Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lajitteletko jo biojätteet? Pian on pakko – jätelain uudistus tuo paljon muitakin vaatimuksia

Lakiuudistuksella halutaan nostaa kierrätysastetta. Päijät-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Johanna Rusanen uskoo, että kierrätysaste ja lajittelu olisi täällä jo nyt paljon nykyistä laajempaa, jos kuljetukset olisivat PHJ:n kilpailuttamia. EU-komissiokin on viime vuonna julkaisemassaan raportissa arvioinut, että yksi syy Suomen kierrätysasteen hitaaseen kehitykseen on kuljetusjärjestelmien hajaantuminen useille tahoille.

Ane Backman oli siivonnut ja toi monenlaisia jätteitä jätepisteelle. Ronja Särkiniemi toi tällä kertaa vain Carla-koiran kakkapussin. Kuva: Mirja Hussain

Pian ei enää riitä kaksi jäteastiaa ja kenties kompostori talon nurkalla. Jätteiden kierrätystä ja lajittelua on tehostettava, jotta Suomi yltää EU:n vaatimuksiin. Päijät-Hämeessäkin muutoksia on luvassa paljon: lisää erilliskeräysastioita on tulossa esimerkiksi biojätteille, muoville, paperille, metallille, lasille ja tekstiileille.

Erilliskeräysvaatimukset nostavat myös jätehuollon kustannuksia.

Kaiken takana on jätelain uudistus, joka on menossa eduskuntaan ensi keväänä. EU-direktiivien pitäisi olla voimassa heinäkuun viidentenä. Uusia vaatimuksia on tulossa esimerkiksi biojätteen ja tekstiilijätteen keräämisestä.

– Siirtymäajat eri jätteiden erilliskeräysvelvoitteille ovat kyllä aika pitkiä, joten ihmisten arjessa uudet määräykset eivät ihan heti näy, toteaa Päijät-Hämeen Jätehuollon (PHJ) toimitusjohtaja Johanna Rusanen.

Jätteen kokonaismäärä ei Suomessa ole suuri ongelma. Polttolaitosten ansiosta kaatopaikalle päätyy enää vain noin prosentin verran jätettä. Polttaminen on suurelle osalle jätteestä kuitenkin tehoton ratkaisu. Suomen pitäisi nostaa kierrätysastetta ensi vuonna 50 prosenttiin. Nyt kierrätysaste on 41 prosenttia. Vuoden 2030 tavoite on 60 prosenttia.

Kuva: Anssi Hietamaa

Jotta kierrätysaste saataisiin nousemaan, tehtävää on paljon. Lakiin on näillä näkymin tulossa velvoite kerätä biojäte kaikilta talouksilta yli 10 000 hengen taajamissa sekä muualla kaikilta vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä.

– Päijät-Hämeessä on nyt alueita, joilta ei kerätä biojätettä erikseen. Näillä alueilla volyymit ovat pieniä, joten kerääminen on kannattamatonta nykyjärjestelmässä.

Kun biojätettä ei erotella, se päätyy sekajätteen joukkoon ja pilaa sen hyödyntämisen. Ilman biojäämiä sekajätteestä voitaisiin erotella laitoksissa materiaaleja hyötykäyttöön.

Energiajätteen lajittelua halutaan myös lisätä uudessa laissa.

– Meillä on tässä asiassa hyvä tilanne: PHJ:n alueella otetaan jo nyt kaikki muovi erilleen energiajakeesta. Lisäksi meillä on kaikilla kiinteistöillä energiajätteen erilliskeräys pakollista jätehuoltomääräysten mukaan, saamme siis kaikilta jo nyt muovit talteen.

"Kuljetusjärjestelmä haittaa kehittämistä"

Rusanen uskoo, että kierrätysaste ja lajittelu olisi täällä jo nyt paljon nykyistä laajempaa, jos kuljetukset olisivat PHJ:n kilpailuttamia. EU-komissiokin on viime vuonna julkaisemassaan raportissa arvioinut, että yksi syy Suomen kierrätysasteen hitaaseen kehitykseen on jätehuoltovastuiden hajaantuminen useille tahoille.

Nyt kuljetukset PHJ:n alueella ovat Kärkölää ja muutamaa haja-asutusaluetta lukuun ottamatta kiinteistöjen vastuulla, eikä niitä ole keskitetysti kilpailutettu kuten monissa muissa kaupungeissa Suomessa. Tällä hetkellä laki antaa tietyin edellytyksin kunnille mahdollisuuden valita keskitetyn ja kiinteistön haltijoiden järjestämän kuljetuksen välillä.

Kuljetusjärjestelmästä päättää jätelautakunta. Päijät-Hämeen jätelautakunnan päätökset on kumottu kolme kertaa: Itä-Suomen hallinto-oikeudessa vuonna 2016, Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa viime vuonna ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa tänä vuonna. Joka kerta päätöksen jälkeen asia on palautunut selvitykseen ja lautakunnan käsittelyyn.

Valitukset ja oikeuskäsittelyt saattavat pian loppua, jos uusi jätelaki ei enää anna mahdollisuutta kiinteistöjen järjestämiin kuljetuksiin.

– Toivon, että päättäjät ymmärtävät kuljetusjärjestelmän yhteyden kierrätysasteeseen. Jos ei voida keskittää kilpailutusta, kehittäminen ja kierrätysasteen nosto voi olla hyvin hankalaa, koska emme voi suunnitella jätteen syntypaikkojen lajitteluun liittyviä palveluita, Rusanen sanoo.

– Tällä hetkellähän haaste on siinä, että kuljetusurakoitsijat eivät pysty tarjoamaan monilokeropalvelua, koska siihen tarvitaan paljon asiakkaita, jotta se on kannattavaa ja sen vuoksi meidän alueella ei tätä keräystä ole, eikä varmaan tule ennen kuin kuljetukset on keskitetysti kilpailutettu.

Selkeät ohjeet helpottavat lajittelua. Kuva: Mirja Hussain

Monilokeroisia astioita

Kun kuljetus on organisoitu keskitetysti, yksi auto hakee roskat yhdeltä alueelta, eikä rekkarallia enää ole. Nyt samalla kadulla voi ajella monen yhtiön autoja jätteitä hakemassa.

– Keskitetty kilpailutus ei siis tarkoita sitä, että me alkaisimme itse hoitaa kuljetuksia. Jos pääsemme kilpailuttamaan yhtiöt, uskon, että työtä voisi tulla tekemään kymmenkunta yhtiötä.

Jäteyhtiöt tekevät yleensä 3–5 vuoden sopimuksia kuljetusyh­tiöiden kanssa, joskus pidempiäkin. Sopimukset kiinnostavat yrityksiä ja kannustavat investoimaan kalustoon.

Lue myös: Jätteistä tuli Päijät-Hämeen tuoreen jätepomon Johanna Rusasen intohimo jo opiskeluaikana
 

– Näin saadaan kuljetuksiin uusia, ympäristöystävällisiä jäteautoja. Investointeihin ei ryhdytä, jos ei ole varmuutta pitkistä sopimuksista. Uusi pakkaava jäteauto maksaa noin 300 000 euroa, sähköauto arviolta puoli miljoonaa, Rusanen toteaa.

Oli kuljetusjärjestelmä mikä tahansa, kiinteistöille on luvassa uusia keräysastioita.

– Jos kuljetusten järjestäminen olisi meidän vastuullamme, suunnittelisimme palvelut niin, että kiinteistöillä oleva tila otetaan huomioon. Pienille kiinteistöille ei välttämättä ole oikea ratkaisu viedä kahdeksaa astiaa vaan monilokeroiset astiat, joilla pystytään keräämään useampaa jätejaetta samalla kertaa.

Isoissa taloyhtiössä paljon astioita jo nyt

Lahden keskustassa, Saimaankatu viidessä, talojen sisäpihalla on iso jätekatos. Astioita on lähes 20, lisäksi isoille pahvijätteille on tarjolla omat telineensä. Jätteet on ryhmitelty yhdeksään eri lajiin ja jokaisen kohdalla on kuvallinen opaskyltti.

– Kyllä tässä saa tarkkana olla. Usein huomaa, ettei ole lajiteltu oikein, sanoo Ane Backman, joka on asunut tontilla 30 vuotta.

Ane Backman on tottunut lajittelija. Kuva: Mirja Hussain

Backman tyhjentää erilaisia jätteitä moneen eri astiaan. Biojätteeseen menevät maatuvat jätteet ja muovipussit otetaan tarkasti talteen. Muovipakkaukset menevät niille tarkoitettuun astiaan, kartongit omaansa ja poltettavat jätteet energiajakeeseen.

– Oikea lajittelu on meidän kaikkien etu. Tänne hankittiin jo ainakin 20 vuotta sitten eri jätteille omat astiat. Tässä on viisi isoa taloa mukana, Backman kannustaa.

Jani Eggen toi tällä kertaa astiaan kaatopaikkajätettä. Kuva: Mirja Hussain

Jani Eggen tuo tällä kertaa vain pienen pussin kaatopaikkajätettä, mutta sanoo arvostavansa lajittelua kovasti. Hän muutti taloon keväällä Kouvolasta ja on huomannut, että täällä lajittelu on tarkempaa.

– Ympäristön kannalta on tärkeätä lajitella ja vähentää jätettä. Korostan tätä aina vanhemmillenikin, jotka eivät ole tottuneet lajitteluun. Muistutan, että meidän pitäisi jättää puhtaampi maailma jälkipolville – myös kuusivuotiaalle pojallemme.

Taloyhtiöt

PHJ kouluttaa lajittelumestareita

Päijät-Hämeen Jätehuolto on järjestänyt kaksi kertaa maksuttoman lajittelumestarikoulutuksen taloyhtiöiden aktiiveille – niin hallituksen jäsenille, osakkaille kuin vuokra-asujillekin. Seuraava koulutus on luvassa ensi vuoden maaliskuussa.

Koulutus kestää kaksi arki-iltaa ja se pidetään Kujalan jätekeskuksessa. Osallistujia on ollut noin vajaa kolmekymmentä per koulutuskerta.

– Kahden tiiviin opiskeluillan aikana jaamme tietoa muun muassa lajittelusta ja jätteiden hyödyntämisestä, jätelainsäädännöstä, toimivasta jätetilasta sekä vinkkejä siitä, kuinka lajitteluneuvontaa voisi omassa taloyhtiössä toteuttaa ja kuinka jätehuollossa on mahdollista saada kustannussäästöjä, kertoo kouluttaja, PHJ:n palveluneuvoja Johanna Ulmanen .

Monet koulutukseen osallistuneista ovat Ulmasen mukaan jo olleet melko hyvin perillä lajittelusta, mutta jätteiden hyödyntäminen on ollut uutta asiaa.

– Tärkeätä on myös ollut erilaisten vinkkien jakaminen osallistujien kesken. Olemme esimerkiksi pohtineet, miten asukkaita voi positiivisesti kannustaa jätelajitteluun, Ulmanen kertoo.

Hyväksi havaittuja keinoja on taloyhtiöissä monenlaisia. Monet taloyhtiöaktiivit käyvät tervehtimässä taloon muuttajaa ja jakavat samalla tietoa jäteasioista.

– Olemme huomanneet, että kieltolaput eivät toimi yhtä hyvin kuin positiivinen ohjaus ja esimerkiksi taloyhtiöiden leikkimieliset lajittelukisat.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi