Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Epäedullinen muuttoliike kuormittaa Lahtea – kaupungille miljoonien kustannukset, kun tulijat eivät työllisty

Lahti, Hollola, Orimattila, Asikkala ja Kärkölä hakevat työllisyyden kuntakokeiluun. "Seudun toimintaympäristö on työllisyydenhoidon näkökulmasta haastava ja valtakunnallisesti aluekehityksen näkökulmasta jopa ainutkertainen", kunnat huomauttavat hakemuksessaan.

Lahti saa muuttovoittoa, mutta se heikentää kaupungin työllisyystilannetta. Kuva: Pro Ilmakuvaus

Korkea työttömyys, alhainen koulutustaso ja työllisyyden näkökulmasta epäedullinen muuttoliike. Siinä muutamia perusteluita sille, että Lahti, Hollola, Orimattila, Asikkala ja Kärkölä haluavat Lahden kaupunkiseudun mukaan työllisyyden kuntakokeiluun.

Kunnat painottavat työ- ja elinkeinoministeriölle tiistaina jättämässään hakemuksessa, että alueella on rakennetyöttömyyteen ja syrjäytymiseen vaikuttavia riskitekijöitä enemmän kuin maassa keskimäärin.

Lahden työttömyysaste (syyskuussa 12,4 prosenttia) on kymmenen suurimman kaupungin korkein. Ulkomaalaisten työllisyystilanne on Lahdessa suurten kaupunkien heikoin ja nuorisotyöttömyysaste kolmanneksi korkein.

Muuttoliike epäedullista

Lahden seudun tilanne on työllisyydenhoidon näkökulmasta haastava ja valtakunnallisesti aluekehityksen näkökulmasta jopa ainutkertainen, kertoo konsulttitoimisto MDI:n tekemä selvitys.

Lahti saa kyllä muuttovoittoa, mutta se vain heikentää työllisyystilannetta. Muista suurista kaupungeista poiketen Lahti saa muuttovoittoja etenkin työttömistä, joilla on vain perusasteen koulutus. Useimmissa muissa kaupungeissa työttömien muuttajien koulutustaso on korkeampi.

Lisäksi maahanmuuton rakenne on Lahdessa yksi suurten kaupunkien epäedullisimmista. Tulijoiden on hankala työllistyä, koska Lahden työmarkkinat eivät ole yhtä laajat ja monipuoliset kuin suurissa yliopistokaupungeissa.

Epäedullinen muuttoliike aiheuttaa Lahdelle työttömyysmenoina huomattavat kustannukset. Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen laskentamallin mukaan kaupungin kokonaistulomenetys oli vuonna 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 3 miljoonaa euroa vuonna 2017.

– Objektiivisesti on arvioitu, että täällä on erityisen haasteellinen toimintaympäristö. Sillä voidaan todeta olevan merkittäviä taloudellisia menetyksiä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.) toteaa.

Hildénin mukaan nykyinen tapa hoitaa työllisyyttä on Lahdessa riittämätön.

– Uskomme, että Lahti pääsee työllisyyskokeiluun, koska Lahdella on valtakunnallisesti merkittäviä haasteita työllisyyden hoidossa.

Yhden te-toimiston alueelta kuntakokeiluihin voi siirtyä pääsääntöisesti enintään 40 prosenttia työnhakijoista. Lahdesta kokeiluun osallistuisi lähes 8 000 asiakasta ja viiden kunnan alueelta yhteensä noin 9 700 henkilöä. Tämä joukko olisi noin 29 prosenttia Hämeen te-alueen työnhakijoista.

Päijät-Hämeestä Heinola jättää oman hakemuksensa. Kanta-Hämeen puolelta kokeiluun hakevat mukaan Hämeenlinna ja Riihimäki.

Onko teoreettinen mahdollisuus, että mukaan otetaan esimerkiksi Hämeenlinna ja Heinola, mutta ei Lahtea?

– Se olisi kauhean kummallista, jos näin kävisi. Kaikki on tietysti teoreettisesti mahdollista, mutta Lahden erityispiirteiden vuoksi emme usko tähän, Hildén sanoo.

Kaupungin yhteysjohtajan Mari Kuparisen mukaan Lahden tilanne on tunnistettu valtakunnan tasolla.

– Lähdemme siitä, että Lahti on mukana. Olemme tehneet niin paljon lobbaustyötä asian eteen ministeriön virkamiesten kesken ja useiden eri ministereiden kanssa.

Sote jo maakunnallinen

Lahden pääsyä työllisyyskokeiluun puoltaa sekin, että seudulla toimii jo maakunnallinen sote-yhtymä. Kuntakokeilu toisi myös valtakunnallisesti uutta tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyydenhoidon yhteistyöstä.

Myös muut paikalliset erityispiirteet puhuvat työllisyyskokeilun tarpeellisuuden puolesta.

Osaavan työvoiman saatavuus on Lahden seudun yrityksille merkittävämpi ongelma kuin maassa keskimäärin. Kaupunkiseudulla on huomattavan paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa olevia työpaikkoja on usein vaikea löytää ilman ammattitaitoista ohjausta.

Lahden alueen muotoilu- ja ympäristöosaamista voidaan hakemuksen mukaan soveltaa myös työllisyydenhoitoon.

Kuntien rahaa 7,4 miljoonaa

Kuparisen mukaan on vaikea arvioida, montako kaupunkia tai kaupunkiseutua hyväksytään työllisyyskokeiluun. Päätös on viime kädessä poliittinen.

– Alun alkaen lähtökohta oli, että suunnilleen maakuntien keskuskaupungit olisivat kohdejoukko. Jossain vaiheessa monet pienemmät kaupungit lähtivät lobbaamaan, että heitäkin asia kiinnostaa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Lahti ja ympäristökunnat varautuvat rahoittamaan kokeilua noin 7,4 miljoonalla eurolla vuodessa. Henkilöstöä kokeiluun osoitettaisiin noin 70 henkilötyövuoden verran.

Valtiolta tulevien resurssein suuruudesta ei ole vielä tietoa.

– Tiedämme, että te-hallinnosta siirtyisi muutamia kymmeniä virkailijoita kaupungille. Valtion puolelta siirtyy myös työllisyyden hoidon määrärahoja eli palkkatukia ja starttirahoja, mutta luvut ovat muuttuneet lähes viikoittain.

Työttömyys alle 10 prosenttiin

Lahden tavoitteena on puolittaa alle 30-vuotiaiden ja maahanmuuttajien työttömyys vuoteen 2023 mennessä. Samalla työttömyysaste laskisi alle 10 prosenttiin.

Kokeilun avulla Lahden alueelle syntyisi vuosittain arviolta 400–750 työpaikkaa lisää. Hyöty kuntatalouteen olisi hieman alle 4 miljoonaa euroa vuodessa.

Hakemuksen mukaan LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrää nostettaisiin merkittävästi. Tällä hetkellä Lahdessa on yliopisto-opiskelijoita vain muutama sata.

Keväällä päätökset

Maan hallituksen työllisyyskokeilussa tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ja parantaa erityisesti pitkään työttömänä olleiden sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä.

Kokeiluissa kotikunta vastaa asiakkaan te-palveluista. Työnhakijalle osoitetaan valmentaja, joka haastattelee jokaisen asiakkaan henkilökohtaisesti. Valmentaja myös tukee työnhakijan omaa aktiivisuutta ja seuraa sitoutumista sovittuihin tehtäviin.

Lahdessa työllisyyspalveluita olisi tarjolla keskitetysti muun muassa Trion palvelutorilla.

Tavoitteena on, että kokeilun toimintamallit jäisivät pysyviksi. Esimerkiksi Tampereella edellisellä hallituskaudella toteutetussa työllisyyskokeilussa näin ei käynyt.

– Tampereen mallissa nähtiin, että kun tiivis yhteistyö loppuu, siilot ja rajat nousevat taas pystyyn. Tampereella tilanne on heikentynyt. Ehdotonta on, että tässä luodaan pysyvä malli, Hildén sanoo.

Valtioneuvosto tekee päätöksen kokeiluun valittavista kunnista kevään 2020 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee esityksen kokeiluun valittavista kunnista. Kokeilulaista päättää eduskunta.

Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät keväällä 2020 ja kestävät vuoden 2022 loppuun asti.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi