Kuva: Mirja Hussain

Kaksi virtaa yhteen

Nämä kaksi tavaravirtaa lajitellaan, murskataan, seulotaan ja yhdistetään rakennuksen sisällä. Tuloksena on tasalaatuinen massa, joka liikkuu kuljettimella pihan poikki Kymijärven voimalan siiloihin. Lopullinen määränpää on Kymijärvi II-kaasutusvoimalaitos.

Ekoparkista johtaa suora kuljetuslinja Kymijärven voimalaan. Kuva: Mirja Hussain

Lahden seudun asukkaille ovat tuttuja pihojen energiajäteastiat, mutta niihin tuotu jäte kiertää Kymijärven voimalaan eri kautta. Se lajitellaan ensin Päijät-Hämeen Jätehuolto-yhtiön jäteasemalla Kujalassa.

Kiertoon vai taivaalle?

Ekoparkiin kipatut muovikääreet ja pahvit lämmittävät kaukolämpöä käyttäviä taloja. mutta niihin sitoutunut puu tai öljy päätyy hiileksi taivaalle, eli lopullisesti pois kierrosta.

Polttoon menee myös jätettä, joka kelpaisi kierrätykseen. Kuva: Mirja Hussain

Nykyisin korostetaan materiaalin kierrätystä polton sijaan. Valjento ymmärtää hyvin kierrätyksen merkityksen, mutta arki pakottaa toisiin ratkaisuihin: 29 – Pääkaupunkiseudun rakennusten pihoilla ei ole tilaa useille purkujätelavoille.

Liian kallis pesu

Teollisuudessa jätteen lajittelu on helpompaa, mutta sielläkin syntyy mutta sielläkin syntyy kierrätykseen kelpaamatonta kostunutta pahvia ja likaantunutta muovia.

Kuva: Anssi Hietamaa

– Pesu on niin kallista, ettei siihen kukaan rupea, ellei laki pakota.

Ympäristöministeriön mukaan Suomessa syntyy noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä vuosittain. Nyt siitä hyödynnetään materiaalina runsaat puolet. Tavoite on nostaa osuus pian 70 prosenttiin.

Kauha siirtää jätekasaa hihnalle ja samalla erottelee tavaraa. Kuva: Mirja Hussain

Ekopark ottaa vastaan rakennusjätettä etupäässä Kuusakosken omilta lajittelupihoilta, jotka esivalmistelevat jätettä ennen siirtokuljetusta. Purkuyhtiön pitää maksaa saadakseen tuoda kuormansa pihaan. Se on niille kuitenkin halvempaa kuin viedä tavara suoraan johonkin jätettä polttavaan voimalaan.

Käsin ja koneilla erottelua

Kun rakennusjätekuorma lähtee kierrokselle Ekoparkiin, se tarkoittaa muun muassa murskausta, käsin lajittelua, magneettierotinta, seulontaa, upotusta ja kellutusta vesivirrassa sekä induktioerotusta, eli metallin erottelua paineilman avulla.

Käsin lajittelu on yksi monista vaiheista ennen tasalaatuista polttoainetta. Kuva: Mirja Hussain

Matkan varrella kuomasta erotetaan arvokkaat osat ja toisaalta poimitaan eroon esimerkiksi laitteita vahingoittavat kivet. Laitteet pyörivät kahdessa vuorossa päivällä ja huolletaan pysähdyksissä öisin.

Käsin lajittelussa tarvitaan esimerkiksi Sami Suvipuron tarkkaa silmää. Hän poimii tottuneesti eroon alumiini- ja kuparikappaleita edessään vilisevästä sekalaisesta virrasta. Juuri tässä kohtaa Kuvalehtikin kiiti ohi.

– Lasten lelujen osia näkee usein, kuten nuken päitä, hän kertoo.

Näytteitä ympäri maailmaa

Kierrätyslaitos Ekopark Lahti valmistui vuonna 2012 ja lienee yhä lajissaan ainutlaatuinen maailmalla, arvelee Valjento.

Ekoparkin rakennus on Teemu Valjennolle tuttu jo konepaja Makronin ajoilta. Kuva: Mirja Hussain

– Toimimme sisätiloissa ja sijaitsemme voimalaitoksen yhteydessä. En itse ainakaan tunne toista samanlaista.

Ekoparkin yhteydessä toimii myös Kuusakosken tutkimus- ja kehityskeskus.

Tärkein tutkimustulos on seoksen energiapitoisuus. Kuva: Mirja Hussain

Sen rutiinia on analysoida laitoksessa valmistuneen kierrätyspolttoaineen energiapitoisuutta, joka määrittää hintaa.

– Myymme megawattitunteja, muistuttaa Valjento.

Mervi Mäkelä tutkii valmiin jätepolttoaineen sisältöä Ekoparkin tutkimuskeskuksessa. Kuva: Mirja Hussain

Erikoisempia tutkittavia näytteitä tupsahtelee laboratorioon ympäri maailmaa, sillä Kuusakoski on kansainvälinen yritys.

Ekoparkin valvomossa tarkkaillaan lukuisia ruutuja. Kuva: Mirja Hussain
Perheyhtiö

Kaksi tavaravirtaa

Kuusakoski-yhtiö rakensi Ekopark Lahden vuonna 2012. Hinta oli 23 miljoonaa euroa.

Alunperin rakennuksessa toimi konepaja Makron, sittemmin kännykänkuoritehdas Eimo, joka myytiin kiinalaiselle Foxconille.

Teemu Valjento on työskennellyt niissä kaikissa.

Ekopark käsittelee sekä rakennusten purkutyömailta tuotua jätettä että teollisuudessa syntynyttä. Henkilökuntaa noin 35.

Näistä yhdistetään silputtu polttoaine, joka lähtee kuljettimella pihan yli Lahti Energian Kymijärven voimalaan.

Kuusakoski-konserni on perheyhtiö. Sen liikevaihto oli viime vuonna yli 610 miljoona euroa ja henkilöstöä noin 2 500.

Yhtiöllä on iso kierrätyslaitos myös Heinolassa.

Perustaja Donuard Kuschakoff avasi Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen Viipuriin vuonna 1914.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi