Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Pian biojätteet pitää ehkä kerätä talteen myös omakotitaloissa - lahtelaisen Saara Kuurneen ratkaisu on kaksi kompostoria

Lahden seudulla kokeillaan ensi vuonna uutta biojätteiden erilliskeräystapaa. Biojätteen erilliskeräys tulee pakolliseksi monessa paikassa, jos työryhmän ehdotus hyväksytään uuteen jätelakiin.

Saara Kuurne on kompostoinut jätteitä siitä lähtien, kun muutti omakotitaloon. Kuva: Sami Kuusivirta

Roska-auto tyhjentämään biojäteastia vai oma komposti pihan nurkkaan?

Osassa Päijät-Hämeenkin koteja alettaneen pian pohtia, miten biojätteen lajittelusta selviäisi jatkossa helpoiten, jos biojätteen erilliskeräyksen velvoite suurissa taajamissa uuden jätelain myötä toteutuu.

Lahden seudulla se koskettaisi ilmeisesti Heinolan keskustaajamassa, Nastolan kirkonkylällä ja Lahden keskustaajamassa asuvia. Viimeksi mainittuun kuuluu myös Hollolaa.

Pienemmissäkin taajamissa erilliskeräys täytyisi ehdotuksen mukaan järjestää yli viiden huoneiston kiinteistöissä.

Vaihtoehto biojätteet keräävälle roska-autolle on kotikompostointi, jota Päijät-Hämeen jätelautakunta suosittelee jo nykyään omakotitalojen biojätteen keräykseen. Biojätteen keräyksen voi nykyään myös ostaa erikseen tai laittaa biojätteet sekajätteeseen.

"Kompostointi on edullisin ja vaivattomin tällä hetkellä"

– Hirveän monessa paikassa biojätteen erilliskeräys ei ole vielä pakollista, sanoo jäteasiamies Tiia Yrjölä Päijät-Hämeen jätelautakunnasta.

Poikkeuksiakin on. Ainakin Kajaanissa biojätteet on pakko lajitella jokaisessa kiinteistössä jo nykyään.

Vaihtoehtoja tähän on Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympin mukaan kaksi. Biojätteen voi kompostoida itse, tai kiinteistö voi liittyä erilliskeräykseen.

Lahden seudulla vastaavaa pakkoa ei ole ainakaan viranomaisvoimin mietitty. Yrjölä huomauttaakin sen olevan suhteellisen kallista nykyisillä keräystavoilla.

Yrjölän mukaan biojätteen kompostointia ja keräystä on pyritty edistämään muilla keinoilla. Jos biojätettä ei laita sekajätteeseen, sekajäteastian tyhjennysväli voi olla jopa 16 viikkoa, kun se muuten on maksimissaan kaksi viikkoa.

– Kompostointi on pientalolle ehdottomasti edullisin ja vaivattomin tapa tällä hetkellä, Yrjölä sanoo.

62 prosenttia kompostoi kyselyn mukaan

Saara Kuurne käyttää kompostista syntyvää multaa puutarhanhoitoon. Ylimääräistä ei jää. Kuva: Sami Kuusivirta

Jo nykyään kotikompostoijia näyttäisi olevan Lahden seudulla runsaasti. PHJ:n viime vuonna teettämään kyselyyn vastanneista jopa 62 prosenttia kompostoi itse.

– Se yllätti meidätkin, sanoo kehityspäällikkö Antti Leiskallio PHJ:sta.

Vastaajina oli 300 omakotitaloasukasta Lahdesta ja Kärkölästä. Leiskallion mukaan kompostoreja oli enemmän vanhoilla kuin uusilla pientaloalueilla.

Yksi lahtelainen kotikompostoija on luomupuutarhuri Saara Kuurne, jonka omakotitalon pihalta löytyy kaksikin pyöreää kompostoria. Kuurne on kompostoinut jätteitä siitä saakka, kun muutti omakotitaloon vuonna 2011.

– Toinen kompostori oli perintöä, toinen maksoi suunnilleen 250–260 euroa, hän muistelee.

Kaksi kompostoria ja satunnainen bokashi

Kuurne sanoo olevansa kompostoinnissa huithapeli, mutta pitää sitä silti helppona.

– Sen kun kippaa jätteet sinne, laittaa kuiviketta ja möyhii välillä, hän kuvailee.

Vähän tarkkuutta kompostointi kuitenkin vaatii, sillä liian kostea kompostori saa jätteet mätänemään sen sijaan, että ne maatuisivat.

Lisäksi Kuurne pitää sisällä satunnaisesti talviaikaan bokashi-astiaa, jota varten hän myös myy tarvikkeita yrityksensä kautta.

Kompostointi on pientalolle ehdottomasti edullisin ja vaivattomin tapa tällä hetkellä. jäteasiamies Tiia Yrjölä, Päijät-Hämeen jätelautakunta

Hän ei kuitenkaan pidä bokashia varsinaisena kompostointina. Toisin kuin perinteisessä kompostissa, bokashissa mikrobit fermentoivat biojätteen.

Tänä syksynä Kuurne ei ole bokashia aloittanut.

– Siinä pitää olla vähän säntillisempi, mutta se tavara mitä siitä tulisi olisi huikeaa.

Kuurneelle biojätteen erilliskeräyksen tuova lakimuutos ei toisi muutoksia nykytilanteeseen. Hänestä ajatus biojätteen heittämisestä sekajätteisiin tuntuu vähän ällöttävältä.

– Jengi nousee muutoksesta varmaan takajaloilleen. On kuitenkin hassua, että biojätteet heitetään roskikseen ja haetaan kaupasta multaa, hän miettii.

Marraskuisesta maasta löytyi vielä lieroja. Kuva: Sami Kuusivirta

Kurssejakin tarjolla

Lahden seudulla kompostoinnista on tarjolla myös maksuttomia luentoja ja kursseja. Kursseja järjestää PHJ ja toteuttaa Lahden 4H-yhdistys. Sen toiminnanjohtaja Petra Kerkkä kertoo, että kursseja on järjestetty neljän vuoden ajan.

Kursseilla kerrotaan kompostin perustamisesta, hoidosta ja ongelmakohdista. Suunnitelmissa on uudistaa kurssia niin, että se palvelisi myös kerrostaloasukkaita.

– Se on ollut omakotitaloasukkaille ja kesämökkikompostoijille suunnattu.

Pilotissa etsitään tapaa, jolla lisäkustannuksia ei tule

Erilaisia avauksia biojätteen keräykseen on myös tulossa. Ensi kesänä PHJ:n on tarkoitus käynnistää pilottikokeilu biojätteen erilliskeräyksestä tiiviillä omakotialueilla.

– Tarkoitus on tuoda omakotiasukkaille palvelu, joka on yksinkertainen ja kustannuksiltaan kevyt. Jos biojätettä lähdetään keräämään perinteisillä malleilla, se on asukkaille lisäkustannus. Meidän konseptissamme pyritään siihen, ettei lisäkustannuksia synny, Antti Leiskallio kertoo.

Leiskallion mukaan suunnittelu on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden alussa ja etsiä sitten pilottiasiakkaat. Vuoden mittaisen kokeilu on alustavasti tarkoitus käynnistää touko-kesäkuussa.

Leiskallion mukaan Lahden seudun pilotti sopii parhaiten tiiviille omakotialueille, mutta Savossa on suunnitteilla toinen pilotti haja-asutusalueiden asukkaille.

Keittiöjätteet

Kompostointia ulkona ja sisällä

Työryhmän mietinnön perusteella lakiin voi tulla velvoite kerätä biojäte kaikilta talouksilta yli 10 000 asukkaan taajamissa, ja vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä vähintään 200 asukkaan taajamissa. Hallituksen esitystä asiasta ei vielä ole.

Biojätteen erilliskeräyksen ajatuksena on saada sekajäte paremmin uusiokäyttöön. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan kotitalouksien sekajätteestä on biojätettä noin 37 prosenttia.

Biojätteen voi myös kompostoida. Keittiöjätteitä voi kompostoida haittaeläimiltä suojatussa kompostisäiliössä. Ympärivuotisessa kompostoinnissa kompostorin on oltava lämpöeristetty.

Sisätiloissa voi kompostoida matokompostorilla tai bokashi-menetelmällä mikrobien avulla.

Lahden seudulla erilliskerätty biojäte kuljetetaan nyt Kujalaan biokaasu- ja kompostointilaitokselle, josta siitä jalostetaan biokaasua.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi