Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Asikkalaa vaivaa investointikiima" – valtuuston kokouksessa kyseenalaistettiin miljoonahankkeet ja kuvailtiin suunnitelmia "kestämättömiksi"

Asikkalan kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaisessa kokouksessaan talousarvion 2020–2022, mutta ennen sitä ryhmäpuheenjohtajat käyttivät lukuisia värikkäitä puheenvuoroja.

Asikkalan Vääksyn yhteiskoulun vanhin A-osa. Vanhan osan kirjasto on entinen liikuntasali. VYK-hanke aiheutti eniten vääntöä Asikkalan kunnanvaltuuston maanantaisessa kokouksessa. Tarkoitus on rakentaa kuntaan uusi koulu, mutta A-osan kohtalo on yhä auki. Kuva: Pirjo Kamppila

Asikkalan kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Vilho Laakso piti valtuuston kokouksessa maanantaina kunnan suunnittelemien investointien määrää "kestämättömänä".

– Kuten Kekkonen virassa ollessaan lausui, maallamme pitäisi olla malttia vaurastua, sama pätee Asikkalaan, jota vaivaa nyt investointikiima. Kaikki pitäisi saada nyt ja heti, Laakso sanoi.

Laakso ihmetteli, miten voi olla, että opetustoimessa menot lisääntyvät, vaikka lasten määrä kunnassa vähenee. Hän epäili, että uhkana on kohtuuton velkaantuminen.

Asikkalan taloudellinen tilanne on kunnan talousjohtajan Aapo Piispan mukaan vakaalla pohjalla, mutta kunnan talousarviossa hän kirjoittaa, että hyvän olon tunteeseen ei voi tuudittautua, vaan "menojen kasvua pitää pystyä jatkuvasti hillitsemään tarvittaessa voimakkaillakin toimenpiteillä".

Kotikunta-ryhmän listalta ensikertalaisena Asikkalan valtuustoon noussut Henna Rautavuo-Hätönen sanoi maanantain valtuustokokouksessa, että hyvinvointiyhtymän talouden seurattavuus on lapsenkengissä ja kuntien ja hykyn välillä riittää vääntöä siitä, kenelle kustannukset kuuluvat. Kuva: Katja Luoma

– Talousjohtaja kirjoittaa näin, mutta minä en ole näitä voimakkaita toimenpiteitä valtuutetun urallani nähnyt. Ehkä niitä vielä tulee, mutta toimenpiteitä pitäisi tehdä silloin, kun kunnan talous on vielä hyvässä mallissa, Laakso sanoi.

Asikkalan kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina talousarvion 2020–2022, mutta päätöstä edelsi kolmetuntinen keskustelu ja useita äänestyksiä. Puolueiden ryhmäpuheenjohtajat käyttivät varsin pitkät puheenvuorot, ja useimmat heistä kritisoivat kunnan investointisuunnitelmia.

Asikkala on investoimassa lähivuosina 16 miljoonaa euroa Vääksyn yhteiskoulun rakentamiseen, kolme miljoonaa euroa uuteen paloasemaan ja sote-menojen ylittymisen takia tarvittiin myös lisätalousarvio tälle vuodelle, mikä tarkoittaa 900 000 euron lisämäärärahaa. Sitä varten otetaan tarvittaessa lyhytaikaista lainaa. Koulua varten otetaan nettovelkaa 10–11 miljoonaa. Tähän päälle tulevat pienemmät investoinnit.

Kristillisdemokraattien kunnanvaltuutettu Jukka Mattsson kuvattuna luomumarjatilallaan Kuva: Jukka Mattsson

– Listalla on paljon investointeja, huomattavasti enemmän kuin viime vuosina, vähän hirvittää jo, totesi Jukka Mattsson (kd.) omassa puheenvuorossaan.

Kotikunta-ryhmän Henna Rautavuo-Hätönen piti Laakson tavoin esitettyjen investointien määrää väkimäärältään supistuvalle kunnalle "kohtuuttomina".

– Ollaan kasvuhakuisia, investoidaan hankkeisiin, joiden uskotaan hyödyttävän, roikutaan sitkeästi kiinni itsenäisyydessä, mutta olisi tärkeää pitää jalat maassa ja miettiä tarkkaan, mihin tulot riittävät, hän sanoi.

Kuva: Anssi Hietamaa

Useampi valtuutettu kritisoi päätöstä siirtää talousarvion valtuustokäsittely joulukuulta marraskuulle. Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Juha Tapiola toi esille, että valtuutetuille jäi kovin vähän aikaa perehtyä talousarvioon kunnolla.

– Talousarviota on esitelty muutamassa valtuustoseminaarissa, joiden anti oli niin heikko, että kannattaako niitä enää järjestääkään. Talousarvio käsiteltiin kunnanhallituksessa vain viikkoa ennen valtuuston kokousta. Viikko on liian lyhyt aika perehtyä asioihin, eikä tässä ole ehditty puhua ryhmien välillä, Tapiola kritisoi.

Hän ehdottikin, että jatkossa talousarvio otettaisiin valtuuston käsittelyyn kaksi viikkoa kunnanhallituksen kokouksen jälkeen.

– Tässä talousarviossa ei ole mainintaa siitä, miten peruuntuneet sote-kiinteistöjen myynnit vaikuttavat, eikä tähän ehtinyt myöskään palveluverkkoselvitys, joka on vasta vireillä. Selvitys voi valmistuttuaan edellyttää lisärakentamista. Lisäksi merkittävä osa investoinneista on ehdollisia, joten valtuuston päätöksillä ei ole tässä vaiheessa välttämättä merkitystä.

– Onko Asikkalalla varaa kaikkeen, mitä talousarviossa esitetään? Jäämmekö valtuustona historiaan holtittomasta taloudenhoidosta?

Mira Nieminen (ps.) sanoi Asikkalan kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina, että "aina voisi kritisoida kulujen kasvua, sote-menoja tai kouluihin menevää rahaa, mutta investoinnit tulevat hyvään käyttöön". Kuva: Janne Ranne

Aiemmin tänä vuonna perussuomalaisten valtuustoryhmästä eronnut Kari Lyyrylä Itsenäinen Asikkala -valtuustoryhmästä kuvaili "Asikkalan laivan seilaavan kuin lastu laineilla".

– Nyt ollaan menossa niin sanotusti perse edellä puuhun, tietämättä mihin puskaan pudotaan. Ei ole hommat oikein näpeissä, Lyyrylä sanoi.

Perussuomalaisten Mira Nieminen puolestaan piti hyvin maltillisen puheenvuoron, jossa hän puolusti talousarviota ja sanoi puolueen olevan siihen tyytyväinen.

– Hyvin tekeminen maksaa enemmän. Perussuomalaiset on aina ajanut rohkeaa linjaa, emmekä voi jäädä paikalleen makaamaan. Kuntaan on muuttanut hyvin väkeä tänäkin vuonna, ongelma on syntyvyys ja se, millä saadaan lähtijät jäämään. Näen, että elinvoiman tukeminen ja lapsiperheiden palveluiden turvaaminen ovat ratkaisu, Nieminen sanoi.

Myös Keskustan Katja Suomela sanoi, että kuntaan on saatava lisää lapsiperheitä ja se vaatii, että saadaan pidettyä palvelut kunnassa.

– Perhekeskus terveysasemalle on hyvä satsaus, pidetään kiinni olemassa myös olevasta kouluverkosta, jotta saadaan pidettyä lapsiperheistä kiinni.

– Motto voisi olla, että "Se mikä tehdään, tehdään kunnolla", Suomela päätti.

Asikkalan Kurhilaa. Kunnan väkiluku on nyt 8 000 asukkaan paikkeilla, mutta väestöennusteen mukaan väkimäärä tulee tippumaan alle 7 000 asukkaan. Kuva: Juha Peurala

Demareiden puheenvuoron pitänyt Pirjo Ahola sanoi, että palveluiden painopiste pitäisi jatkossa siirtää koululaisista eläkeläisiin. Aholan mukaan Asikkalan väestöennuste on alle 7 000 asukasta, joista monet vanhempaa väkeä.

– Eläkeläiset ovat pyytäneet Vanhan Kansakoulun kunnostusta useasti, mutta määräraha on poistettu joka vuosi.

Ahola oli Tapiolan kanssa samaa mieltä siitä, että kunnan hyvä taloudellinen tilanne voidaan menettää, jos tehdään päivähoito- ja kouluinvestointeja ennen palveluverkkoselvityksen valmistumista. Aholan mielestä Vääksyn yhteiskoulun suunnitelmat ovat ylimitoitettuja.

Myös Jukka Mattsson sanoi, että Asikkalan väestöennuste on karua luettavaa. Mattssonin mukaan Asikkalan tilanne on nyt kohtalainen, mutta Lahden vetovoimaan ei voi tuudittautua.

– VYK on vietävä tyylikkäästi maaliin, se on elinvoiman kannalta merkittävä asia, että saadaan kuntalaisia tänne, Mattsson sanoi.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi