Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Juha Kukkonen innostui Heinolan jättisairaalasta ja tunnisti Tapanilakodin vahvuudet

Vanhan talon ostajan kannattaa luottaa omaan nenäänsä ja koluta kaikki nurkat. Kuntotutkimus ei välttämättä kerro kaikkea rakenuksen kunnosta-

Mattilan talo on hyvänkuntoinen 90-vuotias. Kuva: Katja Luoma

Iso, upea kartanomainen rakennus putkahtaa esiin yllättäen, vaikka onkin lähes kaupungissa ja vilkkaan tien varressa.

Kartano se ei kuitenkaan ole, vaan entinen Mattilan maatilan päärakennus vuodelta 1929. Upeakaan se ei välttämättä ollut vuonna 2007, kun Juha Kukkonen perheineen osti rakennuksen isoine tontteineen.

Tästä seurasi kolme vuotta kestänyt tee-se-itse -remontti oman työn ohessa. Talon historian kunnioittaminen oli remontoijille tärkeää, ja siksi kivisten ulkoseinien kalkkimaalitkin sekoitettiin itse.

– Tarkoitus oli etsiä tiloja lasten perhekodille. Meillä oli silloin yritys, jolla oli useita lastensuojeluyksiköitä, Kukkonen taustoittaa.

Pian remontin valmistumisen jälkeen lastensuojeluyksiköt kuitenkin myytiin.

– Se oli rankaa työtä. Aikansa kutakin.

Mattilan talo jäi kuitenkin perheen omaan käyttöön.

Mattilan talon huonekalut eivät ole alkuperäiset. Kuva: Katja Luoma

Remontoinnista oli kokemusta ennestäänkin, mutta Kukkonen vähättelee osaamistaan:

– En ole minkään ammatin mies. Olen perehtynyt asioihin työn kautta. Kiinnostus lastensuojeluun heräsi 20-vuotiaana, kun olin harkkarina Salinkallion lastensuojeluyksikössä.

Uusi vaihde Heinolassa

Yrittäjäura alkoi vaimon ammatin kautta, ja kaikenlainen muu työhön tarttuminen oli tullut Kukkoselle tutuksi jo lapsuuden karjatilalla.

Lastensuojelutyön loputtua ja Mattilan valmistuttua oli taas aikaa. Niinpä Kukkonen kävi katsomassa jättimäistä Reumasäätiön sairaalaa Heinolassa. Sairaala ajautui konkurssiin vuonna 2010, ja Kukkonen katsasti paikkojen sopivuutta omaan liiketoimintaansa.

Monet käynnit saivat hänet vakuuttumaan talon hyvästä kunnosta.

Entinen reumasairaala on nyt uudessa käytössä. Kuva: Armi Salonen

– Emme missään nimessä hakeneet nimenomaan isoa sairaalaa. Mutta innostuin! Näin, että paikkaan saisi paljon hyviä asuntoja. Olin kuitenkin realisti, tiesin että siinä on kova työ.

32 000 neliömetrin tilat ovat nyt täyttyneet hotelli- ja hoiva-asumisesta sekä normaaleista vuokra-asukkaista. Uusi nimi on hyvinvointikeskus Valolinna, ja sitä pyörittää Kukkosen perheen Carelogi-yhtiö.

Vuodenvaihteeseen asti noin 4 000 neliötä on varattu turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukselle. Keväällä näitäkin tiloja aletaan remontoida 40–50 asunnoiksi ja yhteisöasumiseen.

Vuorossa Tapanilakoti

Seuraavaksi Kukkosen kokemus ja tarkka silmä kertoivat, että Lahden kaupungin kauppaama entinen vanhainkoti, Tapanilakoti, oli jotain muuta kuin rähjäinen ensivaikutelma antoi ymmärtää.

Lahden Tapanilakoti on muuttanut ilmettään vuodessa. Kuva: Mirja Hussain

Kukkosen tarjous rakennuksista voitti vuosi sitten. Kauppaan sisältyi 2 700 neliötä suojeltuja rakennuksia ja 1 500 neliön uudisrakennusoikeus.

– Sopivan kokoinen remppakohde. Siinä ei ole mitään erikoistiloja, kuten sairaala-Reumassa.

Nyt hän remontoi tiloihin vuokra-asuntoja yhteisöasumisen periaatteella. Markkinointi alkaa keväällä, ja kesällä tehdään vielä ainakin ulkomaalaus.

– Kyllähän tämä nyt aika pitkälle riittää. Mutta ainahan sitä miettii, miten tietotaitoaan voisi hyödyntää.

Sijainti on ykkönen

Hänelle tarjotaan jatkuvasti remonttikohteita, joista esimerkiksi kunnat haluavat päästä eroon. Kukkosella on kuitenkin varma ykköskriteeri kiinnostukselleen: kohteen sijainti.

– Laitakaupungin asuntoihin on vaikeampi löytää vuokralaisia.

Heinolan keskustassa olisi nyt tarjolla ainutlaatuinen kohde, tyhjillään oleva historiallinen Seminaari-rakennus, jonka omistajayhtiö on tehnyt konkurssin.

– Reumalla riittää töitä, hän toppuuttelee.

Asuinalue on mielenkiintoinen, kun siellä on monen aikakauden rakennuksia, tähdentää Juha Kukkonen. Kuva: Katja Luoma

Vanhat rakennukset eivät ole Kukkoselle ongelmatapauksia, vaan hän nimittää niitä ikärakennuksiksi. Mutta ikä on vain numero:

– Kuntotutkimus lausuu, että 1950-luvun peltikatto on aina uusittava, vain koska se nyt on sen ikäinen. Tai nyt jo katsotaan, että katto pitää uusia 15–20 vuoden välein. Mutta huollettu katto kestää. Asioihin ylireagoidaan.

Ei välttämättä uusiksi

Homeesta ja muista sisäilmaongelmista ovat huolissaan kaikki muutkin kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät. Periaatteessa rakennuksen kuntotarkastuksen pitäisi kertoa tilanne, mutta Kukkosella on tarkastuksista sarkastinen näkemys:

– Olen lukenut paljon tarkastuskertomuksia, eivätkä ne anna oikeaa kuvaa rakennuksen kunnosta. Vaikka puupinnasta olisi maali kulunut pois, se ei tarkoita, että puu olisi laho tai että se pitää vaihtaa. Kuntotarkastusfirmalle on turvallista raportoida "kaikki uusiksi". Se ei ole järkevää eikä ekologista.

Homekoira on liiankin tarkka

– Tärkein asia kuitenkin on tutustua talon rakennustapaan, jotta voi ymmärtää sen toimintatavan ja tyypilliset ongelmakohdat. Kuntotarkastuksessa ehditään yhdessä päivässä tehdä vain pintasilaus. On tärkeää tehdä paljon porauksia ja mittauksia ja on tiedettävä, mitä haetaan. Vain kosteus on yksiselitteinen.

Kukkonen suhtautuu varauksella myös homekoiraan löydöksiin.

– Meillä suhtaudutaan niihin haudanvakavasti, mutta eivät ne oikeasti ole käyttökelpoisia. Homekoira on liian tarkka ja tuo esiin asioita, jotka voivat johtaa vääriin tulkintoihin.

Kukkonen kehottaa se sijaan luottamaan oman nenäänsä, kun astuu vanhaan taloon.

– Ensi nuuhkaisu kertoo paljon. Jos on ostoaikeita, kohteissa pitää käydä useaan kertaan ja koluta kaikki nurkat ja aluset. Aina tulee uusia huomioita. Haastavimpia on 1970-1980 luvun kohteet, joita on sekalaisesti rempattu.

Jos olet ostamassa vanhaa taloa, kolua itse kaikki nurkat, neuvoo Juha Kukkonen. Kuva: Katja Luoma

Kokemus opettaa:

– Aiemmin olin sitä mieltä, ettei ole sellaista rakennusta, jota ei voisi kunnostaa, mutta sitten käytiin perheen kanssa talossa, jossa kaikilta hävisi ääni 15 minuutissa. Se oli vähän pelottavaa.

Kukkonen kummeksuu silti homekoulujen suurta määrää.

Sisäilmaongelmissa on hirveän vaikea löytää totuutta. Juha Kukkonen

– Tiedän, että tämä on vaarallinen keskustelun aihe. Mutta eivät kaikki (koulut) voi olla yhtaikaa homeessa! En usko, että ongelmat olisivat niin suuria, että koulut kannattaa purkaa. Ongelmat voidaan paikallistaa ja korjata.

– Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä. Monessa vanhassa rakennuksessa koneellinen ilmanvaihto ei ole balanssissa. Siisteyden tasokin vaikuttaa.

Oireet palaavat

Lastensuojelussa ja talojen kunnostuksessa on kysymys korjaamisesta, ja molemmissa on kyse myös pään sisäisestä tilasta.

Kukkonen kertoo tutkimuksista, jossa kerran jossain tilassa herkistyneet saavat uudelleen oireita samassa paikassa, vaikka ongelman aiheuttajat olisi jo korjattu.

– Tämä ehkä kertoo nykyihmisten herkistymisestä ympäristölle yhä enemmän.

Julkisissa tiloissa ei kuitenkaan voi ottaa terveysriskejä.

– Sisäilmaongelmissa on hirveän vaikea löytää totuutta, mutta silti julkisissa rakennuksissa maallikkoporukka joutuu päättämään niiden kohtalosta.

Alipaineesta ongelma

Oma lukunsa talojen ongelmissa on koneellinen ilmanvaihto.

– Eniten ongelmaa aiheuttanut asia on alipaineisen koneellisen ilmanvaihdon asentaminen epätiiviisiin vanhoihin rakennuksiin. Paino voimaisen ilmanvaihto kanavat muurattiin kiinni. Liiallinen alipaine aiheuttaa epäpuhtauksien päätymisen huoneilmaan.

Epäpuhtauksia irtoaa vanhojen talojen eristeinä käytetyistä purusta ja turpeesta.

– Nämä ikä talot on suunniteltu painovoimaiselle ilmanvaihdolle.

Vasta nyt viime aikoina on alettu ohjeistaa, että paine-erojen pitää olla mahdollisimman pienet.

Eri-ikäisyys on kiinnostavaa

Osa rakennuksista joutaa hänestä toki purkaakin, etenkin jos niissä on aikakautensa rakennusvirheitä. Silti Kukkonen toivoisi, että asuinalueilla olisi eri-ikäisten rakennusten kerrostumia.

– Energiatehokkuuden erot eivät myöskään ole niin mittavat uusien ja ikärakennusten välillä mitä annetaan ymmärtää. Pitäisi ajatella rakennuksen koko elinkaarta.

Kukkonen itse asuu itse rakentamassaan hirsitalossa mäen päällä.

– 30 vuotta sitten olin ehdoton. Halusin ekologisen talon.

Kuka?

Juha Kukkonen

Syntynyt vuonna 1962 Keiteleellä maalaistalon poikana.

Muuttanut vaimon mukana Lahden seudulle 30 vuotta sitten.

Ylläpitänyt lastensuojeluyksiköitä, kunnes myi ne 2010-luvun alussa.

Rakentanut ja remontoinut useita pientaloja.

Osti Reumasairaalan kiinteistön Heinolasta vuonna 2012 ja kunnosti se vähitellen hotelli- ja asumiskäyttöön.

Osti entisen vanhainkodin eli Tapanilakodin Lahdesta vuosi sitten. Kunnostaa tiloihin yhteisöllistä vuokra-asumista.

Harrastaa moottoripyöräilyä, luonnossa liikkumista ja puutarhanhoitoa.

Perheessä vaimo, neljä aikuista lasta ja lastenlapsia.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi